Kabardi-Balkaria

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kabardi-Balkaria
Кабардино-Балкарская Республика
Къэбэрдей-Балъкъэр Республикэ
Къабарты-Малкъар Республика
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Kabardi-Balkarian sijainti Venäjän federaation kartalla
Kabardi-Balkarian sijainti Venäjän federaation kartalla

Koordinaatit: 43.485°N, 43.607°E

Valtio Venäjän lippu Venäjä
Federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian
Talousalue Pohjois-Kaukasian
Perustettu

K. aut. alue: 1. syyskuuta 1921
K.-B. aut. alue: 1922
K.-B. ASNT: 5. joulukuuta 1936
K. ASNT: 1944

K.-B. ASNT: 1957
SNT marraskuu 1991
Tasavalta 1992
Kansallislaulu Kabardi-Balkarian kansallislaulu
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Naltšik [1]
 – Suurin kaupunki Naltšik (240 203 as.)[1]
 – Päämies Yuri Kokov
 – Pääministeri Konstantin Hramov
Pinta-ala 12 500 km²
Väkiluku (2010)  ([1]) 859 939
Kielet kabardi, balkaari ja venäjä
BKT (2010) 76 056,5 milj. RUB[2]
(eli 0,20 % koko Venäjän BKT:stä)
 – asukasta kohti 88,444 kRUB,
(noin 2 167 EUR[3]
eli 34 % Venäjän keskiarvotasosta)
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 07
 – ISO 3166 RU-KB
Kabardi-Balkarian presidentin sivusto (venäjäksi)
aikavyöhyke UTC +4

Kabardi-Balkarian tasavalta (kabardiksi Къэбэрдей-Балъкъэр Республикэ, balkaariksi Къабарты-Малкъар Республика, venäjäksi Кабарди́но-Балка́рская Респу́блика) on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta Itä-Euroopassa Kaukasuksen pohjoisrinteillä ja Kabardian tasangolla. Se rajoittuu pohjoisessa Stavropolin aluepiiriin, idässä ja kaakossa Pohjois-Ossetiaan, lounaassa Georgiaan ja lännessä Karatšai-Tšerkessiaan. Tasavallan pääkaupunki on Naltšik.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dyhtau, eräs tasavallan korkeimmista vuorenhuipuista.

Kabardi-Balkarian pohjois- ja koillisosat kuuluvat Kabardian tasankoon. Tasankoalueen eteläpuolella on kumpuilevaa ylänköä, joka maan eteläosassa kohoaa Kaukasusvuoristoksi. Kaukasuksen korkein alue sijaitsee juuri Kabardi-Balkarian ja Georgian välisellä rajalla. Maan länsiosassa Karatšai-Tšerkessian vastaisella rajalla sijaitsee Euroopan korkein vuori Elbrus (5 642 m). Muita korkeita vuoria ovat Dyhtau (5 204 m) ja Škhara (5 201 m). Vuoristoalueella on myös useita jäätiköitä, joista suurimmat ovat Bezengi ja Dyhsu.

Kabardi-Balkarian kartta
Kabardi‑Balkaria
Suurimmat taajamat
 100 000-300 000 as.
 30 000-100 000 as.
 10 000-30 000 as.
  < 10 000 as.
Kabardi-Balkarian tasavalta, sen suurimmat taajamat ja piirikeskukset.

Maan suurin joki on Terek, joka virtaa Kabardian tasangon läpi maan koillisosassa. Terekiin laskee Kabardi-Balkarian alueella Kaukasukselta alkavat Malka, Baksan, Tšegem ja Tšerek.

Ilmasto on mantereinen. Kabardian tasangon keskilämpötila on tammikuussa -4 ˚C ja heinäkuussa +23 ˚C. Vuoristoalueella keskilämpötila on tammikuussa puolestaan -12 ˚C ja heinäkuussa +4 ˚C. Vuotuinen keskisademäärä on Kabardian tasangolla 500 mm ja vuoristoalueella valtavat 2 000 mm.

Kabardian tasankoa hallitsee arokasvillisuus. Vuoriston alavampia alueita peittävät metsät, joissa kasvaa pyökkiä, koivua, leppää, tammea, valkopyökkiä ja mäntyä. Metsärajan yläpuolella on alppiniittyjä ja sen yläpuolella paljasta kalliota ja jäätiköitä.

