Krasnojarskin aluepiiri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Krasnojarskin aluepiiri
Красноя́рский край
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Krasnojarskin aluepiirin sijainti Venäjän federaation kartalla
Krasnojarskin aluepiirin sijainti Venäjän federaation kartalla

Koordinaatit: 56°01′N, 93°04′E (Krasnojarsk)

Valtio Venäjä
Alue Krasnojarskin aluepiiri
Perustettu 7. joulukuuta 1934
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Krasnojarsk
 – Suurin kaupunki Krasnojarsk (973 826 as.; 1 000 000 jouluk. 2012-)
 – kuvernööri Lev Kuznetsov
Pinta-ala 2 325 652 km²
Väkiluku (2010) 2 828 187
 – Väestötiheys 1,22 as/km²
Kielet venäjä
BKT (2010) 1 050 158,5 milj.RUB[1]
 – asukasta kohti 371,319 kRUB,
noin 9 096 EUR[2]
Lyhenteet
 – Rekisterikilven tunnus 24, 84, 88
 – ISO 3166 RU-KYA
www.krskstate.ru
Aikavyöhyke UTC +8

Krasnojarskin aluepiiri (ven. Красноя́рский край, Krasnojarski krai) on yksi Venäjän federaation suurimmista subjekteista (alue). Se sijaitsee itäisessä Siperiassa Aasiassa ja kattaa valtavan alueen Jeniseijoen molemmin puolin Pohjoiselta jäämereltä Etelä-Siperian vuoristoon asti.[3] Tässä suurelta osin tiettömässä aluepiirissä asuu 2,8 miljoonaa ihmistä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krasnojarskin aluepiirin kartta
Krasnojarskin aluepiiri
Suurimmat taajamat
  > 300 000 as.
 100 000-300 000 as.
  30 000-100 000 as.
  10 000-30 000 as.
  < 10 000 as.
Krasnojarskin aluepiirin kartta

Aluepiiri rajoittuu pohjoisessa Jäämereen, idässä Sahan tasavaltaan ja Irkutskin alueeseen, etelässä Tuvaan, lounaassa Hakassiaan ja lännessä Kemerovon ja Tomskin alueisiin sekä Hanti-Mansian ja Jamalin Nenetsian autonomisiin piirikuntiin.[4][5][3]

Aluepiirin pinta-ala 2,3397 miljoonaa neliökilometriä[4] muodostaa kymmenesosan koko Venäjästä ja on 4,5 kertaa Ranskan tai 6,9 kertaa Suomen kokoinen. Taimyrin niemimaan pohjoispuolella Karanmeren ja Laptevinmeren välissä sijaitseva Severnaja Zemljan saariryhmä kuuluu aluepiiriin.

Ilmasto on mantereinen. Tammikuun keskilämpötila on pohjoisessa -36 °C ja etelässä -18 °C; heinäkuun keskilämpötila vaihtelee noin 13 °C:sta pohjoisessa (joskin Pohjoisen jäämeren äärellä alle 10 °C) ja kohoaa noin 20 °C:een etelässä. Sade tulee pääosin kesäkaudella. Vuotuinen sademäärä vaihtelee pohjoisen 200–300 millimetristä keskiosan ylänköalueen 400–600 mm:iin ja kohoaa 800–1200 mm:iin Siperian eteläosien vuorten pohjoisrinteillä, mutta eteläosan vuoriston sisäosien valuma-alueilla voi jäädä 250–300 millimetriin. [4]

Maa sulaa roudasta 73–76 päiväksi pohjoisessa (Hatanga, Tura) ja 103–120 päiväksi etelässä (Jeniseisk, Krasnojarsk). Etenkin Nižnjaja Tunguskan (Ala-Tunguska) pohjoispuolella on laajalti ikiroutaa; pintakerroksen kesällä sulaessa sen alapuolinen syvempi maa pysyy jäässä. Kasvillisuusvyöhykkeet ovat pohjoisesta alkaen: arktinen aavikko, tundra, metsätundra, taiga, metsäaro ja aro. Metsissä vallalla ovat lehtikuuset, Podkamennaja Tunguskan (Kivinen Tunguska) eteläpuolella myös mänty, seetri kuusi ja pihta. [4]

Joista merkittävin on Jenisei, sen tärkeimmät sivuhaarat ovat Tuba, Mana, Kan, Angara, Bolšoi Pit, Podkamennaja Tunguska, Nižnjaja Tunguska, Kureika, Abakan, Sym, Turuhan. Muita jokia ovat Obin sivujoki Tšulym, Pjasina, Taimyra ja Hatanga, jotka laskevat Jäämereen. Suurimmat järvet ovat Taimyr, Pjasino, Lama, Gubokoje, Keta, Hantaiskoje. [4]

Krasnojarskin aluepiirissä sijaitsee useita merkittäviä luonnonsuojelualueita.[6][4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krasnojarskin aluepiiri muodostettiin vuonna 1934.[4] Siihen kytkettiin myös Taimyrin ja Evenkian autonomiset piirikunnat sekä Hakassien autonominen alue. Hakassien autonominen alue kuitenkin irtaantui aluepiiristä vuonna 1991, julistautuessaan Hakassian tasavallaksi. Evenkia ja Taimyr olivat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tasavertaisia Krasnojarskin aluepiirin kanssa Venäjän federaation hallinnossa 1. tammikuuta 2007 asti, jolloin ne liitettiin Krasnojarskin aluepiiriin.

