Helsinki-Vantaan lentoasema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsinki-Vantaan lentoasema
Helsingfors-Vanda flygplats
IATA
HEL
ICAO
EFHK
Helsinki Vantaa Logo.png
Helsinki-vantaa aerial.jpg
Sijainti Lentokenttä, Vantaa
Koordinaatit 60°19′02″N, 024°57′48″EKoordinaatit: 60°19′02″N, 024°57′48″E
Tyyppi Julkinen
Ylläpitäjä Finavia
Valmistumisvuosi 1952
Korkeus 55 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Helsinki – 18 km
Kiitotiet
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
04R/22L[1] 3 440 60 asfaltti
04L/22R[1] 3 060 60 asfaltti
15/33[1] 2 901 60 asfaltti
Matkustajamäärä (2013) 15 279 043
Huomioita
Lähteet AIP[2]
Tilastot[3]
www.helsinki-vantaa.fi
Helsinki-Vantaan lentoaseman logo
Helsinki-Vantaan lentoaseman sijainti Vantaan kartalla

Helsinki-Vantaan lentoasema (IATA: HELICAO: EFHK) on Uudenmaan päälentoasema ja samalla koko Suomen suurin lentoasema. Helsinki-Vantaa on myös Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikenneasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä.[4] Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkee noin 90 prosenttia Suomen kansainvälisestä lentoliikenteestä. Lentoonlähtöjä ja laskeutumisia on yhteensä keskimäärin runsaat 500 päivässä ja matkustajia nykyään noin 15.3 miljoonaa vuodessa.[3]

Lentoasema sijaitsee Vantaalla Lentokentän kaupunginosassa noin viisi kilometriä Tikkurilasta luoteeseen ja 18 kilometriä Helsingin keskustasta pohjoiseen ja on pinta-alaltaan 1 700 hehtaaria. Finavian ylläpitämä lentoasema työllistää noin 20 000 ihmistä 1 500 yrityksessä ja yhteisössä ja on Pohjoismaiden neljänneksi suurin lentoasema Kööpenhaminan, Oslon ja Tukholman (Arlanda) lentoasemien jälkeen.

Lentoasemalla on kolme kiitotietä. Lentoaseman terminaalit sijaitsevat noin 250 metrin päässä toisistaan ja niitä yhdistää käytävä. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on useita ostosalueita. Palvelupisteitä on kaikkiaan lähes sata. Lentoasema on sijoittunut Euroopan parhaiden asemien joukkoon useissa vertailuissa.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki-Vantaan lentoasema valmistui Helsingin olympialaisiin vuonna 1952, jolloin 5. heinäkuuta – 15. elokuuta 1952 lennettiin kaikkiaan noin 1 700 lentoa. Ensimmäiset kaksi Aero Oy:n DC-3-lentokonetta, OH-LCC Tiira ja OH-LCD Lokki, laskeutuivat koelentona 26. kesäkuuta, ja ensimmäinen ulkomainen reittikone oli Scandinavian Airlines System'in eli SAS:n DC-6 B "Torgil Viking" 29.6.[6] Säännöllinen lentoliikenne siirtyi Malmin lentoasemalta uudelle lentoasemalle 26. lokakuuta 1952. Alun perin lentoasemalla oli vain yksi kiitotie. Toinen kiitotie valmistui neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1956, jolloin valmistui myös ensimmäinen lentokonehalli. Samana vuonna lentoasema sai käyttöönsä myös ensimmäisen tutkansa. Säännöllinen suihkulentoliikenne Helsingin lentoasemalle alkoi 1959. Uusi terminaali valmistui syksyllä vuonna 1969. Vuonna 1973 alkoivat turvatarkastukset ulkomaanliikenteessä.

