Amur

Amur
Amurin valuma-alue
Laskupaikka	Tatariansalmi, Tyyni valtameri
Maat	Venäjä, Kiina
Pituus	4 400 km
Virtaama	10 800 m³/s
Valuma-alue	1 855 000 km²

Amur Verhnaja Ekonin kylän lähellä Habarovskin aluepiirissä

Amur ven. Амур, kiin. 黒竜江, Heilong Jiang, "mustan lohikäärmeen joki") on yksi maailman kymmenestä pisimmästä joesta. Se sijaitsee Venäjän kaukoidän ja Kiinan Mantšurian rajalla. Se saa alkunsa Koillis-Kiinan vuorilta ja laskee Tyyneenmereen Ohotanmeren ja Japaninmeren välisessä Tatariansalmessa, vähän Nikolajevsk-na-Amuren kaupungin alapuolella.

Amurin kaksi tärkeintä latvajokea ovat Kiinan Sisä-Mongoliasta virtaava Argun, joka on 1620 km:n mittainen, sekä Venäjän Taka-Baikaliassa virtaava 555 km:n pituinen Šilka. Varsinainen Amur-niminen joki alkaa Argunin ja Šilkan yhtymäkohdasta Venäjän ja Kiinan rajalla, ja on näin mitaten 2824 km:n pituinen ja koko pituudeltaan navigointikelpoinen. Argunin latvoilta lukien joki on kuitenkin 4444 km:n pituinen.

Amur on Venäjän ja Kiinan rajajoki lähes 2000 km:n matkalla. Sen sivujokia ovat Bureja, Huma, Seja, Songhua ja Ussuri. Ussurin yhtymäkohdasta Habarovskin kohdalla joki virtaa kokonaan Venäjällä pohjois-koilliseen, ja siihen yhtyy vielä Amgun.

Tärkeitä kaupunkeja varsinaisen Amurin varrella ovat Kiinan Mohe ja Aigun sekä Venäjän Blagoveštšensk (Amurin alue), Habarovsk, Komsomolsk-na-Amure ja Nikolajevsk-na-Amure (Habarovskin aluepiiri).

Amur on joutunut lähinnä Kiinasta päästettyjen saasteiden uhriksi. Marraskuussa 2005 räjähdys Jilinissa kemikaalitehtaalla päästi sata tonnia bentseeniä Amuriin virtaavaan Songhuajokeen, mikä pakotti katkaisemaan vedensaannin neljältä miljoonalta ihmiseltä. Heinäkuussa 2010 tulva huuhtoi samaan jokeen 3000 tynnyriä kemikaaleja, joista tuhat tynnyriä metyylikloridia.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Amur Wikimedia Commonsissa