Tšukotka

Чукоткакэн автономныкэн округ1 Чуко́тский автоно́мный о́круг2
lippu vaakuna
Pääkaupunki	Anadyr 64° 42' N 177° 14' E
Suurin kaupunki	Anadyr (11 038 as)
Kuvernööri	Roman Kopin (2008-)
Pinta-ala  – yhteensä  – vettä	737 700 km²  %
Väkiluku (2010)  – yhteensä  – väestötiheys	48 700 0,1 / km²
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+11 UTC+12
Perustettu	10. joulukuuta 1930
Kotisivu	Tšuktšian hallinnon sivut
1 tšuktšiksi - Tšukotkaken avtonomnyken okrug 2 venäjäksi - Tšukotski avtonomnyi okrug

Tšukotka, Tšuktšien autonominen piirikunta, Tšuktšia, tai Tšuktšimaa (ven. Чукотка, Tšukotka, Чукотский автономный округ, Tšukotski avtonomnyi okrug, tšuktšiksi Чукоткакэн автономныкэн округ) on Venäjään kuuluva autonominen piirikunta Aasian koillisnurkassa, Venäjän kaukoidässä. Piirikunta käsittää Tšuktšien niemimaan ja siitä mantereelle päin olevan alueen sekä De Longin salmen mantereesta erottaman Wrangelinsaaren. Piirikunta rajoittuu pohjoisessa Jäämereen kuuluviin Itä-Siperian mereen ja Tšuktšimereen, lännessä Sahaan, etelässä Magadanin alueeseen ja Kamtšatkan aluepiiriin, kaakossa Beringinmereen ja sen Anadyrinlahteen sekä idässä Beringinsalmeen, joka erottaa sen Alaskasta. Piirikunnan alueella sijaitsee Aasian itäisin kohta, Dežnevinniemi.

Maantiede

Tšukotkan keskiosa, Anadyrin ja sen sivujokien ympärillä, on alankoa. Muut osat ovat pääasiassa vuoristoista tundraa. Piirikunnan kaakkoisosaa hallitsevat Korjakkien ylänkö ja pohjoisessa kohoava Tšuktšien ylänkö (Anadyrvuoristo) korkeimmillaan 1843 metriin. Lisäksi alueen länsiosassa on Kolymavuoristo, joiden korkein kohta Tšukotkan alueella on 1 853 metriä.

Piirikunnan alueella virtaa monia jokia. Näistä merkittävin on Beringinmereen laskeva Anadyr (1 145 km) lisäjokineen maan keskiosassa. Alueen länsiosassa virtaavat puolestaan Sahan puolella olevan Kolyman itäiset sivujoet: Omolon, Oloi ja Bolšoi. Lisäksi alueen kaakkois- ja pohjoisosissa on useita pienempiä jokia. Alueella sataa varsin vähän. Vuotuinen sademäärä on pohjois- ja koillisosassa alle 125 mm ja eteläosassa 125–250 mm. Tšuktšia on pääasiassa tundraa. Vain Anadyrin laaksossa ja alueen lounaisosassa on lehtikuusta ja sembramäntyä kasvavaa havumetsää.

Väestö

Tšukotkan asukasluku on noin 48 700 (1.1.2010). Piirikunnan väkiluku on vähentynyt rajusti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, muuttamisen tultua vapaammaksi.

Asukasluvun kehitys:

• 140 000 (1989)
• 72 000 (2000)
• 53 000 (2002)
• 50 707 (2005)
• 47 800 (2009).

Vuonna 2002 väestöstä oli venäläisiä 51,9 prosenttia, ukrainalaisia 9,2 prosenttia, tšuktšeja 23,5 prosenttia, eskimoita 2,85 prosenttia, eveenejä 2,6 prosenttia, tšuvantseja 1,77 prosenttia.

Piirikunnan väkiluvun vähentyminen on näkynyt myös kansallisuusjakaumassa, sillä pois muuttaneet ovat olleet pääasiassa slaavilaisia. Vielä vuonna 1989 väestöstä oli venäläisiä 66,1 prosenttia, ukrainalaisia 16,8 prosenttia ja pohjoisia alkuperäiskansoja 9,8 prosenttia (tšuktšeja 7,3 prosenttia, eskimoita 0,9 prosenttia, eveenejä) sekä valkovenäläisiä 1,9 prosenttia.

Talous

Alueella harjoitetaan kaivostoimintaa, joka tuottaa kivihiiltä ja kultaa. Lisäksi tuotetaan maakaasua. Alueella sijaitsee myös Bilibinon ydinvoimala. Kaivostoiminnan ohella tärkeitä ovat myös perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito (0,5 miljoonaa poroa), kalastus ja metsästys (mm. mursuja ja hylkeitä). Lisäksi harjoitetaan turkistarhausta ja karjanhoito sekä elintarviketeollisuutta.

Piirikunnassa ei ole rautateitä ja maanteitäkin hyvin vähän. Merisatamista tärkeimmät ovat Pevek, Providenija, Anadyr, Egvekinot ja Beringovski.

Hallinto ja aluejako

Tšukotkan kuvernööri kesäkuusta 2008 on Roman Kopin, häntä edelsi miljardööri Roman Abramovitš (2000-2008). Piirikunnalla on myös oma duuma (aluehallinnon elin).

Piirit ja niiden hallintokeskukset

Piirikunta on jaettu 6 hallitopiiriin ja siellä on 3 kaupunkia (Anadyr, Bilibino ja Pevek). Tšukotkan piirit ja niiden hallintokeskukset ovat

• 1 – Bilibinon piiri (Bilibino)
• 2 – Iultinin piiri (Egvekinot)
• 3 – Providenijan piiri (Providenija)
• 4 – Anadyrin piiri (Ugolnyje Kopi)
• 5 – Tšaunin piiri (Pevek)
• 6 – Tšukotkan piiri (Lavrentija)

Entinen Beringovskin piiri yhdistettiin Anadyrin piiriin ja Šmidtin piiri Iultinin piiriin vuonna 2008.

Historia

Neuvostoliitto teki Tšukotkassa ydinkokeita 1950- ja 1960-luvuilla. Kokeet ovat aiheuttaneet väestölle syöpää.^lähde? Neuvostoliitossa Tšukotka kuului osana Magadanin alueeseen, mutta Tšukotka julistautui eronneeksi siitä vuonna 1991. Venäjä hyväksyi tämän irtautumisen 1993.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tšukotka Wikimedia Commonsissa
• O regione Aluepiirin viralliset sivut (venäjäksi)

Venäjän federaation subjektit