Vantaa oli vuoteen 1972 Helsingin maalaiskunta. Nykyinen nimi Helsinki-Vantaa otettiin käyttöön vuonna 1977, jota ennen se tunnettiin nimellä Helsingin lentoasema.[7]

Puolustusvoimat piirittivät lentokentän 1977, tarkoituksena suojata kenttä mahdolliselta RAF:n terroristi-iskulta.[8]

Lentoaseman matkustajaterminaalia laajennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983, ja kotimaanlentoja varten rakennettiin kokonaan uusi terminaali vuonna 1993. Vuonna 1996 lentoasemalla tehtiin suuri uudistus, kun alkuperäistä ulkomaanterminaalia laajennettiin ja kotimaanterminaali yhdistettiin siihen. Samalla avattiin uusi ostoskatu, kongressikeskus ja hotelli, ja lähilennonjohto muutti uuteen lennonjohtotorniin. Seuraavana vuonna avattiin valtiovierailuja varten uusi VIP President -terminaali. Lentoaseman ulkomaanterminaalia laajennettiin taas ja sinne avattiin uudet lähtö- ja tuloaulat marraskuussa 1999. Vuoteen 2000 osuneena historiallisena tapahtumana oli, että Helsinki-Vantaan vuotuinen matkustajamäärä ylitti 10 000 000 rajan.[9] Lähestymislennonjohto siirtyi ns. luolasta uusiin maanpäällisiin tiloihin.

Vuonna 2001 tulivat käyttöön uudet Schengen-rajatarkastusjärjestelyt. Kolmas kiitotie otettiin käyttöön 28. marraskuuta 2002, jota käytti ensimmäisenä Finnairin MD-11 lähdöllä kohti New Yorkia. Vuonna 2004 laajennettiin ulkomaanterminaalia ja kaukolentojen matkustajille avattiin uusi ostosalue. Samalla avattiin myös lentorahtipalvelu matkustajille, joilla on esimerkiksi ylipainomatkatavaraa. Vuonna 2006 otettiin käyttöön 24 lähtöselvitysautomaattia.[10]

Lentoaseman yhteyteen avattiin 13. elokuuta 2007 Hilton-ketjun hotelli, Hilton Helsinki-Vantaa Airport, jossa on 246 huoneistoa.[11] Rinnakkaisten kiitoteiden toisistaan riippumaton käyttö alkoi marraskuussa 2007.[12]

Lentoasemalle avattiin maksuton WLAN-verkko 25. marraskuuta 2008.[13]

Lentoaseman terminaalijako muuttui 5. elokuuta 2009 siten, että ne eivät enää jakaudu lennon määränpään mukaan (kotimaan- ja ulkomaanterminaali), vaan lentoyhtiön mukaan.[14]

Syksyllä 2009 lentoasemalla nähtiin ulkoistusten myötä useita työtaisteluja, kun Finavia kilpailutti turvatarkastukset. Turvatarkastukset siirtyivät syksyllä siivous- ja kiinteistöpalvelukonserni SOL-Palvelujen hoidettaviksi. Samalla työehdot muuttuivat. Tammikuussa 2010 SOL aloitti 80 työntekijän YT-neuvottelut. Taloudellisesti turvapalveluiden uudelleenkilpailutus oli kuitenkin Finavialle ja siten lentomatkustajille kannattava, sillä Finavia saavutti ostopalveluiden osalta ensimmäisellä puolivuotiskaudella 2010 huomattavat kustannussäästöt edelliseen puolivuotiskauteen verrattuna. Tämä oli mahdollista pitkälti Helsinki-Vantaan turvapalveluiden kilpailutuksesta johtuen.[15]

Finnair ulkoisti matkatavarapalvelut tytäryhtiöltään Northportilta Barona Handlingille marras–joulukuun vaihteessa 2009, jolloin työntekijät ryhtyivät neljän päivän laittomaan lakkoon. Vuodenvaihteessa 2009–2010 Helsinki-Vantaalla makasi tuhansia laukkuja, joita matkustajat eivät saaneet. Työntekijöiden mukaan matkatavaroiden kuormauksessa oli tammikuussa 2010 kymmeneksen vähemmän henkilökuntaa kuin aiemmin. Ilmailualan Unioni syytti Baronaa turvasäännösten laiminlyönnistä laukkusumaa työtaistelun aikana purettaessa.[16] Tammikuussa 2010 STT kirjoitti, että osa työntekijöistä olisi lähettänyt tahallaan laukkuja väärin kohteisiin.[17][18][19] Vuonna 2009 lentoasema ei ollut viiden parhaan lentoaseman joukossa Airport Service Quality -tutkimuksessa.[20]

