Tuusula

Tuusula Tusby
vaakuna	sijainti
www.tuusula.fi
Sijainti	60°24′10″N, 25°01′45″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Perustettu	1643
Kokonaispinta-ala	225,46 km² 293:nneksi suurin 2011
– maa	219,51 km²
– sisävesi	5,95 km²
Väkiluku	37 587 29:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	171,2 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	21,7 %
– 15–64-v.	66,4 %
– yli 64-v.	11,9 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	96,2 %
– ruotsinkielisiä	1,7 %
– muut	2,2 %
Kunnallisvero	18,25 % 316:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Hannu Joensivu

Tuusula (ruots. Tusby) on Keski-Uudenmaan talousalueella sijaitseva vajaan 37 000 asukkaan kunta, joka luetaan kuuluvaksi Helsingin ympäristökuntiin. Sen rajanaapureita ovat Vantaa, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, Sipoo, Järvenpää ja Kerava.

Sijainti ja yhteydet

Tuusula ympäröi Tuusulanjärveä – paitsi järven pohjoispäässä, missä on Järvenpään kaupunki.

Nykyisin Tuusulalla on kolme maaseudun ympäröimää keskusta:

• Hyrylä, kuntakeskus, noin 20 000 asukasta.
• Jokela, noin 6 100 asukasta, jota ei tunneta lainkaan vanhoissa kyläluetteloissa.
• Kellokoski, noin 4 400 asukasta, joka kunnan perustamisen aikoihin tunnettiin Järvenpään takamaana.

Tuusulan alue on keskeltä kapea, sillä siitä aikoinaan erotettu Järvenpää miltei jakaa sen kahtia. Niinpä Hyrylästä katsottuna kunnan pohjoisosa, jossa Kellokoski ja Jokela sijaitsevat, on lähes suoraan Järvenpään takana. Lisäksi kunnan itäosassa Keravan ja Järvenpään välissä on vielä kapeampi, Sipoon rajalle saakka ulottuva, Tuusulaan kuuluva alue.

Pääkaupungista Tuusulaan ja sen kuntakeskukseen Hyrylään johtaa Tuusulanväylä, joka aivan kuntakeskuksen porteille asti on moottoritie. Hyrylässä tie haarautuu Järvenpäähän ja Keravalle johtavaksi tieksi sekä Hyvinkään suuntaan jatkuvaksi Hämeentieksi, josta puolestaan erkanee Nurmijärvelle johtava Nahkelantie. Hyrylästä on matkaa Helsingin keskustaan 28 kilometriä, Vantaalle (lentoasema) 14 kilometriä, Järvenpäähän 7 kilometriä, Keravalle 5 kilometriä, Nurmijärvelle 17 kilometriä ja Hyvinkäälle 30 kilometriä.

Pääradalla Tuusulalla on Järvenpään (Helsingistä 37 km) ja Hyvinkään (59 km) välisellä osuudella kaksi asemaa: Jokela (48 km) ja Nuppulinna (44 km). Myös Purola (41 km) voidaan katsoa ensisijaisesti Tuusulaa palvelevaksi, sillä sen kohdalla radanvarsi ja seisake kuuluvat Järvenpään kaupunkiin, mutta pääosa asutuksesta Tuusulaan.

Historia

Tuusulan historia itsenäisenä hallintoyksikkönä alkaa vuodesta 1643, jolloin muodostettiin Tuusulan kappeliseurakunta. Tuusulalaiset kuuluivat pääosin Sipoon seurakuntaan, ja oman kappeliseurakunnan perustaminen oli seurausta kyllästymisestä pitkiin kirkkomatkoihin sekä suomenkielisten talonpoikien tyytymättömyydestä siihen, että jumalanpalveluksia ei pidetty riittävästi omalla kielellä, mutta velvoitteisiin, muun muassa kirkkojen kunnostukseen ja rakentamiseen, he kyllä kelpasivat. Kappeliseurakunnan perustamisesta huollimatta tuusulalaiset olivat edelleen Sipoon seurakunnan alaisuudessa ja erkanivat siitä vasta 10 vuotta myöhemmin, vuonna 1653, jolloin Tuusula lopullisesti itsenäistyi. Vuotta 1643 eli kappeliseurakunnan perustamista pidetään kuitenkin Tuusulan syntymävuotena.

