Pormestari

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
 Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Pormestari on korkein kunnallinen viranhaltija. Eri järjestelmissä nimityksen merkitys vaihtelee. Suomessa pormestari oli perinteisesti ns. vanhojen kaupunkien maistraatin ja raastuvanoikeuden johtava viranhaltija. Ruotsin vallan alaisuudessa kaupunkilaki määräsi, että pormestari johti kaupunkia raadin kanssa[1] maistraattina[2]. Tietyistä maista puhuttaessa pormestarilla viitataan kaupunginjohtajaan. Ranskassa pormestaria tai kunnanjohtajaa kutsutaan virkanimikkeellä määri. Helsingin kaupunginjohtajalle on ollut tapana myöntää ylipormestarin arvonimi, mutta hän ei ole pormestari, vaan kunnanjohtaja kuntalain mukaiselta asemaltaan. Tampereella toimii pormestari.

Suomen sana "pormestari" tulee ruotsin samaa tarkoittavasta sanasta borghmästare (nyk. kirjoitusasu borgmästare).[3]

Sisällysluettelo

[muokkaa] Pormestari Suomessa

[muokkaa] Pormestari Ruotsin vallan aikana

Raatilaitos sekä siihen liittyvät pormestarin ja raatimiehen virkanimikkeet tulivat Ruotsin valtakuntaan Saksasta 1300-luvulla. Raadin tehtävä oli hoitaa kaupungin yleistä hallintoa ja taloutta, ylläpitää järjestystä ja jakaa oikeutta. Sen jäseninä istui kaupungin porvareita jotka kantoivat raatimiehen virkanimikettä, ja sen toimintaa johti pormestari. Maunu Eerikinpojan kaupunginlaissa vuodelta 1349 raati määrättiin jokaisen Ruotsin valtakunnan kaupungin hallintoelimeksi. Suomalaisista kaupungeista ensimmäinen maininta raadin ja pormestarin olemassaolosta on Turusta vuodelta 1324.[4]

Pormestarin ja raatimiesten toimenkuvat oli kaupunginlaissa määritelty sangen väljästi. Pormestari johti raadin työskentelyä ja oli vastuussa kaupunginhallinnosta. Virallisia pätevyysvaatimuksia ei pormestareille laissa asetettu.[5] Kaupunginlain mukaan jokaisella kaupungilla tuli olla kolmekymmentä raatimiestä ja kuusi pormestaria, mutta tätä kyettiin noudattamaan ainoastaan Tukholmassa. Lakia uudistettaessa 1600-luvulla määrä supistettiin 24 raatimieheen ja neljään pormestariin. Käytännössä Turun ja Viipurin kaltaisissa suurissa kaupungeissa oli useita pormestareita, mutta pienemmissä vain yksi.[6]

1600-1700-lukujen aikana ruotsalainen kaupunginhallinto uudistui ja pormestarin ja raadin tehtävät määriteltiin tarkemmin. Vanha hallintoa ja oikeudenkäyttöä hoitanut raati alkoi jakautua kahdeksi eri elimeksi: maistraatiksi, joka hoiti kaupungin hallinnon, ja raastuvanoikeudeksi, joka jakoi oikeutta. Myös pormestarin virka alkoi yhä selvemmin jakautua toimimiseen toisaalta maistraatin puheenjohtajana, toisaalta raastuvanoikeuden ylimpänä tuomarina. Kaupungeissa, joissa oli useita pormestareita, nämä virat eriytyivät toisistaan: kunnallispormestari johti maistraattia ja oikeuspormestari raastuvanoikeutta. Raastuvanoikeuden puheenjohtajana toimineilta pormestareilta alettiin vaatia juridista koulutusta, aluksi epävirallisesti ja vuodesta 1749 lain voimalla.

Maunu Eerikinpojan kaupunginlaissa pormestarin valitseminen oli säädetty raadin tehtäväksi, mutta uuden ajan alkuun tultaessa kruunu nimitti useimmat pormestarit raadeilta lainkaan kysymättä. Lisäksi pormestari, toisin kuin raatimiehet, hoiti tehtäväänsä kuninkaallisella valtakirjalla. Tämän vuoksi pormestari miellettiin usein kruunun edustajaksi kaupunginhallinnossa eikä kaupunkilaisten luottamusmieheksi. 1700-luvulla, Vapauden ajan reformeissa, kaupungit saivat oikeuden valita pormestarinsa vaaleilla, jossa äänioikeutettuja olivat kaikki kaupungin täysivaltaiset porvarit. Kun pormestareilta kuitenkin vaadittiin juridista koulutusta, virkoihin nimitettiin yleensä porvariston ulkopuolelta tulleita henkilöitä.