Lentoasemalla otettiin käyttöön kaukolentojen tarpeisiin suunnitellut uudet matkustajatilat 11. joulukuuta 2009. Terminaalin pinta-ala laajeni 30 prosenttia. Uuteen terminaaliosaan avattiin samalla lukuisia uusia kauppoja ja ravintoloita sekä ylellinen kylpylä. Uusia laajarunkokoneille tarkoitettuja matkustajasiltoja valmistui viisi. Kylpylä suljettiin helmikuussa 2012 vähäisen käytön vuoksi.[21]

Rakennushankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2010 lentoasemalla otettiin käyttöön uusinta tekniikkaa hyödyntävä matkatavarakäsittelykeskus, jonne keskitetään kaikki lähtevän ja vaihtavan matkatavaran käsittely. Saapuvan matkatavaran käsittely jää nykyisiin kuormaustiloihin.

Vuonna 1969 ja 1983 valmistuneet lentoasemarakennuksen osat saneerattiin täysin. Peruskorjaus valmistui vuonna 2012.

Kiitotie 3 (22R/04L) peruskorjattiin vuoden 2012 touko–kesäkuussa, jolloin kiitotie oli poissa käytöstä. Tämän jälkeen kiitotie 2:n (15/33) viereinen rullaustie peruskorjattiin, jolloin kiitotie 2 toimi väliaikaisena rullaustienä. Remontti valmistui syyskuussa 2012.

Helsinki-Vantaalle avataan junayhteys vuonna 2015. Uusi junayhteys, Kehärata, yhdistää toisiinsa pohjoisen pääradan ja läntisen Vantaankosken radan. Matka Tikkurilasta lentoasemalle kestää noin 10 minuuttia. Lentoaseman rautatieasema rakennetaan maan alle terminaali 1:n ja 2:n väliin.

Kävelymatkan päähän terminaalista 2 on suunnitteilla 12-kerroksinen kaksirakennuksinen World Trade Center.

Kiitotiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiitotie 15/33

Helsinki-Vantaalla on kolme kiitotietä:[22]

  • 04R/22L (kiitotie 1), ns. pääkiitotie, mitat: 3 440 m × 60 m
  • 15/33 (kiitotie 2), ns. poikittaiskiitotie tai sivukiitotie, mitat: 2 901 m × 60 m
  • 04L/22R (kiitotie 3), pääkiitotien suuntainen kiitotie, mitat: 3 060 m × 60 m

Kiitoteiden käyttöperiaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytettävien kiitoteiden valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten sää. Ihannetilanteessa kiitotie 22R on lähtökiitotie ja 15 laskukiitotie (Open V -konfiguraatio). 22-kiitoteiden rinnakkaiskäytössä (parallel 22) on 22R lähtö- ja 22L laskukiitotie (paitsi hiljaiset suihkuturbiini-ilma-alukset voidaan selvittää lähtöön myös kiitotieltä 22L (Quiet Jet)). 04-kiitoteiden rinnakkaiskäytössä on 04L lasku- ja 04R lentoonlähtökiitotie. Nykyään kiitotietä 33 (ts. kiitotie 2 luoteeseen päin) käytetään harvoin, varsinkaan laskuun, koska sillä ei ole ILS-tarkkuuslähestymislaitteita, vaan ainoastaan VOR/DME- ja RNAV-menetelmät ilman varsinaista pystysuuntaopastusta, mikä tekee sen käytöstä vähänkään huonommalla säällä vaikeaa. Joskus sitä voidaan käyttää pohjoiseen suuntautuvien lentojen lähtökiitotienä.