Kappeliseurakunnan perustamisen yhteydessä siihen liitettiin osia Helsingin pitäjästä (nyk. Vantaan kaupunki), muun muassa Hyrylä, Ruotsinkylä ja Lahela, sekä Nurmijärvestä. Seurakunnan ydinalueena olivat Kaukjärvenä tunnetun Tuusulanjärven rantamien kylät Hyrylä, Hyökkälä, Paijala, Tuusula, Tuomala, Järvenpää, Vanhakylä ja Ruskela. Järvestä erossa olevia kyliä oli Alikerava, Ylikerava, Rusutjärvi, Nahkela, Lahela ja Ruotsinkylä. Nykyisen Jokelan seutu, silloinen Vantaankorvenmaa, oli tuolloin lähes asumatonta takamaata, jonka maat jaettiin erillisalueina useiden kylien kesken.

Rautatien rakentamisen (liikenteeseen 1862) jälkeen radanvarren kyläkeskukset kasvoivat ja teollistuivat kunnan muiden osien jatkaessa maatalousvaltaista elämää. Sillä oli omat seurauksensa:

• Vuonna 1924 Kerava erotettiin emäpitäjästä kauppalaksi.
• Vuonna 1951 Järvenpää erotettiin Tuusulasta kauppalaksi.
• Vuonna 1954 Tuusulan, Keravan ja Helsingin maalaiskunnan (nyk. Vantaa) kolmeen osaan jakama Korson taajama liitettiin kokonaisuudessaan Helsingin maalaiskuntaan.

Hyrylän kehittymiseen kuntakeskuksena vaikutti pääkaupungin läheisyys sekä venäläisen varuskunnan perustaminen 1850-luvulla. Itsenäisyyden aikana Hyrylässä toimi aluksi ”Tuusulan tykistönä” tunnettu kenttätykistövaruskunta ja kesästä 1957 lähtien Helsingin Ilmatorjuntarykmentti.

Hyrylän läheisyydessä on kaksi kertaa pidetty asuntomessut, Lahelassa vuonna 1970 ja Nummenharjulla vuonna 2000.

Hyrylän läheisyydessä on ollut myös useita suuria sorakuoppia. Kun Helsingin ja sen lähiympäristön kiihkeään rakentamiseen tarvittiin loputtomasti hiekkaa ja soraa, sadat kuorma-autot kiidättivät sitä silloista kaksikaistaista, betonipintaista Tuusulantietä myöten. Koska Hyrylässä sijaitsi myös ilmatorjuntarykmentti, joku keksi nimetä nämä vinhasti liikkuvat autot ”Hyrylän hävittäjiksi”.

Tuusulanjärven länsipuolella toimi 1900-luvun jälkipuoliskolla Hankkijan koetila laajoine pelto- ja metsäalueineen.

Jokela alkoi rautatien (1862) vaikutuksesta kehittyä nopeasti teollisuustaajamaksi. Kylään perustettiin muun muassa kolme tiilitehdasta, tulitikkutehdas, vanutehdas ja laatikkotehdas. Tiilitehtaita paikkakunnalle vetivät ainutlaatuiset, laajat savipitoiset maa-alueet. Ensimmäisenä aloitti toimintansa Jokelan Tiilitehdas vuonna 1874.

Kellokoskelle teollisuus saapui paljon aikaisemmin kuin muihin Tuusulan taajamiin; ruukki aloitti toimintansa vuonna 1795. Psykiatrinen sairaala Kellokoskelle perustettiin vuonna 1915.

Tuusulaan asutettiin jatkosodan jälkeen Terijoen ja Viipurin mlk:n siirtoväkeä.

Keskiviikkona 7. marraskuuta 2007 Tuusulan Jokelan koulukeskuksessa tapahtui ampumavälikohtaus, jossa kuoli yhdeksän ihmistä.

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö

Jean Sibelius

Tuusulaan syntyi 1800-1900 -lukujen vaihteessa Suomen kautta aikain merkittävin taiteilijayhteisö. Sen jäsenten ajatusten ja käden jälki vaikutti, ja on sen jälkeenkin vaikuttanut, koko Suomen kansan kohtaloon ja asenteisiin: suomalaisen identiteetin muodostumiseen. Yhteisön elämään tutustuttaessa sana kulttuuri saa uuden ja erilaisen sävyn: vivahteikkaamman, arkisemman ja elämänläheisemmän. Jokapäiväinen elämä yhteisössä sisälsi kaikkia kuviteltavissa tapahtumia ja kohtaloita: perhe-elämää, työtä, puutetta, hyvinvointia, puutarhanhoitoa, yhteisiä juhlia, dramatiikkaa, rakkautta, sydänsuruja jne.