Kenraali Aleksandr Lebed valittiin aluepiirin kuvernööriksi 1998, mutta hän kuoli helikopteriturmassa 2002.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluepiirin väkiluku on 2 828 187 (2010) ja väestötiheys 1,22 as/km². Kaupunkilaisia oli 76,3 % väestöstä. Miesten osuus oli 46,6 % ja nasten 53,4 % (2010)[7]

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan aluepiirin suurimmat, yli 50 tuhannen asukkaan kaupungit olivat Krasnojarsk (973 826 as.), Norilsk (175 365 as.), Atšinsk (109 155 as.), Kansk (94 226 as.), Železnogorsk (84 795 as.), Minusinsk (71 170 as.), Zelenogorsk (66 056 as.), Lesosibirsk (61 139 as.) ja Nazarovo (52 817 as.).[7] Joulukuussa 2012 uutisoitiin Krasnojarskin ylittäneen miljoonan asukkaan rajan.[8]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2012 julkaistun, Venäjän uskontoja laajasti kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Krasnojarskin aluepiirin asukkaista oli:[9][10][11]

  • 30 % ortodokseja (kuului Venäjän ortodoksinen kirkkoon),
  • 35 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
  • 15 % ateisteja, ei usko jumalaan,
  • 5 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai prostestantteja,
  • 2 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
  • 1 % islaminuskoisia, muttei sunneja eikä shiioja,
  • < 1 % sunnilaisen islaminuskon kannattajia,
  • < 1 % shiialaisen islaminuskon kannattajia,
  • < 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
  • < 1 % vanhauskoisia,
  • < 1 % protestantteja (luterilaisia, babtisteja ja lisäksi oli
  • monia helluntailaisia.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Krasnojarskin aluepiiriin kuuluvat myös Taimyrin ja Evenkian autonomiset piirikunnat, jotka olivat vuoteen 2007 asti erillisiä federaation subjekteja (alueita). Aluepiirissä on 44 piiriä ja 17 kaupunkipiiriä.[12] Pääkaupunki on Krasnojarsk. Aluepiiriä johtaa kuvernööri ja paikallishallinnollisen elimen nimi on Lakiasäätävä kokous.


Kaupunkipiirit




Piirit



Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluepiirin osuus Venäjän bruttokansantuotteesta oli vuonna 2010 yhteensä 1 050,2 miljardia ruplaa, joka oli 2,8 prosenttia maan kansantuotteesta.[1] Asukasta kohti laskettuna alueella kansantuotetta kerrytettiin 371,3 tuhatta ruplaa (9 096 EUR) vuonna 2010.[2] Tämä on 142 prosenttia Venäjän keskiarvosta.[1]

Aluepiiriin tärkeimmät teollisuudenalat ovat polttoaine-, metsä- ja kemianteollisuus sekä energiantuotanto ja värimetallurgia. Alueen maanviljely tuottaa leipäviljaa, perunoita ja vihanneksia. Karjataloudessa kasvatetaan maito- ja lihakarjaa, lampaita ja siipikarjaa. Lisäksi on mehiläistenhoitoa.

Liikenneyhteydet... [3][13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-01-28. (venäjäksi)
  2. a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 2013-01-28. (englanniksi)
  3. a b c Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  4. a b c d e f g Krasnojarski krai Geografitšeskaja entsiklopedija -kokoelmatietosanakirjan verkkoartikkelit. Viitattu 13.1.2014. (venäjäksi)
  5. Krasnojarski krai (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) artikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 13.1.2014. (venäjäksi)
  6. OOPT Sibirskogo okruga (Siperian federaatiopiirin luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 16.8.2012. (venäjäksi)
  7. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 16.8.2012. (venäjäksi)
  8. Goroda-millionniki Rossii 17.12.2012. ria.ru. Viitattu 13.1.2014. (venäjäksi)
  9. Geografija Vybor Duha 2012-08-27. Kommersant, kommersant.ru. Viitattu 2013-01-25. (venäjäksi)
  10. Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laaja, 56 900 henkilölle tehtyyn kyselyyn pohjautuva yhteenveto siitä, mihin Venäjä uskoo vuonna 2012. Krasnojarskin aluepiiri yhteenveto s. 185. Koko 240-sivuinen raportti ladattavissa pdf-tiedostona (84,1 MB)) 2012-12-21. sreda.org. Viitattu 2013-01-25. (venäjäksi)
  11. Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laajan, 56 900 henkilölle tehdyn Venäjän uskontokartoituksen kotisivut. Sisältää linkin videoon (1 h 22 min) hankkeen esittelytilaisuudesta Ria Novostissa) 2012-12-18. sreda.org. Viitattu 2013-01-25. (venäjäksi)
  12. Территориальное устройство Красноярского края Krasnojarskin aluepiiri. Viitattu 2.3.2014. (venäjäksi)
  13. Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: Esimerkiksi Historia- ja Talous-osiot keskeneräisiä, Hallinto-osio lähteetöntä tekstiä