Helsinki-Vantaan lentoasema

Wikipedia

Helsinki-Vantaan lentoasema
Helsingfors-Vanda flygstation
Ulkomaanterminaalin lähtöaula 2
Kaupunki/kunta		Vantaa
Tyyppi		Julkinen
IATA		HEL
ICAO		EFHK
Ylläpitäjä		Finavia
Valmistumisvuosi		1952
Korkeus merenpinnasta		55 m
Koordinaatit		60°19′02″N, 24°57′48″E
Liikenneyhteydet
Lähin kaupunki ja etäisyys		Helsinki – 18 km Vantaa Tikkurila – 5 km Korso – 11 km Myyrmäki – 12 km Espoo – 26 km Tuusula – 14 km Kerava – 17 km
Kiitotie(t)
Suunta	metriä		Pintamateriaali
	Pituus	Leveys
04R/22L	3 440	60	asfaltti
04L/22R	3 060	60	asfaltti
15/33	2 901	60	asfaltti
Tilastot
Matkustajamäärä (2007)			13 090 744 (+7,8%)

Helsinki-Vantaan lentoasema (IATA: HEL, ICAO: EFHK) Vantaalla on Uudenmaan päälentoasema ja samalla koko Suomen suurin lentoasema. Lentoasema sijaitsee Lentokentän kaupunginosassa noin 5 kilometriä Tikkurilasta luoteeseen ja 15 kilometriä Helsingistä pohjoiseen ja on pinta-alaltaan 1 700 ha. Lentoasema valmistui alun perin vuoden 1952 kesäolympialaisiin ja palvelee nykyään yli 13 miljoonaa matkustajaa vuodessa^[1], työllistää noin 11 000 ihmistä yli 1 000 yrityksessä ja yhteisössä ja on yksi Pohjoismaiden suurimmista lentoasemista. Kentällä on kolme kiitotietä. Lentoasemaa ylläpitää Ilmailulaitos Finavia.

Helsinki-Vantaan lentoasema hoitaa noin 90 % Suomen kansainvälisestä lentoliikenteestä. Lentoonlähtöjä ja laskuja on yhteensä noin 600 päivässä ja matkustajia 13 miljoonaa vuodessa.

Kotimaan- ja ulkomaanterminaalit sijaitsevat noin 250 metrin päässä toisistaan, ja niitä yhdistää käytävä. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on kolme ostosaluetta: Euroopan lentojen Boulevard, kaukolentojen Avenue ja kotimaanlentojen Galleria. Yhteensä myymälöitä ostosalueilla on 31, kahviloita tai ravintoloita 17 ja muita palveluyrityksiä 16 kappaletta. Yrittäjiä ostosalueilla toimii yhteensä 34.^[2]

Lentoasema on sijoittunut Euroopan parhaiden asemien joukkoon useissa vertailuissa.^[3]

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Laajennussuunnitelmat 3 Kiitotiet 3.1 Kiitoteiden käyttöperiaatteet Helsinki-Vantaalla 4 Yhteydet kentälle 5 Lentoyhtiöt 5.1 Matkustajayhtiöt 5.1.1 Entiset lentoyhtiöt ja kohteet 5.2 Charter-lentoyhtiöt 5.3 Rahtilentoyhtiöt 5.4 Muut toimijat 6 Lähteet 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Helsinki-Vantaa valmistui Helsingin olympialaisiin vuonna 1952, jolloin 5.7.–15.8.1952 lennettiin kaikkiaan noin 1 700 lentoa. Ensimmäiset kaksi Aero Oy:n DC-3 lentokonetta, OH-LCC Tiira ja OH-LCD Lokki, laskeutuivat koelentona 26.6., ja ensimmäinen ulkomainen reittikone oli DC-6 B "Torgil Viking" 29.6.^[4] Säännöllinen lentoliikenne siirtyi Malmin lentokentältä Helsinki-Vantaalle 26. lokakuuta 1952. Alun perin Helsinki-Vantaalla oli vain yksi kiitotie. Toinen kiitotie valmistui neljä vuotta myöhemmin, vuonna 1956, jolloin valmistui myös ensimmäinen lentokonehalli. Samana vuonna Helsinki-Vantaa sai käyttöönsä myös ensimmäisen tutkansa. Säännöllinen suihkulentoliikenne Helsinki-Vantaalle alkoi 1959. Uusi terminaali valmistui syksyllä vuonna 1969. Vuonna 1973 alkoivat turvatarkastukset ulkomaanliikenteessä. Helsinki-Vantaa sai nykyisen nimensä vuonna 1977, jota ennen se tunnettiin nimellä Helsingin lentoasema.^[5]

