Helsinki-Malmin lentoasema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsinki-Malmin lentoasema
Helsingfors-Malm flygplats
IATA
HEM
ICAO
EFHF
Helsinki-Malmin lentoasema
Helsinki-Malmin lentoasema
Sijainti Helsinki
Koordinaatit 60°15′14″N, 025°02′39″EKoordinaatit: 60°15′14″N, 025°02′39″E
Tyyppi Julkinen
Ylläpitäjä Finavia
Valmistumisvuosi 1936
Korkeus 17 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Helsinki – 10 km
Kiitotiet
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
18/36 1 280 30 asfaltti
09/27 1 024 30 asfaltti
Matkustajamäärä (2010) 50
Huomioita
Lähteet AIP[1]
Tilastot[2]
www.finavia.fi/...
Helsinki-Malmin lentoasema vuonna 2006.
Pienlentokoneita ja helikoptereita Malmin lentoasemalla.
Malmin lentoaseman kiitotiet ilta-auringossa.

Helsinki-Malmin lentoasema (usein lyhyesti Malmin lentokenttä) on lentoasema Malmin kaupunginosassa Koillis-Helsingissä noin kymmenen kilometriä Helsingin keskustasta koilliseen. Vuonna 1936 valmistunut lentoasema oli vuoteen 1952 saakka Helsingin päälentoasema lukuun ottamatta vuosia 1944–1946, jolloin kenttä oli valvontakomission hallinnassa. Tuona aikana päälentoasemana toimi Hyvinkään lentokenttä. Vuoteen 1946 saakka Helsinki-Malmin lentoaseman alue kuului Helsingin maalaiskuntaan ja sen jälkeen Helsingin kaupunkiin.

Nykyisin lentoaseman toiminta koostuu lentokoulutuksesta, yleisilmailusta ja viranomaislennoista. Laskeutumisten määrällä mitattuna Helsinki-Malmin lentoasema on Helsinki-Vantaan jälkeen Suomen toiseksi vilkkain.[2] Finavian mukaan vuonna 2012 Helsinki-Malmin lentoasemalle tehtiin yli 38.000 lentoonlähtöä ja laskeutumista.

Helsingin kaupunki on pitkään suunnitellut Malmin lentoaseman sulkemista ja sen maa-alueen ottamista asuntorakentamiseen. Kentän lakkauttaminen on kuitenkin ollut hyvin kiistanalainen hanke, eikä sen tulevaisuudesta ole varmuutta. Suomen valtiolla on Helsingin kaupungin kanssa lainvoimainen maanluovutussopimus, joka on voimassa vuoteen 2034.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin ensimmäinen lentokentän, Helsingin lentoaseman, rakennustyöt alkoivat vuonna 1935 ja valmistui toimintakuntoon seuraavana vuonna Helsingin maalaiskunnan Malmin alueella olevalle Tattarisuolle vuonna 1936. Kenttäalue oli hyvin vetistä ja sen muokkaaminen lentokentäksi oli vaikeaa. Väliaikaiseen käyttöön kenttä otettiin 16. joulukuuta 1936. Ensimmäisenä laskeutui lentomestari Heiskalan ohjaama VL Tuisku, toisena Suomen Ilmapuolustusliiton De Havilland Moth "Pilvetär" (OH-ILD) ohjaimissaan everstiluutnantti Ahonius. Varsinaisen lentoliikenteen avasi kolmas kone, Ernst Rollin lentämä ruotsalaisen Aerotransportin Junkers Ju 52 "Södermanland".[3] Aero O/Y:n, nykyisen Finnairin, lentokoneet muutettiin kellukkeilta pyörille viipymättä, ja ne siirtyivät yleisilmailukoneiden kanssa uudelle kentälle. Vuonna 1937 kentän pinta käsiteltiin öljyimeytyksellä ruiskuttamalla siihen kaksi kilogrammaa öljyä neliömetrille[4] muun muassa pölyämisen vähentämiseksi. Samana vuonna kentälle asennettiin Telefunken-yhtiön valmistamat mittarilähestymislaitteet. Dag Englundin ja Vera Rosendahlin suunnittelema, funktionalistista tyyliä edustava terminaalirakennus valmistui vuonna 1938,[5][6] ja lentoaseman juhlalliset avajaiset pidettiin 15. toukokuuta 1938. Kesällä 1939 kiitotiet ja kenttärakennusten edusta kestopäällystettiin paikalla valetuilla betonilaatoilla.

