Paalutus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Paalutuskone

Paalutus on pohjarakennustekniikka, jonka avulla perustuksilta/yläpuolisilta rakenteilta tulevat kuormat siirretään kantavaan/tiiviiseen maaperään tai kallioon. Paalutus mahdollistaa erilaisten rakenteiden perustamisen, kun perusmaa on liian heikko kantatuudeltaan tai painumat ovat suurempia, kuin sallitaan. Tekniikkana paalutus on satoja vuosia vanha, esimerkiksi Venetsian rakennukset ovat paalutettuja. Suomessa Turku on laajalti paalutettujen perustusten varassa, ja Malmin lentokenttä on rakennettu paalutetulle suoalueelle.

Paalutyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Paalu

Aikaisemmin paalutuksessa käytettiin yksinomaan puuta, mutta sen rajallinen kestävyys ja lahoaminen ovat edistäneet erilaisten uusien materiaalien käyttöönottoa. Puupaalutukset ovat kärsineet erityisesti viime vuosikymmeninä, kun rakentaminen ja ojitus on laskenut pohjavesipintaa ja ennen vedessä olleet paalut ovat joutuneet pinnan yläpuolelle. Puupaalutusta käytetään kuitenkin yhä, erityisesti väliaikaisten rakenteiden alla (esimerkiksi kiertoteiden penkoissa).

Yleisimmät nykyaikaiset paalutyypit ovat teräsbetonipaalut ja teräsputkipaalut.

Paalutuskoneet ja niiden käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paalutus tapahtuu erityisillä paalutuskoneilla, paalun päähän isketään suurimassaisella järkäleellä joka voi olla vapaasti pudotettu tai hydraulisesti kiihdytetty. Myös hydrauliseen puristukseen ja värinään perustuvia laitteita on kehitetty. Paalun päähän annettu iskuaalto kulkee pitkin paalua jolloin energia siirtyy paalun päähän ja kärki uppoaa maaperään. Paalua voidaan jatkaa kunnes saavutetaan kantava pohja, esimerkiksi peruskallio. Peruskallioon paalutettaessa käytetään paalun alapäässä kalliokärkeä, kun kallion pinta vaihtelee merkittävästi. Kun ei ole tarkoitus päästä kantavaan pohjaan asti puhutaan koheesio-, tiivistys- ja kitkapaaluista.

Omana lukunaan on porapaalutus, jolloin teräsputki asennetaan poraamalla kallioon, jolloin se toimii tukipaaluna. Porapaalutuksessa teräsputki toimii porausputkena porauksen aikana ja valmiissa paalussa kantavana rakenteena. Porapaalutuksen etuna on, että sillä voidaan läpäistä kivisiä täyttöjä ja paalu saadaan varmasti kallioon asti. Lisäksi porausmenetelmästä johtuen porapaalut ovat asennustarkempia kuin perinteiset lyöntipaalut.

Paalutuksen kustannukset ja vaihtoehtoiset ratkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paalutuksen hinta määräytyy käytettävän materiaalin ja lyöntisyvyyden perusteella. Paalutuskustannuksien osuus rakennushankkeesta vaihtelee kohteen ja paalutussyvyyden mukaisesti noin 3-20 % välillä rakennuskustannuksista. Paalutus voidaan korvata talonrakennuskohteissa tekemällä massanvaihto, pitämällä ylipengertä rakennuskohteessa tai tekemällä kevennysrakenteita esim. kevytsorasta. Tie- ja ratarakennuskohteissa käytetään lisäksi ylipenkereen kanssa pystysalaojia. Tie- ja ratapuolella myös stabiliteetin parantamiseksi käytetään vastapengerratkaisuja.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.