Uglitš

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Uglitš
Углич
Pyhän Demetrioksen kirkko Uglitšissa.
Pyhän Demetrioksen kirkko Uglitšissa.
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Jaroslavlin alueen sijainti Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella
Jaroslavlin alueen sijainti Venäjällä, alla kaupungin sijainti alueella

Uglitš

Koordinaatit: 57.533°N, 38.333°EKoordinaatit: 57.533°N, 38.333°E

Valtio Venäjä
Alue Jaroslavl
Piiri Uglitš
Väkiluku (2005) 37 100

Uglitš (ven. У́глич) on kaupunki Jaroslavlin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Volgan yläjuoksulla 110 kilometriä Jaroslavlista länteen. Kaljazinin asemalta lähtevä sivurata yhdistää sen Moskovan ja Sonkovon väliseen rautatiehen. Kaupunki on Uglitšin piirin keskus. Asukkaita on 37 100 henkeä (vuonna 2005).

Uglitš on yksi Venäjän vanhimpia kaupunkeja. Ensimmäisen kerran se mainitaan vuonna 937, Ipatjevin kronikassa vuonna 1148. 1100-luvulla kaupunki kuului Vladimir–Suzdalin ruhtinaskuntaan ja vuonna 1218 siitä tuli itsenäisen ruhtinaskunnan keskus. Mongolivalloittajat hävittivät kaupungin vuonna 1238. Vuonna 1329 se liitettiin Moskovaan, jonka sisällä se muodosti erillisen läänitysruhtinaskunnan. Vuosina 1608–1611 puolalaiset hävittivät kaupunkia. Vuodesta 1777 lähtien se oli Jaroslavlin lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus. Neuvostoaikana Uglitšin tunnetuin yritys oli kellotehdas Tšaika. Nykyään siellä on lähinnä kone- ja elintarviketeollisuutta. Kaupungin alueella sijaitsee vuonna 1940 valmistunut Uglitšin vesivoimalaitos.

Läänitysruhtinaiden palatsi.

Kaupunki on yksi Moskovaa ympäröivän Kultaisen renkaan historiallisista matkailukohteista. Keskustassa on kreml, joka sijaitsee Volgaan työntyvällä niemellä. Kremlissä on 1400-luvun loppupuolella rakennettu läänitysruhtinaiden palatsi, Kristuksen kirkastumisen katedraali vuodelta 1485, koristeellinen pyhän Demetrioksen kirkko (1683–1692) ja klassistinen kaupunginduuman rakennus (1815). Lähellä sijaitsevassa Aleksein luostarissa on vuonna 1628 rakennettu ainutlaatuinen Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen kirkko ja sen vieressä Johannes Kastajan kirkko vuodelta 1681. Kaupungin länsiosassa on vuosina 1674–1677 rakennettu Ylösnousemuksen luostarin rakennuskokonaisuus. Volgan rannalla on runsaasti koristeltu Johannes Kastajan syntymän kirkko (1689–1690).

Kaupungin keskusta on rakennettu vuonna 1784 laaditun säännöllisen asemakaavan mukaan. Keskustorilla, jolta haarautuu kolme pääkatua, on 1700–1800-lukujen vaihteessa rakennetut kauppahallit sekä Kazanin kirkko vuodelta 1788. Keskustan nähtävyyksiä ovat 1700-luvun lopun kaksikerroksinen puinen asuintalo, klassistiset kauppiastalot ja hallintorakennukset, koristeelliset 1800-luvun puiset asuintalot, 1600-luvun tyyliin rakennettu Korsunin kirkko (1730), Jumalan ilmestymisen juhlan luostari ja sen uusbysanttilainen kirkko (1858), moskovalaista barokkia edustava Smolenskin kirkko (1700) ja klassistinen Feodorin kirkko (1818). Uglitšin museon kokoelmissa on 1500–1600-lukujen ikoneja, 1700–1900-luvun venäläistä maalaustaidetta, 1600–1800-luvun veistoksia sekä käsityötaidetta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 487–488. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]