Pereslavl-Zalesski

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pereslavl-Zalesskin vaakuna.
Goritskin luostari Pereslavl-Zalesskissa.
Kristuksen kirkastumisen katedraali, jossa Aleksanteri Nevalainen on kastettu.

Pereslavl-Zalesski (ven. Пересла́вль-Зале́сский) on kaupunki Jaroslavlin alueella Venäjällä. Se sijaitsee Pleštšejevo-järveen laskevan Trubež-joen suussa 124 kilometriä Jaroslavlista lounaaseen. Berendejevon asemalta haarautuva tavaraliikenteen rata yhdistää sen Moskovan ja Jaroslavlin väliseen rautatiehen. Kaupunki on Pereslavlin piirin keskus, mutta ei itse kuulu sen yhteyteen, vaan muodostaa erillisen kaupunkipiirikunnan. Asukkaita on 42 300 henkeä (vuonna 2008).

Pereslavl-Zalesskin on perustanut ruhtinas Juri Dolgoruki vuonna 1152. Tuolloin se oli Rostovin ja Suzdalin ruhtinaskunnan rajalinnoitus. Vuosina 1175–1302 kaupunki oli Pereslavlin ruhtinaskunnan keskus, joka sittemmin liitettiin Moskovan ruhtinaskuntaan. 1200–1400-luvuilla mongolivalloittajat hävittivät sen useaan kertaan. Kaupungin kukoistusaikaa oli 1500-luvun puoliväli, jolloin Iivana IV käytti huomattavia summia sen rakentamiseen. Vuosina 1611–1612 sitä hävittivät puolalaiset. Vuosina 1688–1693 Pietari I, joka kävi kaupungissa useaan kertaan, rakennutti Pleštšejevo-järvelle laivaston sotaharjoituksia varten. Vuonna 1778 Pereslavl-Zalesskista tuli Vladimirin lääniin kuuluneen kihlakunnan keskus. 1700-luvun puolivälissä kaupunkiin syntyi mm. tekstiiliteollisuutta.

Nykyään Pereslavl-Zalesskissa on tekstiili-, rakennustarvike-, huonekalu- ja elintarviketeollisuutta sekä valokuvaustarvikkeita, kuva- ja äänitallennemateriaaleja valmistava Slavitš-tehdas. Goritskin luostarin opistorakennuksessa toimii historiallinen ja taidemuseo. Kaupunki on yksi Venäjän kultaisen renkaan matkailukohteista.

Pereslavl-Zalesski on levittäytynyt Moskovan ja Jaroslavlin välisen maantien varrelle. Keskustassa on säilynyt muinaisen linnoituksen maavalleja. Niiden keskellä on vuosina 1152 ja 1157–1160 rakennettu Kristuksen kirkastumisen katedraali, joka on yksi Koillis-Venäjän vanhimmista rakennuksista. Sen vieressä on Metropoliitta Pietarin kirkko (1585), barokkityyliset Vladimirin (1745) ja Aleksanteri Nevalaisen (1746) kirkot. Trubež-joen suulla on barokkityylinen Neljänkymmenen pyhän kirkko kellotorneineen (1775). Muita keskustan nähtävyyksiä ovat 1700-luvun lopulla rakennettu Temerinien kaupunkitalo, kauppahalli sekä Pietari I:n laivastolle omistettu museo, jossa säilytetään yhtä sen aluksista. Pohjoisosassa sijaitsevat barokkityyliset Tšernigovin tsasouna (1702) ja Simeonin kirkko (1771). Kaupungin laitamilla on useita luostareita.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Goroda Rossii: entsiklopedija, s. 345–346. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-026-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]