Taiteilijayhteisö syntyi Tuusulanjärven itärantaa myötäilevän vanhan Rantatien varteen. Tämä Tuusulan Rantatie on nykyisin hiljainen sivutie, mutta alkujaan se oli osa 1680-luvulla rakennettua, myös Heinolantieksi kutsuttua tietä. Tie on myös julistettu museotieksi.

Jo ennen taiteilijayhteisön muodostumista, vuonna 1872, Aleksis Kivi vietti tien varrella sijainneessa, hänen veljensä asuttamassa mökissä elämänsä viimeiset kuukaudet maaliskuun alusta vuoden viimeisen päivän aamuvarhaiseen.

Myöhemmin tien vaikutuspiirissä asuivat ja tekivät työtä muun muassa Juhani Aho, Venny Soldan-Brofeldt, Jean Sibelius, Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja J. H. Erkko. Nykyisin Ahola, Ainola ja Halosenniemi ovat museoita. Suvirantaa asutti Eero Järnefeltin jälkeen hänen tyttärensä taidemaalari Laura perheineen, ja paikka on edelleen suvun hallussa yksityiskotina. Myös Aleksis Kiven kuolinmökkiä vastapäätä tien toisella puolella sijaitseva Erkkola on nykyisin yksityiskoti.

Edellä mainittujen pysyvästi alueella asuneiden taiteilijayhteisön jäsenten lisäksi Rantatien huviloissa asui ja vieraili lukuisa joukko kulttuurihenkilöitä. Merkittävänä oleskelupaikkana toimi muun muassa Syväranta, jonka 1900-luvun alkuvuosina omisti venäläinen nimineuvos K.K. Uschkoff. Hänen luonaan nähtiin usein venäläistä yläluokkaa sekä taiteilijoita, muun muassa kirjailija Maksim Gorki ja oopperalaulaja Fjodor Šaljapin. Myöhemmin huvila toimi suomalaisten sanomalehtimiesten lepokotina, jossa asustelivat muun muassa Eino Leino, Uuno Kailas, Olavi Paavolainen ja Einari Vuorela. – Vuonna 1947 tulipalossa tuhoutumisen jälkeen uudelleen rakennetussa huvilassa toimii nykyisin Lottamuseo.

Syvärannan ja sen kanssa Rantatien vastakkaisella puolella sijaitsevan Onnelan historiat liittyvät läheisesti toisiinsa. 1920-luvulla Onnelassa pidettiin täysihoitolaa, jossa tulevaisuuttaan etsivien venäläisten emigranttien lisäksi asusti ja vieraili lukuisa joukko suomalaisia kulttuurihenkilöitä. – Nykyisin Onnela toimii Näkövammaisten Keskusliiton loma- ja kurssikeskuksena.

Suomen lääketieteen isänä tunnetun arkkiatri Otto Hjeltin 1860-luvulla kesähuvilakseen rakennuttama ja 1881 talviasuttavaksi kunnostama Lepola sijaitsi Aholan ja Suvirannan välissä. Valtioneuvos E. N. Setälän omistukseen vuonna 1922 siirtyessään se sai nimen Toimela. Huvila tuhoutui tulipalossa kirjastosiipeä lukuun ottamatta vuonna 1943.

Järvenpään itsenäistyessä kolme taiteilijakotia, Ainola, Ahola ja Suviranta, jäivät sen alueelle erilleen museotiestä.

Taide

Tuusula sai Keravalta yhden Suomen merkittävimmistä nykytaiteen kokoelmista vuonna 2008. Keravan taidemuseon entisen johtajan Aune Laaksosen taidesäätiön 1 300 taulua saavat pysyvät näyttelytilan Hyrylässä. Näyttely aukesi marraskuussa 2008 Tuusulan taide ja kulttuurikeskuksessa. Pysyvät tilat kunnostetaan nykyisen viereisen kuvataidekoulun tiloihin. Keravan taidemuseo menetti yli puolet teoksistaan. Sinne jää edelleen Keravan taidesäätiön 1200 teosta. Aune Laaksosen mukaan syy päätökseen on Keravan valtuuston puheenjohtajan ja kansanedustaja Eero Lehden toiminta. ”Mainettani on yritetty mustata. Lehti ja pari muuta kunnallispoliitikkoa ovat tehneet valituksia Keravan kaupungin tekemistä taidemuseopäätöksistä, mutta hävinneet ne. Kaikki tämä on kypsyttänyt nyt tehtyyn ratkaisuun.” Tuusula on johtava modernin taiteen paikka Keski-Uudellamaalla. Tuusulassa on Halosenniemi, arvokas kulta-ajan taiteilijoiden kokoelma ja Martta Wendelinin kokoelma.

