Altain tasavalta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Алтай Республика1
Респу́блика Алта́й2
Flag of Altai Republic.svg Coat of Arms of Altai Republic.svg
lippu vaakuna
Motto:  –
Altain sijainti Venäjän federaation kartalla
Viralliset kielet altai ja venäjä
Pääkaupunki Gorno-Altaisk
Suurin kaupunki Gorno-Altaisk (53 100 asukasta)
Presidentti Aleksandr Berdnikov
Pinta-ala
 – yhteensä
 – vettä

92 902 km²
0,9 %
Väkiluku (2010)
 – yhteensä
 – väestötiheys

206 168
2,2 / km²
Valuutta Venäjän rupla (RUB)
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+6
UTC+7
Muodostuminen
 – Aut. alue
 – SNT
 – tasavalta
 
1. kesäkuuta 1922
3. heinäkuuta 1991
1992
Kansallislaulu Altain tasavallan kansallishymni
Kotisivu www.altai-republic.com
1Altainkielinen nimi
2Venäjänkielinen nimi

Altain tasavalta sijaitsee Altain vuoristossa Keski-Aasian ja Siperian rajalla. Se kuuluu suvereenina tasavaltana Venäjän federaatioon. Sen rajanaapureina ovat pohjoisessa Kemerovon alue, idässä Hakassia, Tuva ja Mongolia, etelässä Kiina (Sinkiang), lounaassa Kazakstan ja luoteessa Altain aluepiiri.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Altain tasavalta sijaitsee Aasian keskiosassa, alueella, jossa toisiinsa rajoittuvat Keski-Aasian aroalue, Mongolian puoliaavikkoalue ja Siperian havumetsävyöhyke, taiga. Näiden kolmen erilaisen kasvillisuusvyöhykkeen yhtymäkohdasta johtuu, että Altain tasavallan luonto on hyvin monimuotoinen. Metsät peittävät neljänneksen tasavallan pinta-alasta.

Pinnanmuodostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Altain tasavallan maisemia hallitsevat Altaivuoriston vuoriharjanteet ja niiden väliset kapeat ja syvät jokilaaksot. Tasavallan korkein kohta on Beluha (4 506 m).

Vuorimaisemaa Altain tasavallasta

Vesistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Altain tasavallan alueella on yli 20 000 jokea, puroa yms, joiden yhteenlaskettu pituus on yli 60 000 kilometriä. Suurimmat joet ovat Katun ja Bija, jotka ovat Objoen lähdehaaroja.

Järviä tasavallan alueella on yli 7 000, ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli 700 km². Suurin järvi on Altyn-Köl, joka on noin 80 kilometriä pitkä ja viisi kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 233 km². Järven suurin syvyys on 325 metriä. Vuoristojärvet sisältävät valtavan ja korkealaatuisen puhtaanveden varaston.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Altain tasavallassa vallitsee mannerilmasto lyhyine ja kuumine kesineen sekä pitkine ja kylmine talvineen.

Ilmasto on yleisesti ottaen ankarampi tasavallan kaakkoisosassa Ulaganskin ja Koš-Agatšskin piireissä kuin tasavallan pohjois- ja koillisosissa. Vuoden keskilämpötila vaihtelee tasavallan eri osissa +1°C ja -6,7°C välillä. Vastaavasti tammikuun keskilämpötila vaihtelee -9,2°C ja -31°C välillä ja heinäkuun +11°C ja +19°C välillä. Vuotuinen sademäärä vaihtelee tasavallan eri osissa 100 ja 1 000 mm välillä.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Altai republic map.png

Altain tasavallan asukasluku on 206 168 (2010).[1] Väestöstä on miehiä 47,5 % ja naisia 52,5 %. Maan ainoa kaupunki on pääkaupunki Gorno-Altaisk (Vuoristo-Altai), jossa asuu 53 256 asukasta eli 30 % koko maan väestöstä. Väestö jakaantuu etnisiin ryhmiin seuraavanlaisesti: altailaiset 30,6 %, venäläiset 57,0 %, kazakit 5,97 %, telengitit 1,18 %, tubalarit 0,8 %, ukrainalaiset 0,7% ja muut 3,7 %.

Vuonna 1989 tasavallan väestö jakaantui seuraavanlaisesti: altailaiset 31 %, venäläiset 60,4 %, kazakit 5,6 % ja muut 3 %.

Hallinnollinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallinnollisesti maa on jaettu pääkaupunkialueeseen ja 10 piiriin,[2] jotka jakaantuvat edelleen 90 kylähallintoalueeseen.

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maan parlamentissa (El Kurultay) on 41 edustajaa, jotka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tasavallan perustuslaki hyväksyttiin 7. kesäkuuta 1997.

Altain tasavallan presidenttinä toimi 2002-2006 Mikhael Ivanovitš Lapšin. Hän sai 68 % äänistä. Nykyinen presidentti on Aleksandr Vasilijevitš Berdnikov.[3] Presidentti valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Talous ja elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Altai on edelleen maatalousvaltainen tasavalta, laaksoissa kasvatetaan viljaa ja vuorilla harjoitetaan karjanhoitoa.[4] Teollisuutta edustavat elintarvike-, metsä-, rakennusaine- ja tekstiiliteollisuus. Myös kaivosteollisuus on tärkeä elinkeino. Altain tasavallan kaivoksista saadaan kultaa, hopeaa, elohopeaa, mangaania ja jalokiviä.[5]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maassa toimii Vuoristo-Altain valtionyliopisto, 12 korkeakoulua ja 205 peruskoulua.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alue liitettiin osaksi Venäjää 1800-luvun puolivälissä, jolloin alueen asukkaiden enemmistö oli paimentolaisia. Oiraattien autonomien alue perustettiin 1. kesäkuuta 1922 ja sen nimi muutettiin Vuoristo-Altain autonomiseksi alueeksi 7. tammikuuta 1948. Kollektivisoinnin myötä altailaiset pakotettiin asettumaan paikoilleen ja alueelle ryhdyttiin tuomaan venäläistä väestöä. Neuvostoliiton hajoamisprosessin alettua Vuoristo-Altain autonominen alue julistautui Vuoristo-Altain neuvostotasavallaksi 3. heinäkuuta 1991 ja toukokuussa 1992 se muutti nimensä Altain tasavallaksi. Altain tasavallan perustuslaki hyväksyttiin 7. heinäkuuta 1997.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Altaj Citypopulation.de. Viitattu 1.9.2013.
  2. Административно - Территориальное деление Altain tasavalta. Viitattu 30.1.2014. (venäjäksi)
  3. БЕРДНИКОВ АЛЕКСАНДР ВАСИЛЬЕВИЧ Viitattu 2.9.2013. (venäjäksi)
  4. Altay Encyclopedia Britannica. Viitattu 1.9.2013.
  5. GENERAL REVIEW OF THE ALTAI REPUBLIC'S ECONOMY Portal of Altai Republic. Viitattu 1.9.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]



Viittausvirhe: Artikkelissa on viitteitä (<ref>), mutta ei viitelistaa {{Viitteet}}.