Lentoaseman matkustajaterminaalia laajennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983, ja kotimaanlentoja varten rakennettiin kokonaan uusi terminaali vuonna 1993. Vuonna 1996 lentoasemalla tehtiin suuri uudistus, kun alkuperäistä ulkomaanterminaalia laajennettiin ja kotimaanterminaali yhdistettiin siihen. Samalla avattiin uusi ostoskatu, kongressikeskus ja hotelli, ja lähilennonjohto muutti uuteen lennonjohtotorniin. Seuraavana vuonna avattiin valtiovierailuja varten uusi VIP President -terminaali. Lentoaseman ulkomaanterminaalia laajennettiin taas ja sinne avattiin uudet lähtö- ja tuloaulat marraskuussa 1999. Vuoteen 2000 osuneena historiallisena tapahtumana oli, että Helsinki-Vantaan vuotuinen matkustajamäärä ylitti 10 000 000 rajan.^[6]. Lähestymislennonjohto siirtyi ns. luolasta uusiin maanpäälisiin tiloihin.

Vuonna 2001 tulivat käyttöön uudet Schengen-rajatarkastusjärjestelyt. 28. marraskuuta 2002 otettiin käyttöön kolmas kiitotie, jota käytti ensimmäisenä Finnairin MD-11 lähdöllä kohti New Yorkia. Vuonna 2004 laajennettiin ulkomaanterminaalia ja kaukolentojen matkustajille avattiin uusi ostosalue. Samalla avattiin myös lentorahtipalvelu matkustajille, joilla on esimerkiksi ylipainomatkatavaraa. 2006 otettiin käyttöön 24 lähtöselvitysautomaattia.^[7]

Helsinki-Vantaan lentoasema on menestynyt hyvin viime vuosina erilaisissa matkustaja- ja liikennetutkimuksissa.^[8]

13. elokuuta 2007 lentoasemalle avattiin 246-huoneistoinen Hilton-ketjun hotelli, Hilton Helsinki-Vantaa Airport.^[9] Rinnakkaisten kiitoteiden toisistaan riippumaton käyttö alkoi marraskuussa 2007.^[10]

[muokkaa] Laajennussuunnitelmat

Syyskuussa 2006 aloitettiin mittava ulkomaanterminaalin laajennus, jolla moninkertaistetaan Schengen-alueen ulkopuolelta tulevien matkustajien terminaalialueen koko. Laajennuksen jälkeen asemalla on kahdeksan porttia laajarunkokoneille.^[11] Samalla rakennetaan uusi matkatavaran käsittelykeskus. Laajennuksen odotetaan palvelevan erityisesti Finnairin kasvavaa Aasian-liikennettä.^[12] Laajennus otetaan käyttöön vuonna 2009. ^[2] Laajennuksen jälkeen terminaali on mitoitettu 15 miljoonalle matkustajalle (kasvua 30 %) ja 13,5 miljoonan matkatavarayksikön (kasvua 43 %) käsittelyyn vuodessa. ^[13]

Kävelymatkan päähän ulkomaanterminaalista rakennetaan 12-kerroksinen World Trade Center. Rakentaminen aloitetaan 2007 ja rakennus valmistuu alkuvuodesta 2009.^[14] Yksi kehäradan asemista on suunnitteilla kiinteistöön. ^[2]

[muokkaa] Kiitotiet

Helsinki-Vantaalla on kolme kiitotietä:

• 04R/22L (kiitotie 1), ns. pääkiitotie, mitat: 3 440 m x 60 m
• 15/33 (kiitotie 2), ns. poikittaiskiitotie tai sivukiitotie, mitat: 2 901 m x 60 m
• 04L/22R (kiitotie 3), uusi pääkiitotien rinnakkaiskiitotie, mitat: 3 000 m x 60 m.