Malmin lentokenttä suunniteltiin alusta lähtien kansainväliseksi lentoasemaksi yhtenä ensimmäisistä maailmassa. Sen kautta Helsinkiin ja Helsingistä voitiin matkustaa paljon aiempaa nopeammin. 1930-luvun lopulla kotimaan reitit kattoivat jo suurimmat kaupungit, ja vuonna 1940 lentämällä pääsi aina Petsamoon saakka.

Talvisota keskeytti siviili-ilmailun Malmilla, ja kenttä siirtyi Ilmavoimien käyttöön. Siviililentotoiminta hoidettiin muilta kentiltä. Jatkosodassa Malmilta lennettiin sekä siviililiikennettä että sotilaslentoja. Kun jatkosota päättyi syyskuussa 1944, lentoasema siirtyi liittoutuneiden valvontakomission haltuun ja palautettiin takaisin suomalaisten hallintaan vasta vuoden 1946 lopussa.

Sodan aikana ilma-alukset olivat kehittyneet suuremmiksi ja painavammiksi, ja sodan jälkeen matkustajalentokoneteollisuus ja -lentotoiminta alkoivat kukoistaa. Tämä asetti myös Malmin lentoaseman uuden tilanteen eteen. Huomattiin, että syvään savikkoon alun perin soiselle maaperälle rakennetut kiitotiet vaatisivat huomattavia taloudellisia panostuksia, jotta ne kestäisivät entistä suurempien koneiden aiheuttaman rasituksen. Kustannuslaskelmat osoittivat, että kiitoteiden pidentäminen, paaluttaminen ja muut vahvistavat työt tulisivat liian kalliiksi, joten suunnitelmista luovuttiin.

Suomeen saatiin uusi kansainväliset mitat täyttävä kenttä vuonna 1952, kun nykyinen Helsinki-Vantaan lentoasema valmistui Seutulaan. Kaikki säännöllinen lentoliikenne siirtyi Malmilta asteittain uudelle kentälle. Malmin kenttä toimi vielä useita vuosia kaupallisen ilmailun uuden aluevaltauksen, seuramatkojen palveluksessa.

Tämän jälkeen Malmista kehittyi Suomen johtava lentäjien koulutuskeskus ja pääkaupunkiseudun yleisilmailukenttä. Malmi kuitenkin palveli Finnairin aikataulullista kotimaan lentoliikennettä useiden viikkojen ajan virkamieslakon aikana 1986, jolloin Helsinki-Vantaan kenttä oli suljettuna.[7] Kansainväliseen valokeilaan Malmin lentokenttä palasi hetkeksi toukokuussa 1987, jolloin Mathias Rust lähti sieltä kuuluisalle lennolleen Punaiselle torille.[8]

Lentäjäkoulutuksen keskus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään Malmin lentoasema on yleisilmailukäytössä. Asemalla toimii useita yleisölennätys-, taksilento-, lentokonevuokraus-, helikopterivuorkaus-, laskuvarjohyppy-, kuumailmapallolento- ja lentokoulutusyrityksiä sekä ilmailukerhoja esimerkiksi Malmin Ilmailukerho ry, Ilmailukerho Poutahaukat ry, Polyteknikkojen Ilmailukerho ry ja Espoon Moottorilentäjät. Malmin kenttä on profiloitunut ammattilentäjäkoulutukseen ja ammattimaiseen lentotoimintaan. Kaikesta liikenteestä koulutuslentoja on 75–80 prosenttia,[9] ja vuonna 2002 Helsinki-Malmin lentoasemalla koulutettiin puolet kaikista Suomen lentäjistä ja kaksi kolmasosaa ammattilentäjistä. Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen Helsingin vartiolentueen tukikohta on Malmilla[10].

Harrasteilmailun osuus on noin 20 kentän toiminnasta. Harrastelentäjiä on Malmilla noin 700, ja ilmailutoimintaa tukevissa yhdistyksissä ja lentokerhoissa lisäksi useita tuhansia jäseniä. Harrasteilmailu ei kuitenkaan ole Malmin kentän tärkein käyttötarkoitus. Laskuvarjohyppyjä tehtiin 13.500 vuonna 2013.

Malmin lentoasema toimii poikkeustilanteissa myös Helsinki-Vantaan lentoaseman varakenttänä kevyemmälle kalustolle. Suurille liikennekoneille Malmin lentoasema ei sovellu.

