Helsinki-Malmin lentoasema
| Helsinki-Malmin lentoasema | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Helsingfors-Malm flygplats | |||||||||||||
| IATA HEM |
ICAO EFHF |
||||||||||||
 Helsinki-Malmin lentoasema |
|||||||||||||
| Sijainti | Helsinki | ||||||||||||
| Koordinaatit | |||||||||||||
| Tyyppi | Julkinen | ||||||||||||
| Ylläpitäjä | Finavia | ||||||||||||
| Valmistumisvuosi | 1936 | ||||||||||||
| Korkeus | 17 m | ||||||||||||
| Liikenneyhteydet | |||||||||||||
| Tärkein keskus ja etäisyys | Helsinki – 10 km | ||||||||||||
| Kiitotiet | |||||||||||||
|
|||||||||||||
| Matkustajamäärä (2010) | 50 | ||||||||||||
| Huomioita | |||||||||||||
| Lähteet | AIP[1] Tilastot[2] |
||||||||||||
| www.finavia.fi/... | |||||||||||||
Helsinki-Malmin lentoasema (usein lyhyesti Malmin lentokenttä) on lentoasema Malmin kaupunginosassa Koillis-Helsingissä noin kymmenen kilometriä Helsingin keskustasta koilliseen. Vuonna 1936 valmistunut lentoasema oli vuoteen 1952 saakka Helsingin päälentoasema lukuun ottamatta vuosia 1944–1946, jolloin kenttä oli valvontakomission hallinnassa. Tuona aikana päälentoasemana toimi Hyvinkään lentokenttä. Vuoteen 1946 saakka Helsinki-Malmin lentoaseman alue kuului Helsingin maalaiskuntaan ja sen jälkeen Helsingin kaupunkiin.
Nykyisin lentoaseman toiminta koostuu lentokoulutuksesta, yleisilmailusta ja viranomaislennoista. Laskeutumisten määrällä mitattuna Helsinki-Malmin lentoasema on Helsinki-Vantaan jälkeen Suomen toiseksi vilkkain.[2]
Helsingin kaupunki on pitkään suunnitellut Malmin lentoaseman sulkemista ja sen maa-alueen ottamista asuntorakentamiseen. Kentän lakkauttaminen on kuitenkin ollut hyvin kiistanalainen hanke, eikä sen tulevaisuudesta ole varmuutta. Suomen valtiolla on Helsingin kaupungin kanssa lainvoimainen maanluovutussopimus, joka on voimassa vuoteen 2034.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Helsingin ensimmäinen lentokentän, Helsingin lentoaseman, rakennustyöt alkoivat vuonna 1935 ja valmistui toimintakuntoon seuraavana vuonna Helsingin maalaiskunnan Malmin alueella olevalle Tattarisuolle vuonna 1936. Kenttäalue oli hyvin vetistä ja sen muokkaaminen lentokentäksi oli vaikeaa. Väliaikaiseen käyttöön kenttä otettiin 16. joulukuuta 1936. Ensimmäisenä laskeutui lentomestari Heiskalan ohjaama VL Tuisku, toisena Suomen Ilmapuolustusliiton De Havilland Moth "Pilvetär" (OH-ILD) ohjaimissaan everstiluutnantti Ahonius. Varsinaisen lentoliikenteen avasi kolmas kone, Ernst Rollin lentämä ruotsalaisen Aerotransportin Junkers Ju 52 "Södermanland".[3] Aero O/Y:n, nykyisen Finnairin, lentokoneet muutettiin kellukkeilta pyörille viipymättä, ja ne siirtyivät yleisilmailukoneiden kanssa uudelle kentälle. Vuonna 1937 kentän pinta käsiteltiin öljyimeytyksellä ruiskuttamalla siihen kaksi kilogrammaa öljyä neliömetrille[4] muun muassa pölyämisen vähentämiseksi. Samana vuonna kentälle asennettiin Telefunken-yhtiön valmistamat mittarilähestymislaitteet. Dag Englundin ja Vera Rosendahlin suunnittelema, funktionalistista tyyliä edustava terminaalirakennus valmistui vuonna 1938,[5][6] ja lentoaseman juhlalliset avajaiset pidettiin 15. toukokuuta 1938. Kesällä 1939 kiitotiet ja kenttärakennusten edusta kestopäällystettiin paikalla valetuilla betonilaatoilla.
