Krasnojarskin aluepiiri
|
Красноя́рский край |
|
|---|---|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Krasnojarskin aluepiirin sijainti Venäjän federaation kartalla |
|
|
Koordinaatit: (Krasnojarsk) |
|
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Krasnojarskin aluepiiri |
| Perustettu | 7. joulukuuta 1934 |
| Hallinto | |
| – Pääkaupunki | Krasnojarsk |
| – Suurin kaupunki | Krasnojarsk (973 826 as.) |
| – kuvernööri | Lev Kuznetsov |
| Pinta-ala | 2 325 652 km² |
| Väkiluku (2010) | 2 828 187 |
| – väestötiheys | 1,22 as/km² |
| Kielet | venäjä |
| BKT (2010) | 1 050 158,5 milj.RUB[1] |
| – asukasta kohti | 371,319 kRUB, noin 9 096 EUR[2] |
| Lyhenteet | |
| – rekisterikilven tunnus | 24, 84, 88 |
| – ISO 3166 | RU-KYA |
| www.krskstate.ru | |
|
|
|
Krasnojarskin aluepiiri (ven. Красноя́рский край, Krasnojarski krai) on yksi Venäjän federaation suurimmista subjekteista (alue). Se sijaitsee itäisessä Siperiassa Aasiassa ja kattaa valtavan alueen Jeniseijoen molemmin puolin Pohjoiselta jäämereltä Etelä-Siperian vuoristoon asti.[3] Aluepiirin pinta-ala vastaa kymmenesosaa koko Venäjästä eli on 4,5 kertaa Ranskan[4] tai 6,9 kertaa Suomen kokoinen.
Sisällysluettelo |
Maantiede [muokkaa]
Aluepiiri rajoittuu pohjoisessa Jäämereen, idässä Sahan tasavaltaan ja Irkutskin alueeseen, etelässä Tuvaan, lounaassa Hakassiaan ja lännessä Kemerovon ja Tomskin alueisiin sekä Hanti-Mansian ja Jamalin Nenetsian autonomisiin piirikuntiin.
Aluepiirin pinta-alasta suurin osa on taigametsää.
Krasnojarskin aluepiirissä sijaitsee useita merkittäviä luonnonsuojelualueita.[5]
Väestö [muokkaa]
Aluepiirin väkiluku on 2 828 187 (2010) ja väestötiheys 1,22 as/km². Kaupunkilaisia oli 76,3 % väestöstä. Miesten osuus oli 46,6 % ja nasten 53,4 % (2010)[6]
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan aluepiirin suurimmat, yli 50 tuhannen asukkaan kaupungit olivat Krasnojarsk (973 826 as.), Norilsk (175 365 as.), Atšinsk (109 155 as.), Kansk (94 226 as.), Železnogorsk (84 795 as.), Minusinsk (71 170 as.), Zelenogorsk (66 056 as.), Lesosibirsk (61 139 as.) ja Nazarovo (52 817 as.).[6]
Uskonto [muokkaa]
Vuonna 2012 julkaistun, Venäjän uskontoja laajasti kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Krasnojarskin aluepiirin asukkaista oli:[7][8][9]
- 30 % ortodokseja (kuului Venäjän ortodoksinen kirkkoon),
- 35 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
- 15 % ateisteja, ei usko jumalaan,
- 5 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai prostestantteja,
- 2 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
- 1 % islaminuskoisia, muttei sunneja eikä shiioja,
- < 1 % sunnilaisen islaminuskon kannattajia,
- < 1 % shiialaisen islaminuskon kannattajia,
- < 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
- < 1 % vanhauskoisia,
- < 1 % protestantteja (luterilaisia, babtisteja ja lisäksi oli
- monia helluntailaisia.
Hallinto [muokkaa]
Krasnojarskin aluepiiriin kuuluvat myös Taimyrin ja Evenkian autonomiset piirikunnat, jotka olivat vuoteen 2007 asti erillisiä federaation subjekteja (alueita). Aluepiirissä on 55 piiriä ja 27 kaupunkia. Pääkaupunki on Krasnojarsk. Aluepiiriä johtaa kuvernööri ja paikallishallinnollisen elimen nimi on Lakiasäätävä kokous.
