Kittilän lentoasema
Sivulta puuttuu | Kittilän lentoasema | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| IATA KTT |
ICAO EFKT |
||||||||
 Kittilän lentoasemarakennus ennen tulipaloa |
|||||||||
| Sijainti | Kittilä | ||||||||
| Koordinaatit | |||||||||
| Tyyppi | Julkinen | ||||||||
| Ylläpitäjä | Finavia | ||||||||
| Valmistumisvuosi | 1979 | ||||||||
| Korkeus | 196 m | ||||||||
| Liikenneyhteydet | |||||||||
| Tärkein keskus ja etäisyys | Kittilä – 5 km | ||||||||
| Kiitotie | |||||||||
|
|||||||||
| Matkustajamäärä (2012) | 263 427 | ||||||||
| Huomioita | |||||||||
| Lähteet | AIP[1] Tilastot[2] |
||||||||
Kittilän lentoasema (IATA: KTT, ICAO: EFKT) sijaitsee Lapissa Kittilän kunnassa. Se palvelee pääasiassa Leville ja muihin hiihtokeskuksiin matkustavia turisteja. Lentoasemalle on säännöllisiä lentoja Helsinki-Vantaalta. Vuonna 2010 lentoaseman kautta kulki noin 215 000 matkustajaa.[2]
Kittilän lentoaseman kiitotie 16/34 on 2 500 metriä pitkä ja 45 metriä leveä. Kiitotie 34 on varustettu suurtehovaloin ja ILS-tarkkuuslähestymisjärjestelmällä.[1]
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Metsähallitus rakensi Kittilään vuosina 1974–1975 metsätalouslentoja varten metsälentopaikan, jolla oli 600–700 metriä pitkä sorapintainen kiitotie. Ensimmäinen lentokone laskeutui lentokentälle 20. syyskuuta 1975. Kenttää käytti lähinnä yleisilmailu, eikä siltä lennetty metsätalouslentoja.[3]
1970-luvulla Kittilässä oli myös käynnistynyt hanke suuremman lentokentän rakentamiseksi muun muassa matkailuelinkeinon ja Ilmavoimien tarpeisiin. Kittilän lentokenttä rakennettiin metsälentokentän paikalle vuosina 1976–1979 työministeriön, Tie- ja vesirakennuslaitoksen ja Kittilän kunnan yhteishankkeena ja avattiin liikenteelle 11. syyskuuta 1979. Alun perin kentällä oli kaksi kilometriä pitkä päällystetty kiitotie sekä rullaustie, asemataso ja suojarakennuksia. Lentokentän pitäjä oli aluksi puolustusministeriö ja pääasiallinen ns. Kittilän lentopaikan käyttäjä Lapin Lennosto, mutta lentokenttä oli myös siviililiikenteen käytössä.[4]
Lentoaseman terminaalin ensimmäinen osa rakennettiin vuosina 1981–1982, ja heinäkuussa 1982 lentokenttä siirrettiin ilmailuhallituksen hallintaan valtion lentoasemaksi. Kiitotie pidennettiin 2 500 metriin vuosina 1984–1985. Valmistumisensa jälkeen lentoasema oli aluksi lähinnä sotilas- ja yleisilmailun käytössä, minkä lisäksi lentoasemalle tehtiin jonkin verran tilauslentoja. Finnair aloitti säännöllinen lentoliikenteen Kittilään helmikuussa 1987.[5] Päivittäinen liikenne alkoi helmikuussa 1990.[6] 1990- ja 2000-lukujen aikana lentoaseman terminaalia on laajennettu useaan otteeseen.[6][7]
Kittilän lentoasemarakennus paloi osittain 27. heinäkuuta 2006.[8] Tuli tuhosi noin 2 000 neliömetrin alueen. Tuhoutuneet osat rakennettiin uudelleen vuosina 2007–2008 ja samalla tilat suunniteltiin uudelleen avarammiksi. Jälleenrakennus- ja laajennusosa vihittiin 14. helmikuuta 2008.[9]
Lentoyhtiöt ja kohteet [muokkaa]
Kotimaa
- Blue 1 (Helsinki) (kausittainen)
- Finnair (Helsinki, Ivalo)
- Flybe Nordic (Seinäjoki, Tampere, Turku) (kausittainen)
- Norwegian Air Shuttle (Helsinki) (alkaa 2. joulukuuta) (kausittainen)
Ulkomaat
- Arkefly (Amsterdam) (kausittainen)
- Blue1 (Pariisi) (kausittainen)
- transavia.com (Pariisi-Orly) (alkaa 17. joulukuuta)(kausittainen)
Matkustajatilastot [muokkaa]
| Vuosi | Kotimaa | Ulkomaat | Yhteensä | Muutos |
|---|---|---|---|---|
| 1983 | 1 821 | |||
| 1985 | 280 | |||
| 1990 | 21 103 | |||
| 1995 | 76 002 | |||
| 2000 | 170 082 | |||
| 2005 | 155 008 | 73 693 | 228 701 | −4,3 %  |
| 2006 | 153 338 | 91 820 | 245 158 | +7,3 %  |
| 2007 | 145 675 | 94 944 | 240 619 | −1,8 % |
| 2008 | 164 136 | 101 428 | 265 564 | +9,8 % |
| 2009 | 165 905 | 79 387 | 245 292 | −7,6 % |
| 2010 | 141 655 | 72 296 | 214 493 | −12,6 % |
| 2011 | 167 484 | 71 054 | 238 538 | +11,2 % |
| 2012 | 186 184 | 77 273 | 263 427 | +10,4 % |
Lähteet [muokkaa]
- Alakulppi, Jaakko: Lapin ilmailuhistoria II. Jälleenrakentamisesta 1945 Lapin lentomatkailuun ja Hornet-kauteen 2001. Jaakko Alakulppi, 2006. Lapin maakuntamuseon julkaisuja 10. ISBN 952-92-0337-3. ISSN 0781-5409.
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b EFKT Kittilä (PDF) (osa EFKT AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 30.6.2011. Vantaa: Finavia. Viitattu 15.7.2011.
- ↑ a b Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7. Vantaa: Finavia. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.2.2011).
- ↑ Alakulppi (2006), ss. 721–722.
- ↑ Alakulppi (2006), ss. 722–726.
- ↑ Alakulppi (2006), s. 728.
- ↑ a b Alakulppi (2006), s. 730.
- ↑ Hakola, Merja: Aika matka kiitotiellä. The Finavia Story, s. 218. Helsinki: Finavia, Multikustannus Oy, 2007. ISBN 978-952-468-130-8.
- ↑ Kittilän lentoaseman tulipalo sammunut HS.fi. 27.7.2006. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. Viitattu 20.12.2009.
- ↑ Alakulppi (2006), s. 732.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Finavia – Kittilän lentoasema
- Suomen ilmailukäsikirja – Kittilän lentoasema
- World Aero Datan tiedot lentoasemasta
- theAirDB:n tiedot lentoasemasta
Enontekiö • Halli • Helsinki-Malmi • Helsinki-Vantaa • Ivalo • Joensuu • Jyväskylä • Kajaani • Kauhava • Kemi-Tornio • Kittilä • Kokkola-Pietarsaari • Kuopio • Kuusamo • Lappeenranta • Maarianhamina • Mikkeli • Oulu • Pori • Rovaniemi • Savonlinna • Seinäjoki • Tampere-Pirkkala • Turku • Utti • Vaasa • Varkaus