Häiriöiden vähentämiseksi käytetään ensisijaisuusjärjestystä, joka lähtöihin on 22R, 22L, 04R, 33, 15 ja laskeutumisiin 15, 22L, 04L, 04R, 22R, 33. Meluhaittojen vähentämiseksi yöaikaan klo 23–06 käytetään lähtökiitotienä 22R ja laskukiitotienä 15, ellei sää tai muut olosuhteet muuta vaadi.

Maaliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee Kehä III:n ja Tuusulanväylän välittömässä läheisyydestä, ja suurin osa lentoaseman maaliikenteestä kulkee kyseisten teiden kautta.

Julkinen liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoasemalle ei toistaiseksi ole rautatieyhteyttä, ja julkisen liikenteen yhteydet lentoasemalle hoidetaan busseilla ja takseilla. Tikkurilan aseman kautta lentoasemalle pääsee ympäri vuorokauden bussilla 61. Tikkurilassa on vaihtomahdollisuus kaikkiin pääradan juniin. Finnairilla on oma bussiyhteys Helsingin keskustasta, Elielinaukiolta lentoasemalle, ja se pysähtyy matkan varrella suurimpien hotellien kohdalla. Myös seutulinja 615 vie lentoasemalta Helsingin keskustaan noin 40 minuutissa, ja suoria yhteyksiä lentoasemalta on myös Myyrmäkeen sekä Espoon keskuksen, Tapiolan, Malmin ja Itäkeskuksen tapaisiin aluekeskuksiin. Kaukoliikenteen bussivuoroja on lentoasemalta kaikkialle Suomeen.

Rakenteilla oleva Kehärata yhdistää lentoasema suoraan pääkaupunkiseudun paikallisjunaverkkoon. Lentoaseman rautatieaseman lentomatkustajia palveleva kulkuyhteys nousee asemalta suoraan terminaalien 1 ja 2 väliseen yhdyskäytävään. Kehäradan rakentaminen alkoi huhti–toukokuussa 2009 ajotunneleiden louhinnalla, ja rakennustöiden on määrä valmistua vuonna 2015.

Pysäköinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki-Vantaalla on noin 12 400 pysäköintipaikkaa. Uusi pysäköintitalo 3B on yhteydessä sillalla pysäköintitaloon 3A.

Pysäköinti on toteutettu seuraavasti:

  • Pikaparkki
    • Molempien terminaalien edustalla on noin sadan paikan ulkoalue. Pysäköintiaika on enintään yksi tunti.
  • Lomaparkki
    • Pysäköintitaloissa P3 ja P5 on yhteensä noin 5 000 parkkipaikkaa enintään 15 minuutin kävelymatkan päässä. Pysäköintiaikaa ei ole rajoitettu.
    • Ulkoalueilla 4A ja 4B on noin tuhat parkkipaikkaa. Alueilta on maksuton linja-autokuljetus terminaaleihin. Pysäköintiaikaa ei ole rajoitettu.
  • Bisnesparkki
    • Pysäköintitaloissa P1 ja P2 on yhteensä noin 2 000 parkkipaikkaa lähellä terminaalia 2. Pysäköintiaikaa ei ole rajoitettu.
  • Kaukoparkki
    • Ulkoalueella on noin 2 000–3 000 parkkipaikkaa. Pysäköintiaikaa ei ole rajoitettu.

Lisäksi alueen lähellä toimii myös lentopysäköinti,[23] jonne voi jättää auton vartioidulle alueelle ja saada sieltä kuljetuksen terminaalille.

Lentoyhtiöt ja kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terminaali 2
Lentokone talvisella Helsinki-Vantaan lentoasemalla
American Airlines 767-323ER.jpg

Helsinki-Vantaa on kansainvälisen ja kotimaan liikenteen keskus Norwegian Air Shuttlelle, Flybe Nordicille, Finnairille ja Blue1:lle.

