Pihkovan alue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pihkovan alue
Псковская область
Vaakuna
Vaakuna
Pihkovan alueen sijainti Venäjän federaatiossa
Pihkovan alueen sijainti Venäjän federaatiossa

Koordinaatit: 57.82°N, 28.33°E

Valtio Venäjä
Perustettu 23. elokuuta 1944
Hallinto
 – Hallinnollinen keskus Pihkova
 – Suurin kaupunki Pihkova (203 279 as.)[1]
 – Kuvernööri Andrey Turtšak[2]
Pinta-ala 55 300 km²
Väkiluku (2010)  ([1]) 673 423
 – väestötiheys 12,2 as/km²
Kielet venäjä
BKT (2010) 84 344,7 milj. RUB[3]
 – asukasta kohti 125,248 kRUB,
noin 3 068 EUR[4]
Symbolit
 – Lippu Pihkovan alueen lippu
 – Vaakuna Pihkovan alueen vaakuna
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 60
 – ISO 3166 RU-PSK
www.pskov.ru
Moskovan aika eli aikavyöhyke UTC +4

Pihkovan alue (ven. Псковская область, Pskovskaja oblast) on hallinnollinen alue Länsi-Venäjällä Itä-Euroopassa. Se rajoittuu pohjoisessa Leningradin alueeseen, idässä Novgorodin ja Tverin alueisiin, kaakossa Smolenskin alueeseen, etelässä Valko-Venäjään sekä lännessä Latviaan ja Viroon.[5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihkovan alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangolla. Viron vastaisella rajalla sijaitsevat Pihkovanjärvi ja Peipsijärvi. Merkittävin joki on Pihkovanjärveen laskeva Velikaja.[5]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihkovan alueen asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskun mukaan 673 423 henkeä.[1] Kaupunkitaajamien asukkaat muodostivat 70,2 % ja maaseutuväestö 29,8% maakunnan asukasluvusta.[6] Suurimmat kaupungit tai kaupunkityyppisiset taajamat käyvät ilmi oheisesta taulukosta. [7][5] Kaupunkien ja muiden piirikeskusten paikka ilmenee kartasta:

Pihkovan alueen kaupungit
Piirikeskukset
  100 000-300 000 as.
  30 000-100 000 as.
  10 000-30 000 as.
  < 10 000 as.
Pihkovan alueen suurimmat kaupungit ja taajamat
Kaupunki tai
kaupunki-
tyyppinen taajama
Venäläinen
nimi
Venäläinen nimi,
kyrillinen
Kunnallis-
piiri
Väki-
luku
2010
Pihkova Pskov Псков Pihkovan kaupunkipiiri 203 281
Velikije Luki Velikije Luki Великие Луки Velikije Lukin piiri 98 778
Ostrov Ostrov Остров Ostrovin piiri 21 670
Nevel Nevel Невель Nevelin piiri 16 324 
Opotška Opotška Опо́чка Opotškan piiri 11 601
Petseri Petšory Печоры Petserin piiri 11 195
Porhov Porhov По́рхов Porhovin piiri 10 608
Dno Dno Дно Dnon piiri 9 061
Dedovitši Dedovitši Дедовичи Dedovitšin piiri 8 798
Strugi Krasnyje Strugi Krasnyje Струги Красные Strugi Krasnyjen piiri 8 447
Novosokolniki Novosokolniki Новосоко́льники Novosokolnikin piiri 8 119

Aiemman, vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan alueen väestöstä on 94,3 % venäläisiä, 1,6 % ukrainalaisia ja 1,3 % valkovenäläisiä. Alueen luoteisosassa sijaitsevassa Petserin piirissä asuu virolaisiin kuuluvia setukaisia. Vuonna 2002 virolaisia oli 1 122 henkeä (0,1 % väestöstä), näistä 172 henkeä ilmoitti olevansa setukaisia. Suomalaisia oli samana vuonna 356 henkeä.[8]

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 846 000 (1989, väestönlaskenta)
  • 827 100 (2000)
  • 760 810 (2002, väestönlaskenta)
  • 746 652 (2004)
  • 736 728 (2005)
  • 673 423 (2010, väestönlaskenta)[1]

Uskonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petserin luostarialue on paitsi hengellinen keskus, myös merkittävä nähtävyys lähellä Viron rajaa

Vuonna 2012 julkaistun laajan, Venäjän väestön uskonnollista vakaumusta kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Pihkovan alueen väestö jakautui uskonnollisen vakaumuksensa perusteella seuraavasti:[9][10][11]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihkovan alue on yksi Venäjän federaation alueista (subjekti) ja sen pääkaupunki on Pihkova. Alue on jaettu hallinnollisesti 24 piiriin ja kahteen kaupunkipiirikuntaan.[12] Alueen johdossa ovat kuvernööri ja lakiasäätävä kokous.