Kabardi-Balkarian luonnonsuojelualueista merkittävimpiin kuuluu Euroopan korkeinta huippua, Elbrusvuorta ympäröivää vuoristoluontoa suojeleva, tasavallan lounaisosan käsittävä Elbrusin kansallispuisto (Приэльбрусье Национальный парк; 1004,00km2). Sotšin kansallispuiston tavoin myös tälle suojelualueelle ja sen tuntumaan ollaan kuitenkin rakentamassa megasuuria laskettelukeskuksia lomakylineen, teineen, maisemaa muuttavine hiihtohisseineen ja luontaista vesitaloutta rikkovine keinolumetusjärjestelmineen.[4][5][6][7] Ainakin periaatteessa tiukemmin suojeltu pitäisi olla kansallispuistosta kaakkoon sijaitseva, Georgian rajan läheisen vuoristoalueen käsittävä Kabardi-Balkarian luonnonpuisto (Кабардино-Балкарский Заповедник; 826,49 km2).[8] [9]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kabardit ovat olleet alueen ensimmäisiä tunnettuja asukkaita. Heidät mainitaan zikhi-nimellä lähteissä, jotka ajoittuvat ajanlaskumme 500 ensimmäiselle vuodelle. Sitten 1200-luvulta 1400-luvulle heidät mainitaan tšerkesseiksi. Mongolien tulo alueelle 1200-luvulla ajoi turkkilais-tataarilaisia heimoja vuoristoon, missä he sekoittuivat indoeurooppalaisten alaanien kanssa. Näin syntyi balkaarikansa. Vuonna 1557 kabardilainen prinssi Temriuk pyysi tsaari Iivana Julmalta, että Venäjä ottaisi kabardikansan suojelukseensa. Iivana suostui tähän ja jopa nai kabardilaisen prinsessan. Vuonna 1739 Kabardia itsenäisyi uudelleen. Kabardit olivat hallitsevassa asemassa Kaukasiassa ja muut kansat maksoivat heidän ruhtinailleen veroja. Vuonna 1774 alue joutui taas Venäjän keisarikunnan valtaan kabardien sitkeästä vastarinnasta huolimatta. Balkaria puolestaan liitettiin Venäjään vasta 1827.selvennä

Neuvostoliitossa kabardien asuinalueesta muodostettiin Kabardian autonominen alue 1. syyskuuta 1921. Se ei kuitenkaan ollut pitkäikäinen hallintoyksikkö, sillä jo seuraavana vuonna se korvattiin Kabardi-Balkarian autonomisella alueella, josta tuli Kabardi-Balkarian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 5. joulukuuta 1936. Toisessa maailmansodassa saksalaiset valloittivat maan loppukesällä 1942, mutta Neuvostoliitto valtasi sen seuraavana vuonna takaisin. Neuvostoliitto syytti balkaareja yhteistoiminnasta saksalaisten kanssa ja koko kansa karkotettiin Keski-Aasiaan 1944. Balkaarien karkotuksen jälkeen tasavallan nimeksi tuli Kabardian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta. Balkaarit saivat palata kotimaahansa vuonna 1957 ja tasavallan nimeksi palautettiin Kabardino-Balkarian ASNT.

Marraskuussa 1991 Kabardino-Balkarian ASNT antoi suverenisuusjulistuksen ja muutti nimensä Kabardi-Balkarian sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Neuvostoliiton hajottua maan nimeksi tuli Kabardi-Balkaria ja se allekirjoitti maaliskuussa 1992 sopimuksen Venäjän kanssa, jonka mukaan se jäi Venäjän federaation osaksi.

Kabardi-Balkarian parlamentissa hyväksyttiin vuonna 2001 paluumuuttolaki, joka sallii historiallisissa konflikteissa Kabardi-Balkarian alueelta karkotettujen ja paenneiden palata takaisin ja saada korvaus tasavallan budjetista. Näitä historiallisia konflikteja ovat muun muassa 1800-luvulla käydyt sodat, joissa Venäjä valloitti alueen, kommunistiajan karkotukset sekä maailmansodat.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kabardi-Balkariassa asuu 859 939 henkeä (2010). Väestöstä kaupunkilaisia oli 54,5 prosenttia. Suurin kaupunki on pääkaupunki Naltšik (240 203 as.). Muita kaupunkeja ovat Prohladnyi (59 601 as.), Baksan (36 860 as.), Nartkala (31 694 as.), Maiski (26 755 as.), Terek (19 170 as.), Tyrnyauz (21 000 as.) ja Tšegem (Чегем, 18 019 as.). [1] Asutus on keskittynyt maan keski- ja pohjoisosaan.

Etniset ryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kabardi-Balkarian alkuperäisiä asukkaita ovat kabardit ja balkaarit, joita on yhteensä 66,9 prosenttia maan väestöstä. Kabardit kuuluvat kaukasialaisten kansojen abhasialais-adygeiläiseen ryhmään ja heillä on yhteinen kirjakieli naapurimaassa Karatšai-Tšerkessiassa asuvien tšerkessien kanssa. Balkaarit puolestaan kuuluvat Altailaisten kansojen turkkilais-tataarilaiseen ryhmään ja he ovat läheistä sukua naapurimaassa Karatšai-Tšerkessiassa asuville karatšaille.