Taloudellinen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupungin taloudelle Helsinki-Malmin lentoasema tarjoaa merkittävän työpaikkakeskittymän, jossa toimii 30 yksityistä yritystä ja neljä julkista toimijaa: Rajavartiolaitos, Tulli, Finavia ja Helsingin Pelastuslaitos. Vuonna 2005 Helsinki-Malmin lentoaseman yritykset työllistivät 473 henkilöä, joista 348 vakituisia ja 125 sivutoimisia. Lentoaseman yritysten liikevaihto oli yhteensä 33 miljoonaa euroa. Malmin yritykset tuottavat valtiolle verotuloja (alv, yritysvero, tulovero, pääomavero). [11]

Malmin lentokentältä valmistuvat 30 liikennelentäjää maksavat 130.000 euron koulutuksestaan arvonlisäveroa valtiolle lähes miljoona euroa vuodessa. Veropotin kasvattavat moninkertaiseksi Malmilla vuosittain koulutettavat runsaat sata yksityislentäjää ja yli 50 harrasteilmailijaa. Pelkästään lentopolttoaineita Malmilla tankataan vuosittain yli 1.4 miljoonaa litraa, mistä valtiolle kertyy pelkästään arvonlisäveroa noin puoli miljoonaa euroa.

Matkailullinen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malmin lentoasema ja hyvät liikenneyhteydet kaupunkiin edistää Helsingin matkailua ja lisää pääkaupungin vetovoimaisuutta. Funkkistyylinen Malmin lentokenttä on yksi Helsingin kaupungin turisminähtävyyksistä. Asemalla voi käydä ihastelemassa uusia ja vanhoja lentokoneita. Lentoasemalla on hieno näköalaravintola, josta näkee lentokoneiden nousut ja laskut ja usein myös laskuvarjohyppyjä. Kentältä voi tilata sightseeing-lennätyksiä kaunista Helsinkiä ja Suomea ilmasta ihailemaan.[12]

Kentän ympäristö on melko luonnonmukainen ja kenttäalueen laitoja kiertää suosittu 5,8 km kuntorata ja ulkoilureitti. Kentällä järjestettävät ilmailutapahtumat (esim. Finland International Airshow) ja muut yleisötapahtumat vetävät vuosittain kymmeniä tuhansia katsojia. Malmin lentoaseman poikkeuksellisen hyvin säilynyt sotia edeltävän ajan ilmailumiljöö[5][6] on saanut myös kansainvälistä tunnustusta: Se otettiin World Monuments Fundin julkaisemalle maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle vuosina 2004 ja 2006.[13] Malmin lentoasema kokonaisuutena kuuluu myös modernin arkkitehtuurin merkittäviä kohteita kartoittavan ja säilyttävän kansainvälisen DoCoMoMo-työryhmän Suomen kohdelistalle.[14]

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malmin lentoaseman tulevaisuus on epävarma, sillä Helsingin kaupunki on havitellut aluetta asuinrakentamiseen. Kaupungin 1990-luvun lopulla merkittävästi lisääntynyt aktiivisuus asiassa on sittemmin vähentynyt meneillään olevien suurten aluerakentamishankkeiden ja Sipoon Östersundomin laajan alueliitoksen myötä.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) antoi kesäkuussa 2005 Ilmailulaitokselle uuden toimeksiannon selvittää päävaihtoehtoina Malmin lentoaseman toiminnan jatkamista ja/tai uuden korvaavan lentoaseman rakentamista pääkaupunkiseudulle. Helmikuussa 2008 LVM päätti käynnistää yleisilmailukentän sijaintivaihtoehtojen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA). Valmisteluvaiheessa ongelmaksi muodostui, ettei ministeriöllä eikä millään muullakaan taholla ollut tässä vaiheessa hanketta uuden lentokentän rakentamiseksi. LVM teki eri osapuolille alkuvuodesta 2011 esityksen yhteistoiminnan järjestämisestä YVA:n toteuttamiseksi. Saamiensa vastausten perusteella ministeriö katsoi, että YVA-prosessia ei jatketa ilman maankäytön suunnittelusta vastaavien viranomaisten osallistumista hankkeeseen, ja sijaintikysymys siirretään ratkaistavaksi maakuntakaavassa.[15] Todennäköisesti Helsinki-Malmin lentoaseman toiminta jatkuu ainakin 2020-luvulle.[16]

Syyskuussa 2013 riippumaton kansalaisryhmä esitti ehdotuksensa, jossa kenttäalueen suunnittelun lähtökohtana olisi ilmailun, liiketoiminnan, harrastekäytön ja asumisen yhdistelmä.[17] Kaupunki esitti esteeksi vuoden 2003 lentomeluarvioinnin. Uusi lentomeluarviointi ollaan tekemässä 2015.lähde?

