Käenkukka

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Käenkukka
Lychnis flos-cuculi B.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kohokkikasvit Caryophyllaceae
Suku: Käenkukat Lychnis
Laji: flos-cuculi
Kaksiosainen nimi
Lychnis flos-cuculi
L.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Käenkukka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Käenkukka Commonsissa

Käenkukka (Lychnis flos-cuculi, syn. Coccyganthe flos-cuculi) on Euraasiassa kasvava monivuotinen ruohovartinen kasvi.

Etymologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käenkukka tunnetaan samalla nimellä useilla eri kielillä. Myös tieteellinen nimi tarkoittaa ”käen kukkaa”. Nimen alkuperälle on monia selityksiä. Keski-Euroopassa laji kukkii juuri käen kukunnan aikaan. Toisaalta nimi saattaa juontua siitä, että käenkukan varsissa on usein sylkikaskaiden aiheuttamia sylkipalloja, ”käensylkeä” eli ”käärmeensylkeä”. Suomessa lajin kansanomaisia nimiä on muun muassa käärmeenkukka, silkkikukka ja morsiamenkukka.[1]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käenkukkia niityllä.
Käenkukan terälehdet ovat syvään neliliuskaisia.

Monivuotinen käenkukka kasvaa 30–70 korkeaksi. Pystyt varret ovat alaspäisesti lyhyt- ja karkeakarvaisia. Maanrajassa olevat aluslehdet muodostavat lehtiruusukkeen, jonka lehdet ovat kapean vastapuikeita. Varsilehdet ovat kapean tai pitkulaisen suikeita. Harsussa kukinnossa on halkaisikaltaan noin 5 cm leveisiä ruusunpunaisia kukkia. Sekä verhiö että teriö ovat viisilehtisiä. Ulkoverhiötön verhiö on yhdislehtinen ja väriltään tummanpunaruskeajuovainen. Terälehdet ovat syvään neliliuskaisia, lisäteriöllisiä, kynnellisiä ja kooltaan 12–18 mm pitkiä. Emin vartaloita on viisi kappaletta. Suomessa käenkukka kukki kesä-heinäkuussa. Hedelmä on viisiliuskaisesti aukeava kota.[2] Käenkukka muistuttaa ulkonäöltään ja väriltään samaan sukuun kuuluvaa mäkitervakkoa (L. viscaria).[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käenkukkaa tavataan luonnonvaraisena lähes koko Euroopassa. Pyreneiden niemimaan keski- ja eteläosissa, Islannissa, Fennoskandian pohjoisosissa, Etelä-Ukrainassa ja Pohjois- ja Etelä-Venäjällä laji on kuitenkin satunnaisempi. Euroopasta levinneisyysalue jatkuu Länsi-Siperiaan. Ihmisen mukana käenkukka on levinnyt myös Uuteen-Seelantiin sekä Pohjois-Amerikkaan mantereen itärannikolle.[3] Suomessa käenkukka on Oulun korkeudelle saakka yleinen alkuperäislaji. Pohjoisempana se on harvinaisempi uustulokas. Laji puuttuu aivan pohjoisimmasta Lapista.[2]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käenkukka viihtyy kosteilla kasvupaikoilla niin auringossa kuin varjossakin. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat lähteikköpinnat, lähdekorvet, kosteat rantaniityt, merenrannat, tien- ja pellonojat sekä heinäpellot.[2]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käenkukkaa voi kasvattaa perennana puutarhoissa, jossa se kasvaa usein luonnonvaraista runsaskukkaisemmaksi. Lajista on jalostettu myös puutarhalajikkeita.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helsingin kasvit – Kukkivilta kiviltä metsän syliin. Toim. Kurtto, Arto & Helynranta, Leena. Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Yliopistopaino, Helsinki 1998.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Espoo 2010.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsingin kasvit 1998, s. 240.
  2. a b c Retkeilykasvio 1998, s. 117.
  3. a b Den virtuella floran: Gökblomster (myös levinneisyyskartat) (ruotsiksi) Viitattu 22.8.2012.
  4. Luontoportti: Käenkukka Viitattu 22.8.2012.


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]