Talous

Tuusulan kunnan ulkoiset sekä sisäiset toimintakulut olivat vuonna 2006 yhteensä 166,5 miljoonaa euroa, investointimenot 20,5 miljoonaa euroa sekä rahoituskulut 0,4 miljoonaa euroa.

Työllisyys

Tuusulan työllisyysaste on hyvä, ja sen asukkaat käyvät usein muilla paikkakunnilla töissä: vain noin kolmasosalla Tuusulan työssä käyvistä on työpaikka Tuusulassa.

Vuosi	2004	2005	2006
Työttömät työnhakijat	1001	959	804
Työttömyysaste	5,7 %	5,4 %	4,5 %
Avoimet työpaikat	108	137	159

Suurimmat työnantajat

Vuonna 2008 Tuusulan suurimpia työnantajia olivat

• AW-Store Oy
• Finnfrost Oy
• Meira Nova
• Kellokosken sairaala
• Lemminkäinen Oyj
• PaloDEx Group Oy
• Seurakunta
• Steris Finn-Aqua
• Suomen Lehtiyhtymä Oy
• Teline-Rami Oy
• Tuusulan kunta
• Tuusulanjärven ammattiopisto, Tuusulan yksiköt
• Uudenmaan lääninvankila

Urheilu

Tuusulassa toimii Tuusulan Palloseura eli TuPS. Jääkiekossa Tuusulaa edustaa TuusKi sekä Shakers. Ringetessä Tuusulaa edustaa Tuusula Ringette[1] Tuusulassa järjestetään vuosittain Tuusulanjärven Luistelumaraton - Finnish Open Orange Tour-Ice Marathon joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2007 (10.3.2007). Tuusulanjärven luistelumaratonissa on Suomen Mestaruuden lisäksi avoin kansainvälinen luokka, johon on osallistunut hollantilaisia huippuluistelijoita. Tuusulanjärven Luistelumaraton kuuluu Suomen Luisteluliiton hallinnoimaan Tour de Skate - sarjaan. Seuraava luistelumaraton järjestetään 8.3.2009

Ystävyyskunnat

• Oppegård, Norja
• Sollentuna, Ruotsi
• Hvidovre, Tanska
• Vinni, Viro
• Augustow, Puola
• Cellen piirikunta, Saksa
• Queretaro, Meksiko

Lähteet ja lisätietoja

• Tuusulan Rantatie, lähde: Tuusulan Rantatie Pekka Halosen aikana, Sirkka Holma/Tuusulan Rantatieyhdistys ry, 1990.
• E.N.Setälä
• Lottamuseo
• Tuusulan Rantatie
• Eino Leino
• Juhani Aho
• Venny Soldan-Brofeldt
• Jean Sibelius
• J.H.Erkko
• Pekka Halonen
• Eero Järnefelt
• Tuusulan kunnan kotisivu

Aiheesta muualla

• Tuusulan kunnan kotisivut
• YLE Elävä arkisto - Tuusulanjärven taiteilijayhteisön maisemissa

Pääkaupunkiseutu ja Helsingin seutu

Uudenmaan maakunnan kunnat

Askola - Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lapinjärvi - Lohja - Loviisa - Myrskylä - Mäntsälä - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Pornainen - Porvoo - Pukkila - Raasepori - Sipoo - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti

Entiset kunnat Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Karjaan mlk - Kulosaari - Liljendal - Lohjan kunta - Nummi - Oulunkylä - Pernaja - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Ruotsinpyhtää - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola

Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (30. marraskuuta 2011)

1. Helsinki	595 212	7. Jyväskylä	131 993	13. Lappeenranta	72 183	19. Kotka	54 802	25. Rauma	39 836
2. Espoo	252 188	8. Lahti	102 229	14. Hämeenlinna	67 295	20. Mikkeli	48 916	26. Lohja	39 714
3. Tampere	215 144	9. Kuopio	97 411	15. Rovaniemi	60 592	21. Porvoo	48 821	27. Järvenpää	38 941
4. Vantaa	202 962	10. Kouvola	87 633	16. Vaasa	60 391	22. Kokkola	46 564	28. Kajaani	37 986
5. Turku	178 670	11. Pori	83 132	17. Seinäjoki	58 624	23. Hyvinkää	45 512	29. Tuusula	37 587
6. Oulu	143 734	12. Joensuu	73 668	18. Salo	55 265	24. Nurmijärvi	40 318	30. Kirkkonummi	37 193