Suomen hallitus on 25. maaliskuuta 2014 kehysriihessään päätynyt periaateratkaisuun ottaa Malmin lentokenttä asuinkäyttöön viimeistään 2020-luvun alussa.[18] Edellytyksenä on Rajavartiolaitoksen ja siviili-ilmailun siirtäminen korvaavalle kentälle.[19]

TNS Gallup teki elokuussa 2014 mielipidetutkimuksen lentokentän tulevaisuudesta. Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.038 haastattelua. Aineisto kerättiin 23.6.-8.8. välisenä aikana. Haastateltu joukko edustaa alueen 15-79-vuotiasta väestöä. Tilastollinen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutkimuksessa esitettiin seuraava kysymys.

K1 Mitä mieltä olette, tulisiko Malmin lentokenttä säilyttää nykyisessä käytössään lentokenttänä vai muuttaa asuntorakentamiskäyttöön?

Niille, jotka valitsivat jälkimmäisen vaihtoehdon, esitettiin seuraava kysymys.

K2 Entä, jos asuntorakentamiselle asetetut tarpeet voitaisiin ratkaista järkevästi muuten, tulisiko siinä tapauksessa Malmin lentokenttä säilyttää nykyisessä käytössään lentokenttänä vai muuttaa asuntorakentamiskäyttöön?

Ensimmäiseen kysymykseen vastaajista 59% halusi säilyttää kentän nykyisessä käytössään, 23% muuttaa sen asuntorakentamiseen ja 18% ei ottanut kantaa. Jälkimmäisen vaihtoehdon jälkeen 67% halusi säilyttää kentän, 15% muuttaa asuntorakentamiseen ja 18% ei ottanut kantaa. [20]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. EFHF Helsinki-Malmi (PDF) (osa EFHF AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 25.8.2011. Vantaa: Finavia. Viitattu 25.8.2011.
  2. a b Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7, 9. Vantaa: Finavia. Tilaston verkkoversio (viitattu 5.8.2011).
  3. Aero 1937 s. 25
  4. Aero 1937 s. 172
  5. a b Pesu, Minna: Malmin lentoasema eilen ja tänään Rakennusperinto.fi. 26.11.2008. Ympäristöministeriö, Museovirasto. Viitattu 5.8.2011.
  6. a b Malmin lentoasema, Helsinki 1938 (PDF) Rakennusperinnön vuosi 2003. 2003. Museovirasto. Viitattu 5.8.2011.
  7. Malmi Helsinki-Vantaan varakenttänä Malmin lentoaseman ystävät ry.
  8. Mathias Rustin lento Moskovan Punaiselle torille YLE.
  9. Helsinki-Malmi Vantaa: Finavia. Viitattu 5.8.2011.
  10. Vartiolentolaivue lyhyesti raja.fi. Rajavartiolaitos. Viitattu 13.10.2012.
  11. Päivi Kilpelinen & Eeva Kostiainen & Seppo Laakso. Helsingin seudun lentokentän merkitys aluetalouden ja yritystoiminnan kannalta. Ympäristöministeriö 06/2009
  12. http://www.visithelsinki.fi/nae-ja-koe/nahtavyydet/helsinki-malmin-lentoasema
  13. Past Watch Site – Helsinki-Malmi Airport joulukuu 2010. New York: World Monuments Fund. Viitattu 5.8.2011. (englanniksi)
  14. Dag Englund – Vera Rosendahl (Rakennushallitus) Docomomo Suomi Finland. Docomomo Suomi Finland ry. Viitattu 5.8.2011.
  15. Liikenne- ja viestintäministeriö: Helsingin seudun yleisilmailukentän sijaintivaihtoehdot (PDF) toukokuu 2011. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 13.12.2011. (suomeksi)
  16. Huhtanen, Jarmo: HS-gallup: Enemmistö helsinkiläisistä pitäisi Malmin ja Santahaminan entisellään HS.fi. 23.2.2011. Helsinki: Sanoma News Oy. Viitattu 5.8.2011.
  17. http://helsinkiflyin.fi/visio-2050/
  18. Markku Sandell, Kehysriihi: Malmin kentälle asuntoja, Yle.fi, uutiset, 25.3.2014, viitattu 26.3.2014
  19. Valtioneuvoston päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa 25.3.2014
  20. Kysely Malmin lentokentästä 20.8.2014 Mielipidemittaus. Elokuu 2014. malmiairport.fi.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sipilä, Haikarainen, Wahl ym.: Malmi – Helsingin lentoasema. Minerva Kustannus Oy, 2008. ISBN 978-952-492-145-9 Viitattu = 13.6.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsinki-Malmin lentoasema.