Kabardi-Balkarian etniset ryhmät 1989 ja 2002[10]
1989 2002
kansa määrä osuus % määrä osuus %
kabardit 48,2 498 702 55,3
venäläiset 32,0 226 620 25,1
balkaarit 9,4 104 951 11,6
osseetit 1,3 9 845 1,1
turkkilaiset * 8 770 1,0
ukrainalaiset 1,7 7 592 0,8
armenialaiset * 5 342 0,6
korealaiset * 4 722 0,5
tšetšeenit * 4 241 0,5
tataarit * 2 851 0,3
saksalaiset 1,1 2 525 0,3
muut 6,3 25 333 2,8
yhteensä 100 901 494 100

* Sisältyy muihin

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kabardi-Balkaria on jaettu aluehallinnon ylemmällä tasolla kolmeen kaupunkipiirikuntaan ja kymmeneen piiriin.[1][11] Kaupunkipiirikuntia ovat tasavallan pääkaupunki Naltšik, Baksan ja Prohladnyi.[1] Kaupunkipiirikuntien ja piirien hallintokeskusten sijainti ilmenee oheisesta kartasta.

Elbrusin piirissä sijaitseva Tyrnyauzin kaupunki on Balkarian hallinnollinen keskus.

Kaupunkipiirikunnat ja piirit sekä näiden asukasluvut (2010).[1]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kabardi-Balkarian korkein virka-asema on presidentin virka. Nykyinen presidentti Arsen Kanokov valittiin virkaansa syyskuussa 2005.

Kabardi-Balkarian parlamentti on kaksikamarinen. Kamarit ovat Tasavallan neuvosto ja Edustajain neuvosto. Kummassakin kamarissa on 36 edustajaa, jotka valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan.

Kabardi-Balkarian perustuslaki hyväksyttiin 1. syyskuuta 1997.

Talous ja elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tasavallan kartta. Tasavallan koillisosat kuuluvat rautatieverkon piiriin. Pääkaupunki Naltšikiin johtaa pistorata, jota ei ole esitetty tällä kartalla.

Kabardi-Balkarian osuus Venäjän federaation BKT:stä oli Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 76,0565 miljardia ruplan osuuden eli 0,20 % koko maan BKT:stä.[2] Jokaista tasavallan asukasta kohti tämä on 88,44 tuhatta ruplaa eli noin 2 167 euroa.[1][3] Tämä on 34 % Venäjän keskiarvotasosta.

Maatalouden tärkeimmät alat ovat viljanviljely ja lihakarjan kasvatus. Lisäksi viljellään hedelmiä, auringonkukkaa, ja kasviksia sekä tuotetaan maitoa, viiniä ja munia. Teollisuudenaloista tärkein on vuoristoalueelle keskittynyt vuoriteollisuus, joka tuottaa kivihiiltä, volframia ja molybdeeniä. Vuoristossa harjoitetaan myös metsätaloutta ja turismia. Muista teollisuudenaloista mainittakoon elintarvike-, koneenrakennus- ja metalliteollisuus.

Kulttuuri ja uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kabardino-Balkarian väestöstä kabardit ja balkaarit ovat pääasiassa islaminuskoisia eli noin 58% maan väestöstä.

Naltšikissa toimii Kabardi-Balkarian valtionyliopisto sekä talouden, historian, kielen ja kirjallisuuden tutkimusinstituutti. Lisäksi maassa toimii vuoristogeologian instituutti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 16.2.2014. (venäjäksi)
  2. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 16.2.2014. (venäjäksi)
  3. a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 16.2.2014. (englanniksi)
  4. Rocky trail for Kremlin's conflict-zone ski resorts 28.4.2013. reuters.com. Viitattu 20.2.2014. (englanniksi)
  5. Elbrus -Bezengi luettu 20.2.2014. Northern Caucasus Resorts, ncrc.ru. Viitattu 20.2.2014. (englanniksi)
  6. Prielbrusje Natsonalnyi park (Kabardino-Balkarian luonnonpuisto) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 20.2.2014. (venäjäksi)
  7. Russia Allows Ski Resort in Caucasus World Heritage Site ens-newswire.com. Viitattu 20.2.2014. (englanniksi)
  8. Kabardino-Balkarski Zapovednik Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 20.2.2014. (venäjäksi)
  9. OOPT Južnogo okruga (- Eteläisen ja Pohjois-Kaukasian federaatiopiirien luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
  10. Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta
  11. Интерактивная карта КБР Время Кабардино-Балкарии. Viitattu 9.2.2014. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]