Piirit:

Kaupunkipiirikunnat:

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan Pihkovan alueen osuus Venäjän vuoden 2010 bruttokansantuotteesta oli 84 3 miljardia ruplaa.[3] Vuoden 2010 väestönlaskennan asukasluvun mukaiselle väestölle tämä tarkoittaa 125,2 tuhatta ruplaa eli noin 3 068 euroa henkeä kohti vuodessa.[1][4] Tämä on vain 48 prosenttia Venäjän federaation keskimääräisestä tasosta ja Luoteis-Venäjän alhaisin. Tällä mittarilla eli BKT:n kannalta alue kuuluu Venäjän 25 vähiten tuottavan federaatiosubjektin joukkoon henkeä kohti.

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus, kevyt-, elintarvike- ja puunjalostusteollisuus. Lisäksi alueella on turpeen tuotantoa. Maatalous tuottaa viljaa, pellavaa ja vihanneksia. Alueella harjoitetaan myös on karjanhoitoa.lähde?

Alueella on hyvät rautatie- ja maantieyhteydet.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pihkova mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 903. Pihkovan alue kuului Novgorodin valtioon vuoteen 1348 asti, jolloin siitä tuli itsenäinen Pihkovan valtio. Pihkova liitettiin Venäjään 1510. Toisessa maailmansodassa Pihkovan alue oli Saksan miehittämä 1941-44. Pihkovan alue muodostettiin 23. elokuuta 1944 Leningradin alueen lounaisosasta. Kun Viro oli liitetty Neuvostoliittoon, siirrettiin sen itäiset osat Venäjään kuuluviksi. Pihkovan alueeseen liitettiin tällöin Petserin piiri, jonka väestö on pääasiassa virolaista.lähde? Viron uudelleen itsenäistyttyä Viro ja Venäjä ovat kiistelleet rajan paikasta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-02-01. (venäjäksi)
  2. Gubernator oblasti - Turtšak Andrei Anatoljevitš, Julkaisija pskov.ru, Viitattu 2013-02-01, (venäjäksi)
  3. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-02-01. (venäjäksi)
  4. a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 2013-02-01. (englanniksi)
  5. a b c Псковская область. Иллюстрированная туристическая карта. Pskovskaya oblast. Illustrated Tourist Map. 1:400 000. 2007-2008. Дискус медиа, 192029 Санкт-Петербург. www.touristmaps.ru. ISBN 5-94059-048-9. (venäjäksi)
  6. Предварительные итоги Всероссийской переписи населения 2010 года (MS-Excel-tiedosto) (Kansallisen väestönlaskennan 2010 alustavia tuloksia, Excel-tiedosto pril2-1.xls) Федеральная служба государственной статистики, www.gks.ru. Viitattu 9.2.2012. (venäjäksi)
  7. Федеральная служба государственной статистики (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Предварительные итоги: всероссийской переписи населения 2010 года. Статистический сборник (pdf) (Alustavat tulokset: Koko Venäjän kattavan väestönlaskenta 2010. Tilastollinen yhteenveto) ISBN 978-5-902339-98-4. 2011. Moskova: ИИЦ «Статистика России».. Viitattu 13.2.2012. (venäjäksi)
  8. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom po subjektam Rossijskoi Federatsii Viitattu 17.1.2009. (venäjäksi)
  9. Geografija Vybor Duha 2012-08-27. Kommersant, kommersant.ru. Viitattu 2013-02-01. (venäjäksi)
  10. Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laaja, 56900 henkilölle tehtyyn kyselyyn pohjautuva atlas siitä, mihin Venäjä uskoo. Pihkovan alueen yhteenveto sivulla 205. Tämä 240-sivuinen teos ladattavissa pdf-tiedostona (84,1 MB)) 2012-12-21. sreda.org. Viitattu 2013-02-01. (venäjäksi)
  11. Arena. Atlas Religi i Natsionalnostei Rossijskaja Federatsija (Laajan, 56900 henkilölle tehdyn Venäjän uskontokartoituksen kotisivut. Sisältää linkin videoon (1 h 22 min) hankkeen esittelytilaisuudesta Ria Novostissa) 2012-12-18. sreda.org. Viitattu 2013-02-01. (venäjäksi)
  12. Munitsipalnyje obrazovanija

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pihkovan alue.