Juutalaisten autonominen alue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Juutalaisten autonomisen alueen sijainti.
Juutalaisten autonomisen alueen vaakuna.

Juutalaisten autonominen alue (ven. Еврейская автономная область, Jevreiskaja avtonomnaja oblast; jidd. יידישע אויטאנאמע געגנט, jidiše avtonome gegnt) on Venäjän federaatioon kuuluva hallintoalue (federaatiosubjekti) Venäjän kaukoidän eteläosassa Aasiassa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Se rajoittuu etelässä Kiinaan, luoteessa Amurin alueeseen, pohjoisessa ja idässä Habarovskin aluepiiriin. Alueen pääkaupunki on Birobidžan, ja sen nimeä käytetään usein viittaamaan koko alueeseen. Alueen pinta-ala on 36 000 km².

Alueen pohjoisosa on vuoristoa, etelä- ja itäosat puolestaan alankoa. Suurin joki on Amur, joka muodostaa rajan Kiinaa vastaan. Alueen pinta-alasta yli kolmannes on metsää.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maataloustöitä juutalaisella kolhoosilla 1930-luvulla.

Neuvostoliiton hallitus julisti alueen juutalaisten kansalliseksi alueeksi 1928. Se oli tarkoitettu Neuvostoliiton juutalaisille, vaikka juutalaisilla ei ollut minkäänlaista historiallista yhteyttä alueeseen. Piirikunnasta tuli autonominen alue 7. toukokuuta 1934.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juutalaisten autonomisen alueen asukasluku vuonna 2010 oli 176 600 ja väestötiheys 4,9 as./km². Väkiluku on laskussa. Väestö on keskittynyt Siperian radan varrelle alueen pohjoisosaan. Alueen merkittävin kaupunki on pääkaupunki Birobidžan (81 500 as.) Yhdentoista tuhannen asukkaan Oblutšje on toinen alueen kaupungeista.

Alueen nimestä huolimatta vain pieni osa väestöstä on juutalaisia. Vuoden 1989 väestönlaskun mukaan alueen asukkaista oli venäläisiä 83,2 %, ukrainalaisia 7,4 %, juutalaisia 4,2 %, valkovenäläisiä 1,0 % ja muita 4,2 %. Vuonna 2002 asukkaista oli venäläisiä 89,9 %, ukrainalaisia 4,4 %, juutalaisia 1,22 %, tataareja 0,63 %, valkovenäläisiä 0,62 % ja muita 3,2 %.[1] Väestön koostumuksen muutos johtuu lähinnä juutalaisten muutosta Israeliin ja ukrainalaisten muutosta takaisin Ukrainaan.

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juutalaisten autonominen alue on osa Habarovskin aluepiiriä, mutta on myös suoraan yksi Venäjän federaation subjekti.lähde? Se on jaettu hallinnollisesti viiteen piiriin ja yhteen kaupunkiin.[2] Paikallishallinnosta vastaa kuvernööri ja hallituksen puheenjohtaja sekä lakiasäätävä kokous.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen vuoristoinen pohjoisosa tuottaa puuta, tinaa ja rautaa. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus-, puunjalostus-, rakennusaine- ja elintarviketeollisuutta. Maatalous on keskittynyt Amurin ja sen lisäjokien laaksoihin, joissa viljellään viljaa ja kasvatetaan lihakarjaa. Lisäksi harjoitetaan mehiläistarhausta, metsästystä ja kalastusta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. National composition for regions of the Russian Federation Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennan tulokset. Viitattu 21.11.2011.
  2. Перечень муниципальных образований Jervstat. Viitattu 19.2.2014. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]