Habarovsk

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Habarovskin vaakuna Habarovskin sijainti
Coat of Arms of Khabarovsk.svg

Habarovskin sijainti Venäjän kaukoidässä.
Perustiedot
Sijainti: 48°33′N, 135°06′E
Kartta: Yandex-karttapalvelu
Osoitekartta: Mirkart-karttapalvelu
Pinta-ala: 372 km²
Väestö: 606 100 (vuonna 2002)
Asukastiheys: 1629/km²(vuonna 2002)
Korkeus: n/a m merenpinnasta
Postinumero: [1] 680 000-
Suuntanumero: +7 4212
Aikavyöhyke: UTC +10[1][2]
OKATO-tilastotunnus: 08401
Rekisterikilven numerot: 27
Verkkosivut: http://khabarovsk.kht.ru
Pormestari: Aleksandr N. Sokolov
Habarovskin päärautatieasema Habarovsk-1.
Aluepiirin tieteellinen kirjasto.
Kristuksen kirkastumisen kirkko.
Amurin silta.

Habarovsk (ven. Хаба́ровск) on Venäjän kaukoidässä sijaitsevan Habarovskin aluepiirin pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitsee sisämaassa Amurin ja Ussurin yhtymäkohdassa, noin 30 kilometriä Kiinan rajalta. Kaupungissa on noin 600 000 asukasta.[3] Kaupunki on Moskovasta Vladivostokiin johtavan Siperian rautatien varrella ja sitä palvelee Habarovskin lentoasema.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotilastukikohta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Habarovsk on saanut alkunsa siitä kun G. I. Nevelski ehdotti Habarovskin paikkaa kenraalikuvernööri Nikolai Muravjoville Venäjän Kaukoidän toimintojen keskuspaikaksi ja kirjelmöi hänelle 1854 siitä, että sinne pitää perustaa linnoitus sotilaalliseksi tukikohdaksi. 18. toukokuuta 1858 juliaanisen kalenterin mukaan perustettiin Habarovskiin sotilastukikohta. Paikalle annettiin nimi Jerofei Habarovin mukaan, joka oli jo 200 vuotta aikaisemmin perustanut alueelle pysyvää venäläistä asutusta.

1864 maanmittaaja M. Ljubenski laati asemakaavaa syntyvälle kaupungille. 1865 oli Habarovskissa melkein 200 taloa ja 1294 asukasta. Kaupungin rakentaminen jatkui sotilaallisesta vaikutuksesta. Venäjän etua oli turvaamassa alueella 13. itäsiperialainen linjapataljoona kapteeni J. V. Djaženkon komennossa.

Hallintokeskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen hallinnollinen keskus Habarovskista tuli 10. toukokuuta 1880. Tuolloin kaupungiksi muuttuneessa Habarovskissa oli 2036 asukasta: 47,3 % tavallisia sotilaita, 23 % tavallisia kaupunkilaisia, 21,3 % ulkomaalaisia, pääasiassa kiinalaisia työläisiä ja 7 % kauppiaita, pappeja, upseereja sekä teollisuuden harjoittajia.

Vuonna 1884 Itä-Siperian kenraalikuvernementista erotettiin Amurin seudun kenraalikuvernementti omaksi kokonaisuudekseen. Hallinnon osia oli kuitenkin vielä Nikolajevskissa, Blagoveštšenskissa ja Vladivostokissa. Vuonna 1893 Amurin seudun kenraalikuvernementti nimettiin Habarovskin seudun kenraalikuvernementiksi päähallintopaikkansa mukaan. Hallinnon vakiintuminen ja kenraalikuvernementin pääkaupunkiasema saivat rakentamisen käyntiin. Puutalojen rinnalle rakennettiin kivitaloja.

Teollistuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1891 perustettiin Ussurijskin rautatiet. Habarovskista tuli Siperian radan päätepiste. 1897 aloitettiin Habarovskista rautatieliikenne Vladivostokiin. Venäjän-Japanin sodan jälkeen Amurin rautatietä kehitettiin edelleen ja 1913-1916 rakennettiin Amurin silta, mitä alettiin kutsua 20. vuosisadan ihmeeksi.

1894 perustettiin Venäjän maantieteellisen seuran Amurin osasto, minkä toiminnan vuoksi alueelle tehtiin 60 erilaista tutkimusretkeä 20 vuoden aikana, alueesta julkaistiin 25 tieteellistä tutkimusta. 1900 Habarovskiin tuli puhelinkeskus, mikä sai pian 700 tilaajaa. 1907 aloitti toimintansa sähkölaitos.

Sisällissota ja japanilaisten interventio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Habarovskiin julistettiin neuvostovalta 25. joulukuuta 1917. Japanilaiset osallistuivat ententén interventioon. Valtaa piti atamaani Kalmikov, joka rauhoitti tilannetta surmaamalla satoja kaupunkilaisia. Japanilaiset järjestivät puhdistuksen 5. huhtikuuta 1918. 14. helmikuuta 1922 Kaukoidän tasavallan vallankumouksellinen kansanarmeija valtasi Habarovskin ja kaupunki palasi neuvostovallan piiriin.

70 000 japanilaissotilaan lisäksi myös Yhdysvallat osallistui interventioon Venäjän Kaukoidässä 8000 sotilaalla pyrkien pitämään Siperian radan ympärysvalloille ystävällismielisten Venäjän valkoisten hallussa, turvaamaan Kaukoitään lastatut Venäjän väliaikaisen hallituksen tueksi tarkoitetut sotatarvikkeet bolševikeilta sekä tukemaan tšekkilegioonan taistelua Siperiassa bolševikkeja vastaan.

Neuvostoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1924 Habarovskista tuli Kaukoidän seudunselvennä päähallintopaikka ja Kaukoidän tasavallan sekä Amurin keisarillisen kenraalikuvernementin seuraaja. Teollistaminen alkoi.

Ensimmäisinä viisivuotiskausina pyrittiin kehittämään raskasta teollisuutta. Perustettiin energia-alan koneita rakentava Zavod energitižeskovo mašinostroenija, zavod imeni S. M. Kirova, öljynjalostamo neftepererabatuvajužhij zavod imeni S. Ordžokidze, Avtoremles ja kevyen teollisuuden tuotantolaitoksia.

Teollistuvan alueen tarpeisiin perustettiin myös yliopistoja ja instituutteja lääketieteelle, pedagogialle ja rautatieinsinööritieteille. Toinen maailmansota keskeytti kehityksen, koska sodan rahoittaminen korvasi kiinteitä investointeja.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Habarovskin jääkiekkoseura Amur Habarovsk pelaa KHL-liigaa, ja jääpalloseura SKA-Neftyanik pelaa Venäjän jääpallon superliigassa. Jalkapalloseura FC SKA Energiya Habarovsk pelaa Venäjän toiseksi korkeimmalla sarjatasolla.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Habarovsk.