Samaran alue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Сама́рская о́бласть
Samarskaja oblast1
Flag of Samara Oblast.svg Coat of Arms of Samara oblast.png
lippu vaakuna
Samaran alueen sijainti Venäjän federaation kartalla
Pääkaupunki Samara
53°14′N 50°10′E
Suurin kaupunki (2010) Samara (1 164 685[1])
Kuvernööri [[Nikolai Merkuškin[2]]]
Pinta-ala
 – yhteensä
 – vettä

53 600[3] km²
Väkiluku (2010)
 – yhteensä
 – väestötiheys

3 215 532[1]
60,0 / km²
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+4
UTC+4
Rekisterikilven numerot 63, 163
Perustettu 14. maaliskuuta 1928
Kotisivu www.adm.samara.ru/en/
1 Translitteroituna

Samaran alue (ven. Сама́рская о́бласть, Samarskaja oblast) on hallinnollinen alue Venäjällä Volgan mutkan eteläpuolella Itä-Euroopassa.[4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samaran alue rajoittuu pohjoisessa Tatarstaniin, idässä Orenburgin alueeseen, etelässä Kazakstaniin, lounaassa Saratovin alueeseen ja lännessä Uljanovskin alueeseen.[3]

Žigulin vesivoimala

Alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangon kaakkoisosassa. Alueen länsiosan kautta virtaa Volga, jonka keskijuoksulle on padottu Euroopan suurin tekojärvi, Kuibyševin tekojärvi (Samaran tekojärvi).[4]

Alueen pinta-ala on 53 600 km².[3] Tämä on 0,31 % koko Venäjän federaation pinta-alasta.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alue on vanhaa turkkilais-tataarilaisten kansojen asuinaluetta. Mongolit valloittivat sen 1200-luvulla, jonka jälkeen se kuului Kultaisen Ordan valtakuntaan 1330-luvulle asti, jolloin se hajosi pienemmiksi valtioiksi. Sen jälkeen alue kuului Kazanin kaanikuntaan, jonka Venäjä valloitti 1500-luvun puolivälissä. Samaran linnoituksen Moskovan Venäjä perusti vuonna 1586.[3][6]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samaran alue on yksi Venäjän federaation subjekteista ja sen pääkaupunki on Samara, jonka nimenä oli vuosina 1935–91 Kuibyšev. Aluehallinnon johdossa ovat kuvernööri ja alueduuma. Vuonna 2013 kuvernöörinä toimii Nikolai Merkuškin.[2]

Paikallishallintoa varten alue on jaettu 25 kunnallispiiriin ja 10 kaupunkialueeseen.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AvtoVAZin tehtailla Samaran alueen Toljatissa valmistettu Lada Samara oli suosittu automalli
Näkymä Moskovasta itään Samaran alueen läpi kulkevalta valtatieltä M5

Alueen osuus Venäjän bruttokansantuotteesta oli vuonna 2010 yhteensä 692,9 miljardia ruplaa, joka oli 1,85 prosenttia maan kansantuotteesta.[7] Asukasta kohti laskettuna alueella kansantuotetta kerrytettiin 215,5 tuhatta ruplaa (5 279 EUR) vuonna 2010.[8] Tämä on 82 prosenttia Venäjän keskiarvosta.[7]

Alueen tärkeimmät teollisuudenalat olivat kulkuvälineet (28 %), kaivannaiset (16,1 %), kemianteollisuus (11,3 %), sähkön, kaasun ja käyttöveden tuotanto ja jakelu (11 %), koneet ja laitteet (7,6 %) elintarvikeet (7,2 %), metallit (6,4 %), öljynjalostus (5 %), kumi- ja muovi (2,9 %) ja muu teollisuus (4,5 %).[9] Kulkuvälineteollisuus pitää sisällään paitsi ajoneuvojen valmistusta, myös näihin liittyvää osavalmistusta ja ilmailuteollisuutta.[9]

Samaran alueen bruttokansantuotteen kertymisen kannalta merkittävimpiä toimialoja olivat vuonna 2012: valmistava teollisuus (24 %), kaivannaiset (13,3 %), kauppa (11,5 %), liikenne ja tietoliikenne (11,5 %), kiinteistökauppa, -vuokraus ja -palvelut (11,5 %), rakentaminen (7,1 %), sähkön, maakaasun ja käyttöveden jakelu ja tuotanto (4,8 %), maatalous (4 %), julkinen terveydenhuolto (3,2 %), koulutus (2,6 %) ja lisäksi muut toimialat (6,5 %).[9]

Maatalouden päätuotantoaloihin kuuluvat viljanviljely ja karjanhoito. Viljan ohella viljellään auringonkukkaa, sokerijuurta ja hamppua. Eläintaloudessa on keskitytty sekä lihakarjan ja maidon tuotantoon. Näiden lisäksi on lampaidenkasvatusta lihan ja villan tähden sekä merhiläistarhausta.[3]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Samaran alueen asukasluku oli 3 215 532 ja väestötiheys on 60,0 as./km². Kaupunkilaisten eli kaupungeissa tai kaupunkityyppisissä taajamissa asuvien osuus väestöstä oli 80,2 prosenttia. Suurimmat kaupungit olivat Samara (1 164 685 as.), Toljatti (719 632 as.), Syzran (178 750 as.) ja Novokuibyševsk (108  438 as.). Alueen keskikokoisia, yli 30 000 asukkaan kaupunkeja olivat tuolloin Tšapajevsk (72 692 as.), Žiguljovsk (55 565 as.), Otradnyi (48 356 as.) ja Kinel (34 491 as.).[1]

Alueen väestön enemmistö oli vuonna 2010 venäläisiä, joita on 85,6 % kansallisuutensa laskennassa ilmoittaneesta väestöosuudesta (3 091 841 henkeä). Lisäksi on tataareja 4,1 %, tšuvasseja 2,7 %, mordvalaisia 2,1 %, ukrainalaisia 1,4 %, armenialaisia 0,7 %, kazakkeja 0,5 %, azereita 0,5 %, uzbekkeja 0,4 %, valkovenäläisiä 0,3 %, baškiireja 0,2 %, saksalaisia 0,2 %, ja muita 1,3 %.[10] Mikäli etniset väestöosuudet lasketaan kaikista alueen asukkaista, prosenttisosuudet muuttuvat hieman edellä esitettyjä pienemmiksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2012-12-13. (venäjäksi)
  2. a b Gubernator Samarskoi oblasti - Merkuškin Nikolai Ivanovitš Samara oblast, samregion.ru. Viitattu 2013-03-10. (venäjäksi)
  3. a b c d e Samara Region (2004). Kustannusyhtiö Kommersant, kommersant.com. Viitattu 2013-03-10. (englanniksi)
  4. a b Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В.Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  5. Priroda i klimat Samara oblast, samregion.ru. Viitattu 2013-03-10. (venäjäksi)
  6. Istorija Samara oblast, samregion.ru. Viitattu 2013-03-10. (venäjäksi)
  7. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien aluellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-03-10. (venäjäksi)
  8. Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 2013-03-10. (englanniksi)
  9. a b c Samara Region in Figures 2012. Ministry of Economic Development, Investments and Trade of the Samara Region, samregion.ru. Viitattu 2013-03-10. (englanniksi)
  10. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Natsionalnnyi sostav naselenija po subjektam Rossijskoi federatsii / Vserossijskaja perepis naselenija 2010. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 7 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 2013-03-10. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]