Malmin lentokenttä suunniteltiin alusta lähtien kansainväliseksi lentoasemaksi yhtenä ensimmäisistä maailmassa. Sen kautta Helsinkiin ja Helsingistä voitiin matkustaa paljon aiempaa nopeammin. 1930-luvun lopulla kotimaan reitit kattoivat jo suurimmat kaupungit, ja vuonna 1940 lentämällä pääsi aina Petsamoon saakka.
Talvisota keskeytti siviili-ilmailun Malmilla, ja kenttä siirtyi Ilmavoimien käyttöön. Siviililentotoiminta hoidettiin muilta kentiltä. Jatkosodassa Malmilta lennettiin sekä siviililiikennettä että sotilaslentoja. Kun jatkosota päättyi syyskuussa 1944, lentoasema siirtyi liittoutuneiden valvontakomission haltuun ja palautettiin takaisin suomalaisten hallintaan vasta vuoden 1946 lopussa.
Sodan aikana ilma-alukset olivat kehittyneet suuremmiksi ja painavammiksi, ja sodan jälkeen matkustajalentokoneteollisuus ja -lentotoiminta alkoivat kukoistaa. Tämä asetti myös Malmin lentoaseman uuden tilanteen eteen. Huomattiin, että syvään savikkoon alun perin soiselle maaperälle rakennetut kiitotiet vaatisivat huomattavia taloudellisia panostuksia, jotta ne kestäisivät entistä suurempien koneiden aiheuttaman rasituksen. Kustannuslaskelmat osoittivat, että kiitoteiden pidentäminen, paaluttaminen ja muut vahvistavat työt tulisivat liian kalliiksi, joten suunnitelmista luovuttiin.
Suomeen saatiin uusi kansainväliset mitat täyttävä kenttä vuonna 1952, kun nykyinen Helsinki-Vantaan lentoasema valmistui Seutulaan. Kaikki säännöllinen lentoliikenne siirtyi Malmilta asteittain uudelle kentälle. Malmin kenttä toimi vielä useita vuosia kaupallisen ilmailun uuden aluevaltauksen, seuramatkojen palveluksessa.
Toukokuussa 1987 Mathias Rust lähti kuuluisalle Punaiselle torille päätyneelle lennolleen Malmin lentokentältä.lähde?
Nykypäivä ja tulevaisuus [muokkaa]
Nykyään Malmin lentoasema on yleisilmailukäytössä. Siellä on sekä ammattilentokoulutusta ja ammattimaista lentotoimintaa että yksityisilmailua ja lentokerhoja. Kaikesta liikenteestä koulutuslentoja on 75–80 prosenttia,[7] ja vuonna 2002 Helsinki-Malmin lentoasemalla koulutettiin puolet kaikista Suomen lentäjistä ja kaksi kolmasosaa ammattilentäjistä. Rajavartiolaitoksen vartiolentolaivueen Helsingin vartiolentueen tukikohta on Malmilla[8]. Malmin lentoasema toimii poikkeustilanteissa myös Helsinki-Vantaan lentoaseman varakenttänä kevyemmälle kalustolle. Suurille liikennekoneille Malmin lentoasema ei sovellu.
Kentän ympäristö on melko luonnonmukainen ja kenttäalueen laitoja kiertää suosittu ulkoilureitti. Kentällä järjestettävät ilmailutapahtumat ja muut yleisötapahtumat vetävät vuosittain kymmeniä tuhansia katsojia. Malmin lentoaseman poikkeuksellisen hyvin säilynyt sotia edeltävän ajan ilmailumiljöö[5][6] on saanut myös kansainvälistä tunnustusta: Se otettiin World Monuments Fundin julkaisemalle maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle vuosina 2004 ja 2006.[9] Malmin lentoasema kokonaisuutena kuuluu myös modernin arkkitehtuurin merkittäviä kohteita kartoittavan ja säilyttävän kansainvälisen DoCoMoMo-työryhmän Suomen kohdelistalle.[10]
Malmin lentoaseman tulevaisuus on epävarma, sillä Helsingin kaupunki on havitellut aluetta asuinrakentamiseen. Kaupungin 1990-luvun lopulla merkittävästi lisääntynyt aktiivisuus asiassa on sittemmin vähentynyt meneillään olevien suurten aluerakentamishankkeiden ja Sipoon Östersundomin laajan alueliitoksen myötä.
Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) antoi kesäkuussa 2005 Ilmailulaitokselle uuden toimeksiannon selvittää päävaihtoehtoina Malmin lentoaseman toiminnan jatkamista ja/tai uuden korvaavan lentoaseman rakentamista pääkaupunkiseudulle. Helmikuussa 2008 LVM päätti käynnistää yleisilmailukentän sijaintivaihtoehtojen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA). Valmisteluvaiheessa ongelmaksi muodostui, ettei ministeriöllä eikä millään muullakaan taholla ollut tässä vaiheessa hanketta uuden lentokentän rakentamiseksi. LVM teki eri osapuolille alkuvuodesta 2011 esityksen yhteistoiminnan järjestämisestä YVA:n toteuttamiseksi. Saamiensa vastausten perusteella ministeriö katsoi, että YVA-prosessia ei jatketa ilman maankäytön suunnittelusta vastaavien viranomaisten osallistumista hankkeeseen, ja sijaintikysymys siirretään ratkaistavaksi maakuntakaavassa.[11] Todennäköisesti Helsinki-Malmin lentoaseman toiminta jatkuu ainakin 2020-luvulle.[12]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ EFHF Helsinki-Malmi (PDF) (osa EFHF AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 25.8.2011. Vantaa: Finavia. Viitattu 25.8.2011.
- ↑ a b Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7, 9. Vantaa: Finavia. Tilaston verkkoversio (viitattu 5.8.2011).
- ↑ Aero 1937 s. 25
- ↑ Aero 1937 s. 172
- ↑ a b Pesu, Minna: Malmin lentoasema eilen ja tänään Rakennusperinto.fi. 26.11.2008. Ympäristöministeriö, Museovirasto. Viitattu 5.8.2011.
- ↑ a b Malmin lentoasema, Helsinki 1938 (PDF) Rakennusperinnön vuosi 2003. 2003. Museovirasto. Viitattu 5.8.2011.
- ↑ Vartiolentolaivue lyhyesti raja.fi. Rajavartiolaitos. Viitattu 13.10.2012.
- ↑ Past Watch Site – Helsinki-Malmi Airport joulukuu 2010. New York: World Monuments Fund. Viitattu 5.8.2011. (englanniksi)
- ↑ Dag Englund – Vera Rosendahl (Rakennushallitus) Docomomo Suomi Finland. Docomomo Suomi Finland ry. Viitattu 5.8.2011.
- ↑ Liikenne- ja viestintäministeriö: Helsingin seudun yleisilmailukentän sijaintivaihtoehdot (PDF) toukokuu 2011. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 13.12.2011. (suomeksi)
- ↑ Huhtanen, Jarmo: HS-gallup: Enemmistö helsinkiläisistä pitäisi Malmin ja Santahaminan entisellään HS.fi. 23.2.2011. Helsinki: Sanoma News Oy. Viitattu 5.8.2011.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Finavia – Helsinki-Malmin lentoasema
- Suomen ilmailukäsikirja – Helsinki-Malmin lentoasema
- Malmin lentoaseman ystävät ry
- Malmin lentoasema 60 vuotta – Malmin Kuvalehti 1997
- Kaupunkisuunnitteluvirasto: Malmin projektialue
- Kaupunkisuunnitteluvirasto: Kaavoituskatsaus 2006
- World Aero Datan tiedot lentoasemasta
- theAirDB:n tiedot lentoasemasta
- Lentäen yli Atlantin (Ylen Elävä arkisto, Vuonna 1947 kuvattu lyhytfilmi Atlantin ylityksestä DC-4 -matkustajakoneella, lähtö Malmilta)
- Sipilä, Haikarainen, Wahl ym.: Malmi – Helsingin lentoasema. Minerva Kustannus Oy, 2008. ISBN 978-952-492-145-9.
Enontekiö • Halli • Helsinki-Malmi • Helsinki-Vantaa • Ivalo • Joensuu • Jyväskylä • Kajaani • Kauhava • Kemi-Tornio • Kittilä • Kokkola-Pietarsaari • Kuopio • Kuusamo • Lappeenranta • Maarianhamina • Mikkeli • Oulu • Pori • Rovaniemi • Savonlinna • Seinäjoki • Tampere-Pirkkala • Turku • Utti • Vaasa • Varkaus