[muokkaa] Pormestari 1800-1900-luvuilla

1930-luvulla luovuttiin Suomessa kaupunkien pormestareista ja siirryttiin kaupunginjohtajiin. Toisaalta kaupungeissa, jotka on perustettu itsenäisyyden aikana (ns. uudet kaupungit) oli 1970-luvulle asti järjestysoikeus, jonka päällikkönä toimineen lakimiehen titteli oli pormestari.

Vuonna 1993 uudistettiin oikeuslaitosta, jolloin raastuvanoikeuksista ja niiden päällikkötuomareista, pormestareista, luovuttiin. Pormestari-nimikkeen käyttäjiä koski kuitenkin siirtymäaika: esimerkiksi Joensuussa oli vielä pitkään 2000-luvulla pormestarin virkanimikettä käyttävä tuomari, joka alioikeusuudistukseen vuonna 1993 asti johti Joensuun raastuvanoikeutta. Hän sai käyttää eläkkeelle siirtymiseensä saakka vanhaa virkanimikettään arvonimenä, vaikka oli siirrettynä käräjätuomarin virkaan.[7] Tämä johtui käräjäoikeuden tuomareiden nimitysmenettelyä koskevasta laista 390/1993.

Elokuun 2006 alussa tehtiin kuntalakiin muutos. Sen seurauksena kunnalla on mahdollisuus valita kahden johtajamallin välillä: kunnanjohtaja on kuntaan virkasuhteessa, pormestari puolestaan luottamushenkilönä. Vaikkakin toimii kunnanhallituksen alaisuudessa, pormestari on myös sen puheenjohtaja. Pormestari valitaan valtuuston vaalilla, enintään valtuuston toimikaudeksi. [8]

[muokkaa] Uudet pormestarit

Tampereen pormestariksi valittiin 6. syyskuuta 2006 kokoomuksen Timo P. Nieminen, joka tuli kaupunginvaltuutetuksi 1973, kaupunginhallituksen jäseneksi 1983 ja sen puheenjohtajaksi 1995. Valinnan teki Tampereen kaupunginvaltuusto äänin 39–28.[9] Uusi pormestari astui virkaansa 1. tammikuuta 2007. Espoossa on suunniteltu pormestarimallin käyttöönottoa ja käyty siitä keskustelua.[10] Tampereen jälkeen toinen Suomen kunta, jossa pormestarimalli otettiin käyttöön, oli Pirkkala. Pirkkalassa pormestari Antero Saksala aloitti helmikuussa 2009.

[muokkaa] Ylipormestari

Helsingin kaupunginjohtajalle on tasavallan presidentti tavannut myöntää ylipormestarin arvonimen tämän toimittua jonkin aikaa virassaan. Helsingin kaupunginjohtaja ei ole Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja, vaan kuntalain mukaisesti vain kaupunginhallituksen esittelijä.

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ http://www.kokkola.fi/historia/meresta_noussut_kaupunki/pormest.htm
  2. ↑ "1600-luvun kaupunkia rakentamassa. Katsaus Turun kaupungin materiaaliseen järjestykseen", Ennen ja Nyt 2/2006 (verkkojulkaisu), Riitta Laitinen
  3. ↑ Suomen sanojen alkuperä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1995. ISBN 951-717-711-9.
  4. ↑ C. J. Gardberg: Kaupunkilaitos keskiajalla ja uuden ajan alussa. Suomen kaupunkilaitoksen historia I, 1981. Suomen Kaupunkiliitto.
  5. ↑ Ilkka Mäntylä: Valitut, ehdollepannut ja nimitetyt – pormestarien vaalit 20 kaupungissa 1720-1808, s. 527. Suomen Historiallinen Seura, 1981.
  6. ↑ Raimo Ranta: Suurvalta-ajan kaupunkilaitos. Suomen kaupunkilaitoksen historia I, 1981. Suomen Kaupunkiliitto.
  7. ↑ OHOI-lehti 4/2007
  8. ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950365]
  9. ↑ "Nieminen valitiin Tampereen pormestariksi", Helsingin Sanomat 6.9.2006
  10. ↑ "Espoon byrokraatit kuriin", Puoli Kaupunkia 10/2006, Seppo Huhta

[muokkaa] Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Pormestari
Henkilökohtaiset työkalut