Talous [muokkaa]
Aluepiirin osuus Venäjän bruttokansantuotteesta oli vuonna 2010 yhteensä 1 050,2 miljardia ruplaa, joka oli 2,8 prosenttia maan kansantuotteesta.[1] Asukasta kohti laskettuna alueella kansantuotetta kerrytettiin 371,3 tuhatta ruplaa (9 096 EUR) vuonna 2010.[2] Tämä on 142 prosenttia Venäjän keskiarvosta.[1]
Aluepiiriin tärkeimmät teollisuudenalat ovat polttoaine-, metsä- ja kemianteollisuus sekä energiantuotanto ja värimetallurgia. Alueen maanviljely tuottaa leipäviljaa, perunoita ja vihanneksia. Karjataloudessa kasvatetaan maito- ja lihakarjaa, lampaita ja siipikarjaa. Lisäksi on mehiläistenhoitoa. [4]
Historia [muokkaa]
[4] Krasnojarskin aluepiiri muodostettiin vuonna 1934. Siihen kytkettiin myös Taimyrin ja Evenkian autonomiset piirikunnat sekä Hakassien autonominen alue. Hakassien autonominen alue kuitenkin irtaantui aluepiiristä vuonna 1991, julistautuessaan Hakassian tasavallaksi. Evenkia ja Taimyr olivat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tasavertaisia Krasnojarskin aluepiirin kanssa Venäjän federaation hallinnossa 1. tammikuuta 2007 asti, jolloin ne liitettiin Krasnojarskin aluepiiriin.
Kenraali Aleksandr Lebed valittiin aluepiirin kuvernööriksi 1998, mutta hän kuoli helikopteriturmassa 2002.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-01-28. (venäjäksi)
- ↑ a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 2013-01-28. (englanniksi)
- ↑ a b Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
- ↑ a b c Krasnoyarsk Territory - General Information kommersant.com. Viitattu 16.8.2012. (englanniksi)
- ↑ OOPT Sibirskogo okruga (Siperian federaatiopiirin luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 16.8.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 16.8.2012. (venäjäksi)
- ↑ Geografija Vybor Duha 2012-08-27. Kommersant, kommersant.ru. Viitattu 2013-01-25. (venäjäksi)
- ↑ Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laaja, 56 900 henkilölle tehtyyn kyselyyn pohjautuva yhteenveto siitä, mihin Venäjä uskoo vuonna 2012. Krasnojarskin aluepiiri yhteenveto s. 185. Koko 240-sivuinen raportti ladattavissa pdf-tiedostona (84,1 MB)) 2012-12-21. sreda.org. Viitattu 2013-01-25. (venäjäksi)
- ↑ Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laajan, 56 900 henkilölle tehdyn Venäjän uskontokartoituksen kotisivut. Sisältää linkin videoon (1 h 22 min) hankkeen esittelytilaisuudesta Ria Novostissa) 2012-12-18. sreda.org. Viitattu 2013-01-25. (venäjäksi)
- ↑ Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Krasnojarskin aluepiiri Wikimedia Commonsissa- Norilsk's Past Recalled (7/2007) (englanniksi) (kommersant.com)
- The Second Coming of Industrialization (11/2005) (englanniksi) (kommersant.com)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
Hallinnollinen keskus: Krasnojarsk
Artjomovsk | Atšinsk | Bogotol | Borodino | Divnogorsk | Dudinka | Igarka | Ilanski | Jeniseisk | Kansk | Kodinsk | Lesosibirsk | Minusinsk | Nazarovo | Norilsk | Šarypovo | Sosnovoborsk | Ujar | Užur | Zaozjornyi | Zelenogorsk | Železnogorsk
| Tasavallat |
Adygeia | Altai | Baškortostan | Burjatia | Dagestan | Hakassia | Ingušia | Kabardi-Balkaria | Kalmukia | Karatšai-Tšerkessia | Karjala | Komi | Mari | Mordva | Pohjois-Ossetia-Alania | Saha | Tatarstan | Tšetšenia | Tšuvassia | Tuva | Udmurtia |
|---|---|
| Aluepiirit |
Altai | Habarovsk | Kamtšatka | Krasnodar | Krasnojarsk | Perm | Primorje | Stavropol | Taka-Baikalia |
| Alueet |
Amur | Arkangeli | Astrahan | Belgorod | Brjansk | Irkutsk | Ivanovo | Jaroslavl | Kaliningrad | Kaluga | Kemerovo | Kirov | Kostroma | Kurgan | Kursk | Leningrad | Lipetsk | Magadan | Moskova | Murmansk | Nižni Novgorod | Novgorod | Novosibirsk | Omsk | Orenburg | Orel | Penza | Pihkova | Rjazan | Rostov | Sahalin | Samara | Saratov | Smolensk | Sverdlovsk | Tambov | Tjumen | Tomsk | Tšeljabinsk | Tula | Tver | Uljanovsk | Vladimir | Volgograd | Vologda | Voronež |
| Liittovaltion kaupungit | |
| Autonominen alue | |
| Autonomiset piirikunnat |
