Volga

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee jokea. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Volga
Volgan vesistöalue
Volgan vesistöalue
Alkulähde Valdain ylänkö
Laskupaikka Kaspianmeri
Maat Venäjä
Pituus 3 685 km
Alkulähteen korkeus 256 m
Virtaama 8 060 /s
Valuma-alue 1 350 000 km²

Volga (ven. Волга, mariksi Юл, Jul, tataariksi Идел, İdel, tšuvassiksi Атăл, Atăl, mordvaksi Рав, Rav, saks. Wolga) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki. Volgan pituus on 3 685 kilometriä. Volga sijaitsee kokonaisuudessaan Venäjällä.

Joidenkin teorioiden mukaan sana Volga tulisi Volgan rannoilla eläneiden suomensukuisten kansojen vettä merkitsevästä sanasta valka.kenen mukaan?

Syysaamu Volgan rannalla Jaroslavlin kaupungissa.

Volga saa alkunsa Valdain kukkuloilta Moskovan luoteispuolelta, mistä se virtaa ensin itään ja sitten etelään päin ja laskee lopulta Kaspianmereen. Perinteisesti joki on jaettu kolmeen osaan.[1] Ylä-Volga alkaa Valdain ylängöltä ja päättyy Mologan mutkaan, jossa ennen sijaitsi Mologan kaupunki, mutta jonka nykyisin peittää Rybinskin tekojärvi. Keskinen Volga kattaa joen tästä Volgan ja Kaman yhtymäkohtaan, josta Alinen Volga edelleen jatkaa Kaspianmereen. Volgan suiston voidaan katsoa alkavan nykyisen Volgogradin eteläpuolelta kohdasta, jossa joki haarautuu useaan pienempään alavirtaan.

Volgan merkittävimmät sivujoet ovat Oka, Kama, Vetluga ja Sura. Volga on yhteydessä Itämereen ja Vienanmereen Volgan–Itämeren vesitien kautta sekä Mustaanmereen Volgan–Donin kanavan ja Donjoen kautta. Volgan ja sen sivujokien yhteinen valuma-alue on 1,35 miljoonaa neliökilometriä.

Volga on kahlittu suurilla padoilla vesivoiman käyttöön. Suurin osa Volgaa on purjehduskelpoista, minkä ansiosta se on merkittävä kuljetusväylä ja sisävesiliikenteen reitti Venäjällä. Volgan ekologinen tilanne on huonontunut likavesien ja patoaltaiden takia huomattavasti.

Volgan suistoa satelliittikuvassa.

Volgan vesistöalueella sijaitsee yksitoista Venäjän kahdestakymmenestä suurimmasta kaupungista, mukaan lukien Moskova. Itse Volgan varrella sijaitsevista huomattavimmat ovat ylävirrasta lukien:

Tekojärvet ja vesivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Volgan vesistön vesivoimalaitokset
Tekojärvi Pinta-ala (km²) Tilavuus (km³) Voimalaitos (teho ja valmistumisvuosi) Suuret rantakaupungit
Ivankovon tekojärvi 327 1,12 30 MW (1937) Dubna
Uglitšin tekojärvi 249 1, 2 110 MW (1940) Uglitš, Kaljazin
Rybinskin tekojärvi 4580 25,4 236 MW (1947) Rybinsk, Tšerepovets
Gorkin tekojärvi 1590 8,7 520 (1956) Jaroslavl, Rybinsk
Tšeboksaryn tekojärvi 2274 13,8 1404 MW (1982) Tšeboksary, Kozmodemjansk
Kuibyševin tekojärvi 6450 58 2315 MW (1955) Kazan, Toljatti, Uljanovsk
Saratovin tekojärvi 1831 12,9 1360 MW (1955) Balakovo, Syzran
Volgogradin tekojärvi 3117 31,5 Volgan vesivoimalaitos 2582 MW (1960) Saratov, Engels, Volžski

Sivujoet (alavirrasta ylävirtaan)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ržev pohjoisin Volgan varren kaupungeista (kuva noin vuodelta 1910).
Riippusilta (Stariy Most/Старый Мост) ylittää Volgan Tverissä (rakennettu aluperin 1897–1900. silta tuhoutui sodan aikana, mutta kunnostettiin 1947, ja uusi rakennettiin 1980).
Volga Nižni Novgorodin lähellä, 2010.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. "Russian Waterways 1913". Teoksessa Russian Yearbook 1913.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]