Terminaali 1

Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kaksi terminaalia, jotka on yhdistetty toisiinsa käytävällä.

Terminaalia 1 (entinen kotimaanterminaali) käyttävät Star Alliance -lentoyhtiöallianssiin kuuluvien lentoyhtiöiden lennot (esimerkiksi Blue1, SAS, Lufthansa), ja terminaalia 2 (entinen ulkomaanterminaali) Oneworld- ja Skyteam-alliansseihin kuuluvat lentoyhtiöt (esimerkiksi Finnair, KLM, British Airways).

Reittilennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoyhtiö Kohteet Terminaali
Aer Lingus Kausittainen: Dublin 2
Aeroflot Moskova-Šeremetjevo 2
AirBaltic Riika 1
Air Berlin Berliini-Tegel 2
Arkia Israel Airlines Kausittainen: Tel Aviv-Ben Gurion 2
Belavia Minsk 2
British Airways Lontoo-Heathrow 2
EuroLot Gdansk 2
Finnair Amsterdam, Bangkok-Suvarnabhumi, Barcelona, Peking, Berliini-Tegel, Brussels, Budapest, Chongqing, Kööpenhamina, Delhi, Düsseldorf, Frankfurt, Geneve, Göteborg-Landvetter, Hampuri, Hong Kong, Ivalo, Jekaterinburg, Joensuu, Kittilä, Kuopio, Kuusamo, Lontoo-Heathrow, Madrid, Málaga, Manchester, Milano-Malpensa, Moskova-Šeremetjevo, München, Nagoya-Centrair, New York-JFK, Osaka-Kansai, Oslo-Gardermoen, Oulu, Pariisi-CDG, Praha, Rooma, Rovaniemi, Pietari, Shanghai Pudongin kansainvälinen lentoasema, Singapore, Soul-Incheon, Tukholma-Arlanda, Tel Aviv-Ben Gurion,[24]Tukholma-Arlanda, Tokio-Narita, Vaasa, Wien, Vilna, Varsova-Chopin, Zürich
Kausittainen: Antalya, Bergen, Chicago, Dubrovnik, Kraków, Ljubljana, Miami, Murmansk, Nizza, Palma de Mallorca, Split, Toronto-Pearson, Venetsia-Marco Polo, Xi'an
2
Finnair
Flybe Nordicin operoimana
Berliini-Tegel, Bryssel, Budapest, Kööpenhamina, Düsseldorf, Frankfurt, Geneva, Göteborg-Landvetter, Hampuri, Joensuu, Kuopio, Kuusamo, Manchester, München, Oslo-Gardermoen, Oulu, Riika, Praha, Pietari, Tukholma-Arlanda, Tukholma-Bromma, Tallinna, Tampere, Turku, Vaasa, Vilna, Varsova-Chopin, Wien, Zürich
Kausittainen: Tromssa
2
Flybe
Flybe Nordicin operoimana
Jyväskylä, Kajaani, Kemi/Tornio, Kokkola/Jakobstad, Maarianhamina, Norrköping, Tartto,
Kausittainen: Enontekiö, Visby
2
Germanwings Berliini-Tegel 1
Gotlandsflyg
Golden Air operoimana
Kausittainen: Visby 1
Icelandair Reykjavík-Keflavík 1 [25]
Japan Airlines[26] Tokio-Narita 2
KLM Amsterdam 2
Lufthansa Düsseldorf, Frankfurt, München 1
Norwegian Air Shuttle Alicante, Ateena, Barcelona, Budapest, Kööpenhamina, Dublin, Lontoo-Gatwick, Madrid, Málaga, Oslo-Gardermoen, Oulu, Pariisi-Orly, Rooma, Rovaniemi, Tukholma-Arlanda
Kausittainen: Burgas, Chania, Korfu, Dubrovnik, Gran Canaria, Ivalo, Kittilä, Larnaca, Nizza, Palma de Mallorca, Praha, Rodos, Salzburg, Split, Teneriffa-eteläinen, Venetsia-Marco Polo
2
S7 Airlines Moskova 2
Scandinavian Airlines
Blue1n operoimana
Kööpenhamina, Oslo-Gardermoen, Tukholma-Arlanda
Severstal Aircompany Tšerepovets 2
SunExpress Kausittainen: Izmir 1
Swiss International Air Lines Zürich (jatkuu 2.5.2015)[27] 1
TAP Portugal Lissabon 1
TUIfly Kausittainen: Hannover 2
Turkish Airlines Istanbul-Atatürk 2
Ukraine International Airlines Kiova-Borispol 2
Vueling Barcelona 1