[muokkaa] Kiitoteiden käyttöperiaatteet Helsinki-Vantaalla

Käytettävien kiitoteiden valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten sää. Ihannetilanteessa kiitotie 22R on lähtökiitotie ja 15 laskukiitotie (Open-V-konfiguraatio). 22-kiitoteiden rinnakkaiskäytössä (parallel 22) on 22R lähtö- ja 22L laskukiitotie (paitsi hiljaiset suihkuturbiini-ilma-alukset voidaan selvittää lähtöön myös kiitotieltä 22L (Quiet Jet). 04-kiitoteiden rinnakkaiskäytössä on 04L lasku- ja 04R lentoonlähtökiitotie. Nykyään kiitotietä 33 (ts. kiitotie 2 luoteeseen päin) käytetään harvoin, varsinkin laskuun, koska sillä ei ole ILS-tarkkuuslähestymislaitteita. Joskus sitä voidaan käyttää pohjoiseen suuntautuvien lentojen lähtökiitotienä.

Häiriöiden vähentämiseksi käytetään ensisijaisuusjärjestystä, joka lähtöihin on 22R, 22L, 04R, 33, 04L, 15 ja laskeutumisiin 15, 22L, 04L, 04R, 22R, 33. Meluhaittojen vähentämiseksi yöaikaan klo 23 – 06 käytetään lähtökiitotienä 22R ja laskukiitotienä 15, ellei sää tai muut olosuhteet muuta vaadi.

[muokkaa] Yhteydet kentälle

Julkisen liikenteen yhteydet kentälle hoidetaan toistaiseksi busseilla. Tikkurilan aseman kautta pääsee ympäri vuorokauden 10–30 minuutin välein. Tikkurilassa on vaihtomahdollisuus kaikkiin pääradan juniin. Finnairilla on oma bussiyhteys, jolla pääsee suoraan useimpiin hotelleihin. Seutulinjoilla pääsee Helsingin keskustaan normaaleilla matkalipuilla, ja suoria yhteyksiä on myös Espoon keskuksen, Tapiolan, Malmin ja Itäkeskuksen tapaisiin aluekeskuksiin. Kaukoliikenteen bussivuoroja on lentoasemalta kaikkialle Suomeen.

Suunnitteluvaiheessa oleva Kehärata yhdistäisi lentokentän suoraan pääkaupunkiseudun paikallisjunaverkkoon. Aseman kulkuaukko on kaavoitettu Ilmailutien/Tietotien/Teletien rajoittamaan kortteliin vain puolen kilometrin päähän terminaaleista heti parkkitalojen taakse. Mahdollista Helsingin metron toista linjaa saatetaan tulevaisuudessa jatkaa lentoasemalle asti.

[muokkaa] Lentoyhtiöt

[muokkaa] Matkustajayhtiöt

Helsinki-Vantaa on kansainvälisen ja kotimaan liikenteen keskus Finncomm Airlinesille, Air Finlandille, Finnairille ja Blue1:lle. Lentoasemaa käyttävät myös useat ulkomaiset lentoyhtiöt.

