Jaroslavlin alue
Sivulta puuttuu | Яросла́вская о́бласть Jaroslavskaja oblast1 |
|||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
.svg) |
|||||
| Pääkaupunki | Jaroslavl 57°37′N 39°51′E |
||||
| Suurin kaupunki (2010) | Jaroslavl (591 486[1]) | ||||
| Kuvernööri | Anatoli Livitsyn | ||||
| Pinta-ala – yhteensä – vettä |
36 400 km² ei merkittävästi |
||||
| Väkiluku (2010) – yhteensä – väestötiheys |
1 272 468 34,96 / km² |
||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+4 UTC+4 |
||||
| Rekisterikilven numerot | {{{rekisterikilven numerot}}} | ||||
| Perustettu | 11. maaliskuuta 1936 | ||||
| Kotisivu | www.adm.yar.ru | ||||
| 1 Translitteroituna |
|||||
Jaroslavlin alue (ven. Яросла́вская о́бласть, Jaroslavskaja oblast) on hallinnollinen alue Keski-Venäjällä Moskovan koillispuolella. Se rajoittuu pohjoisessa Vologdan alueeseen, idässä Kostroman alueeseen, kaakossa Ivanovon alueeseen, etelässä Vladimirin alueeseen ja lännessä Tverin alueeseen.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Maantiede
Jaroslavlin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangolla Volgan yläjuoksun varrella. Alueen luoteisosassa sijaitsee suuri Rybinskin tekojärvi. Muita merkittäviä järviä ovat Nero ja Pleštšejevo. Alueen pinta-alasta on metsien peitossa 43 %.
[muokkaa] Väestö
Jaroslavlin alueen asukasluku on 1 425 000 (2010) ja väestötiheys 34,96 as./km². Väestöstä kaupungeissa tai kaupunkimaisissa taajamissa asui 82,2 %. Suurimmat kaupungit olivat Jaroslavl (591 486 as.), Rybinsk (200 771 as.). Hieman pienempiä alueen kaupunkeja olivat Pereslavl-Zalesski (41 923 as.), Tutajev (41 001 as.), Uglitš (34 505 as.) ja Rostov (31 791 as.).[1] Alueen väestöstä oli venäläisiä 96,0 %; ukrainalaisia oli seuraavaksi eniten eli 0,8%.[2]
[muokkaa] Hallinto
Jaroslavlin alue on yksi Venäjän federaation alue (subjekti) ja sen pääkaupunki on Jaroslavl. Alue on jaettu hallinnollisesti 17 piiriin ja 11 kaupunkialueeseen. Paikallishallinnosta vastaavat Kuvernööri, Hallitus ja Valtiollinen duuma.
[muokkaa] Talous
Alueella on koneenrakennusta, öljynjalostus-, kemian-, petrokemian-, elintarvike-, rakennusaine-, puunjalostus-, metalli-, mylly- ja rehuteollisuutta sekä sähköntuotantoa. Seutu on merkittävien petrokemiallisten siirtoputkistojen risteysalue. Muun muassa Itämeren öljyputki (Baltic Pipeline System, BPS-1) kuljettaa idempänä esiin pumpattua raakaöljyä ja muita öljytuotteita Jaroslavin alueelta Kirišin jalostamoille ja edelleen Koiviston vientiterminaaliin Suomenlahdella[3]. Alueen maaperä ja ilmasto eivät ole maanviljelyllä suotuisia, mutta siitä huolimatta alueella viljellään paljon rehukasveja, vihanneksia, pellavaa, viljaa ja perunaa. Karjankasvatus on tärkein maatalouselinkeino ja sen osuus koko maataloustuotannosta on 60 %.
[muokkaa] Historia
Jaroslavlin alue perustettiin 11. maaliskuuta 1936.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ a b Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Предварительные итоги: всероссийской переписи населения 2010 года. Статистический сборник (pdf) (Alustavat tulokset: Koko Venäjän kattavan väestönlaskenta 2010. Tilastollinen yhteenveto) ISBN 978-5-902339-98-4. 2011. Moskova: ИИЦ «Статистика России».. Viitattu 2.3.2012. (venäjäksi)
- ↑ Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Информационные материалы об окончательных итогах Всероссийской переписи населения 2010 года. Приложение 7: НАЦИОНАЛЬНЫЙ СОСТАВ НАСЕЛЕНИЯ ПО СУБЪЕКТАМ РОССИЙСКОЙ ФЕДЕРАЦИИ (MS-Excel) (Vuoden 2010 kansallisen väestönlaskennan lopputulosten tiedotusmateriaalit. Liite 7: Väestön kansalaisuus alueittain Venäjän federaatiossa. (tab7.xls-tiedosto)) 2011. Moskova: ИИЦ «Статистика России».. Viitattu 2.3.2012. (venäjäksi)
- ↑ Environmental Center IFPA: Baltic Pipeline System (BPS) Environmental Center IFPA. Viitattu 5.1.2010. (englanniksi)
| Tasavallat |
Adygeia | Altai | Baškortostan | Burjatia | Dagestan | Hakassia | Ingušia | Kabardi-Balkaria | Kalmukia | Karatšai-Tšerkessia | Karjala | Komi | Mari | Mordva | Pohjois-Ossetia-Alania | Saha | Tatarstan | Tšetšenia | Tšuvassia | Tuva | Udmurtia |
|---|---|
| Aluepiirit |
Altai | Habarovsk | Kamtšatka | Krasnodar | Krasnojarsk | Perm | Primorje | Stavropol | Taka-Baikalia |
| Alueet |
Amur | Arkangeli | Astrahan | Belgorod | Brjansk | Irkutsk | Ivanovo | Jaroslavl | Kaliningrad | Kaluga | Kemerovo | Kirov | Kostroma | Kurgan | Kursk | Leningrad | Lipetsk | Magadan | Moskova | Murmansk | Nižni Novgorod | Novgorod | Novosibirsk | Omsk | Orenburg | Orel | Penza | Pihkova | Rjazan | Rostov | Sahalin | Samara | Saratov | Smolensk | Sverdlovsk | Tambov | Tjumen | Tomsk | Tšeljabinsk | Tula | Tver | Uljanovsk | Vladimir | Volgograd | Vologda | Voronež |
| Liittovaltion kaupungit | |
| Autonominen alue | |
| Autonomiset piirikunnat |