Charter-lentoyhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SnowBirdAirlines

Rahtilentoyhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikelentoyhtiöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muut toimijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Entiset lentoyhtiöt ja kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Maahuolintapalveluita lentoyhtiöille tarjoavat Airpro Oy, Ground Power (Maavoima Oy), ISS Aviation, Havas Europe (North Hub Services Finland Oy), Servisair Finland Oy ja Swissport Finland Oy. Polttoainetta toimittavat Helsinki-Vantaalla sijaitsevat Neste Oil Aviation, Shell sekä St1 Avifuels Oy. Catering-palveluita tarjoavat LSG Sky Chefs Finland ja Vantaa Catering Services Oy.[28]

Helsinki-Vantaa matkustaja- ja liikennetutkimuksissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki-Vantaan lentoaseman vanha "Reason to fly" -logo

Lentoasema on menestynyt hyvin viime vuosina erilaisissa matkustaja- ja liikennetutkimuksissa.[5]

  • vuonna 1997 Euroopan paras (IATA)
  • vuonna 1998 maailman paras (IATA)
  • vuonna 1999 maailman paras omassa kokoluokassaan (IATA)
  • vuonna 2000 maailman paras omassa kokoluokassaan ja Euroopan paras (IATA)
  • vuonna 2000 Ilmailulaitoksen vuoden lentoasema
  • vuonna 2004 maailman paras omassa kokoluokassaan ja Euroopan toiseksi paras (AETRA)
  • vuonna 2005 maailman 3. paras omassa kokoluokassaan ja Euroopan 3. paras (AETRA)
  • vuonna 2006 maailman 3. paras omassa kokoluokassaan ja Euroopan 3. paras (ASQ), Euroopan 2. paras (Skytrax)
  • vuonna 2007 Euroopan 3. paras (ASQ)
  • vuonna 2008 maailman 9. paras (Skytrax)
  • vuonna 2009 maailman paras matkatavaroiden käsittely (Skytrax)
  • vuonna 2009 maailman 1. paras lentoasema (Monocle Magazine)
  • vuonna 2010 Pohjois-Euroopan 1. paras lentoasema (Skytrax)
  • vuonna 2010 maailman 1. paras vaihtokenttä (Monocle)
  • vuonna 2010 Finavian vuoden lentoasema[29]
  • vuonna 2011 maailman paras lounge (Priority Pass)[30]
  • vuonna 2012 paras lentoasema sosiaalisessa mediassa (SimpliFlying)[31]