• Aer Lingus (Dublin)
• Aeroflot (Moskova-Šeremetjevo)
• Air Åland (Maarianhamina)
• airBaltic (Riika, Vilna)
• Air Berlin (Berliini-Tegel, Düsseldorf)
• Air Finland (Alicante, Málaga ja lomalentoja)
• Austrian Airlines (Wien)
• Blue1 (Ateena, Barcelona, Göteborg, Hampuri, Kittilä [talvella], Kuopio, Kööpenhamina, Lontoo-Heathrow, Milano, Nizza, Oslo, Oulu, Pariisi, Rooma, Rovaniemi, Tukholma-Arlanda, Vaasa, Varsova, Zürich)
• British Airways (Lontoo-Heathrow)
  • Sun Air of Scandinavia (Billund)
• Brussels Airlines (Bryssel)
• Cimber Air (Norrköping)
• City Airline (Visby [kesäisin])
• CSA Czech Airlines (Praha)
• Estonian Air
  • Estonian Air Regional (Tallinna)
• Finnair (Amsterdam, Bangkok, Barcelona, Berliini-Tegel, Budapest, Bukarest, Bryssel, Delhi, Dublin [kesäisin], Düsseldorf, Edinburgh [kesäisin], Frankfurt, Gdansk, Geneve, Göteborg, Hampuri, Hongkong, Ivalo, Jekaterinburg [syksystä 2008 alkaen], Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kanton, Kiova, Kittilä, Kokkola/Pietarsaari, Krakova [kesäisin], Kuopio, Kuusamo, Kööpenhamina, Lissabon, Lontoo-Heathrow, Ljubljana, Madrid, Manchester, Milano-Malpensa, Moskova-Šeremetjevo, Mumbai, München, Nagoya, New York-JFK, Osaka, Oslo, Oulu, Pariisi-Charles de Gaulle, Peking, Pietari, Pisa [kesäisin], Praha, Riika, Rooma-Leonardo da Vinci, Rovaniemi, Soul [kesäkuusta 2008 alkaen], Shanghai, Stuttgart, Tampere, Tokio, Tukholma-Arlanda, Turku, Vaasa, Varsova, Venetsia [kesäisin], Vilna, Wien, Zürich)
• Finncomm Airlines (Enontekiö, Joensuu, Jyväskylä, Kemi/Tornio, Kokkola, Kuopio, Kuusamo, Pori, Seinäjoki, Stuttgart, Tallinna, Tampere, Turku, Vaasa)
• Fly Lappeenranta (Lappeenranta)
• Icelandair (Reykjavik)
• KLM (Amsterdam)
• LOT Polish Airlines (Varsova)
• Lufthansa (Frankfurt, München)
• Malév (Budapest)
• Rossiya Airlines (Pietari)
• SAS (Kööpenhamina, Tukholma-Arlanda)
• Severstal Aircompany (Petroskoi)
• Skyways Express (Sundsvall)
• Turkish Airlines (Istanbul)
• Ukraine International Airlines (Kiova)

[muokkaa] Entiset lentoyhtiöt ja kohteet

• Air France (Pariisi-CDG)
• Buzz (Lontoo-Stansted)
• Clickair (Barcelona)
• Delta Air Lines (New York-JFK)
• Finnair (Kairo, Dubrovnik [nykyisin lomalento], Malaga [nykyisin lomalento], Milano-Linate, Ateena [nykyisin lomalento], Luxemburg, Bergen, Lakselv, Tromssa, Nizza [nykyisin lomalento], Malmö, Berliini-Schönefeld, Köln-Bonn, Nürnberg, Murmansk, Petroskoi, Dubai [nykyisin lomalento], Bahrain, Bagdad, Amman, Istanbul, Montreal, Toronto [nykyisin lomalento], Los Angeles, San Francisco, Seattle)
• FlyLAL (Vilna)
• Germanwings (Köln-Bonn)
• Pan American World Airways (New York-JFK [Tukholma-Arlandan kautta])
• Sabena (Bryssel)
• Swissair (Geneve, Zürich)
• Sterling Airlines (Bologna, Budapest, Hania, Edinburgh, Faro/Algarve, Málaga, Praha, Rooma-Ciampino)
• VBird (Niederrhein, München)
• Volareweb (Milano-Malpensa)

[muokkaa] Charter-lentoyhtiöt

• Air Bulgaria
• Air Finland
• AMC Airlines
• AtlasJet
• MyTravel Airways
• Nouvelair
• Primera Air
• TUIfly Nordic

[muokkaa] Rahtilentoyhtiöt

• Airest (Tallinna)
• Avies (Tallinna)
• Cargolux (Hong Kong, Luxemburg)
• DHL (Tukholma, Köln/Bonn)
• NTD Air Cargo (Tukholma-Skavsta)
• TNT (Liege)
• UPS (Malmö, Köln/Bonn)
• West Air Sweden (Kööpenhamina)

[muokkaa] Muut toimijat

• Medi-Heli

Helsinki-Vantaalla toimivia maahuolintayhtiöitä ovat Northport Oyj, Servisair, Airpro Oy, SAS Ground Services Finland Oy, Inter Handling sekä Nordic Airport Services (De-icing / cleaning), jotka tarjoavat ground handling -palveluita lentoyhtiöille. Polttoainetta toimittavat Helsinki-Vantaalla sijaitsevat Shell, St1 ja Neste Oil, Aviation. Catering-palveluita tarjoavat Finnair Catering ja Vantaa Catering Services. ^[15]

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Helsinki-Vantaan lentoaseman kotisivut
• Helsinki-Vantaan kiitotien käyttömenetelmistä [1] ja [2].
• Matka.fi etsii yhteyden mistä tahansa Suomesta lentoasemalle ovelta-ovelle periaatteella.