Vuosina 2001–2003 Helsinki-Vantaa ei osallistunut matkustajien tyytyväisyyttä mittaavaan kansainväliseen AETRA-tutkimukseen.[32]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Helsinki-Vantaa Airport Boeing. Viitattu 8.6.2013. (englanniksi)
  2. EFHK Helsinki-Vantaa (PDF) (osa EFHK AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 30.6.2011. Vantaa: Finavia. Viitattu 16.7.2011.
  3. a b Finavian lentoliikennetilasto 2011 8.2.2012. Finavia. Viitattu 1.5.2012.
  4. Helsinki-Vantaan kaukoliikenne kasvussa 8.3.2011. Finavia. Viitattu 17.7.2011.
  5. a b Helsinki-Vantaan palvelut palkittu useaan kertaan Finavia. Viitattu 6.1.2013.
  6. Parakista paraatipaikaksi. Helsinki-Vantaan lentoasema 50 vuotta.
  7. Helsinki-Vantaan lentoasema avattiin 50 vuotta sitten 17.6.2002. Ilmailulaitos. Viitattu 26.2.2010.
  8. Dokumentti – Muisti: Suomi varpaillaan terrorismin takia – YLE
  9. Helsinki-Vantaan viisi vuosikymmentä Finavia. Viitattu 26.2.2010.
  10. Helsinki-Vantaalla on otettu käyttöön uudet lähtöselvitysautomaatit 29.11.2006. Ilmailulaitos. Viitattu 26.2.2010.
  11. Hilton Helsinki-Vantaa Airport Finavia. Viitattu 26.2.2010.
  12. Ollikainen, Hannu: Aamuruuhkat helpottavat Helsinki-Vantaalla Kauppalehti. 26.11.2007. Helsinki: Kauppalehti Oy. Viitattu 26.11.2007.
  13. Finavia avasi ilmaisen langattoman verkon Helsinki-Vantaalle 25.11.2008. Finavia. Viitattu 30.12.2008.
  14. Lennot operoidaan Helsinki-Vantaalla uusista terminaaleista 5.8. kello 5 alkaen 5.8.2009. Finavia. Viitattu 5.8.2009.
  15. Finavia Oyj: Osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2010. 25.8.2010. Finavia. Viitattu 27.8.2010.
  16. IAU: Helsinki-Vantaalla rikottu turvamääräyksiä YLE Uutiset. 10.12.2009. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 26.2.2010.
  17. Helsinki-Vantaan turvatarkastajat palasivat töihin MTV3.fi. 16.5.2009. MTV Oy. Viitattu 26.2.2010.
  18. Lentokentän turvatarkastajat joutuvat pakkolomalle Taloussanomat. 5.1.2010. Helsinki: Taloussanomat Oy. Viitattu 26.2.2010.
  19. Työntekijät kiistävät sabotoineensa matkatavaroiden käsittelyä HS.fi. 9.1.2010. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 26.2.2010.
  20. Helsinki-Vantaa haluaa takaisin lentoasemien parhaimmistoon YLE Uutiset. 26.2.2010. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 26.2.2010.
  21. Helsinki-Vantaan lentokenttäkylpylä lopetti Ilta-Sanomat. 2.3.2012. Viitattu 22.1.2014.
  22. EFHK Helsinki-Vantaa (PDF) (osa EFHK AD 2.1, s. 8) AIP Suomi / Finland. 19.11.2009. Vantaa: Finavia. Viitattu 23.11.2009.
  23. Lentopysäköinti Lentopysäköinti. Viitattu 15.1.2013.
  24. http://www.finnair.com/INT/GB/flights/news?ITEM_ID=509#NEWS_new-destinations-summer-2013
  25. Icelandair siirtyy terminaali 1:een 8.3. alkaen – Helsinki Airport Viitattu 8.3.2013.
  26. Japan Airlines aloittaa lennot Helsinki-Vantaalta tänään 1.7.2013. Viitattu 1.7.2013.
  27. SWISS takes you to 22 new destinations as of the end of March 2015
  28. Ground Handling Service Providers at Helsinki Airport Nov 2012 (PDF) marraskuu 2012. Finavia. Viitattu 28.1.2013. (englanniksi)
  29. Helsinki-Vantaa on vuoden 2010 lentoasema. 7.10.2010. Finavia. Viitattu 16.7.2011.
  30. Priority Pass Lounge of the Year 2011 goes to Finnair Lounge, Helsinki. 4.2012. Priority Pass. Viitattu 21.7.2011.
  31. The Best Airlines, Airports and Travel Solution Providers in Social Media – Winners of the 3rd SimpliFlying Awards, held at Amsterdam 4.10.2011. Simpliflying. Viitattu 6.1.2013.
  32. Helsinki-Vantaa valittu jälleen maailman parhaimmistoon 31.3.2005. Ilmailulaitos. Viitattu 21.7.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]