Kuopion lentoasema

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuopion lentoasema
Rissalan lentoasema
IATA
KUO
ICAO
EFKU
Kuopio airport from air cropped.jpg
Sijainti Rissala, Siilinjärvi
Koordinaatit 63°00′31″N, 027°47′40″EKoordinaatit: 63°00′31″N, 027°47′40″E
Tyyppi Julkinen/sotilas
Ylläpitäjä Finavia
Valmistumisvuosi 1940
Korkeus 98 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Kuopio 17 km
Kiitotie
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
15/33 2 800 60 asfaltti
Matkustajamäärä (2013) 261 151
Huomioita
Lähteet AIP[1]
Tilastot[2]
www.finavia.fi/lentoasema_kuopio
Kuopion lentoaseman uusi lennonjohtotorni

Kuopion lentoasema (IATA: KUOICAO: EFKU) sijaitsee Siilinjärven kunnan eteläosissa, Rissalassa, noin 14 kilometriä Kuopion keskustasta koilliseen. Matkustajamäärällä mitattuna lentoasema on Suomen seitsemänneksi suurin. Vuonna 2010 sen kautta kulki vajaat 254 000 matkustajaa. Laskeutumisia oli noin 10 900 kappaletta.[2] Suurimmillaan matkustajamäärä oli vuonna 2006, jolloin lentoaseman kautta kulki yli 332 000 matkustajaa.[3]

Kuopioon liikennöi säännöllisesti Helsingistä Finnair. Aikaisemmin Kuopioon lensi myös Riiasta airBaltic, mutta lennot lopetettiin 2011.[4] Myös SAS on lentänyt aiemmin Kuopioon. Lisäksi Kuopion lentoasemalta lennetään tilauslentoja etelän lomakohteisiin.[5] Kuopion lentoasema on profiloitunut liikematkustajiin. Heidän osuus matkustajista on 60 prosenttia.[5] Kuopion lentoasemalla toimii myös Karjalan Lennosto eli lentokenttä on ns. yhteistoimintakenttä.

Kuopion lentoasema oli yksi vain viidestä vuonna 2006 voittoa tuottaneista suomalaisesta lentoasemasta. Muut voitolliset lentoasemat olivat Helsinki-Vantaa, Oulu, Rovaniemi ja Turku.[6] Kannattavuuteen pääsemiseksi auttaa kentän käyttäminen sekä siviili- että sotilaslentotoimintaan. [5] Sotilaskäytön osuus ammattiliikenteestä on 60 prosenttia.[7] Poikkeuksellista Rissalassa verrattuna muihin on se, että sotilaslennonjohto hoidetaan samasta paikasta kuin siviililentoliikenne.[8]

Keväällä 2008 airBalticin Kuopio–Riika-reitin myötä lentoasema sai ensimmäisen suoran ulkomaan reittilentoyhteytensä.[4] Lentoyhtiö on lentänyt reittiä myös poiketen Tampere-Pirkkalan lentoasemalla.

Vuonna 2004 silloinen Ilmailulaitos valitsi Kuopion lentoaseman vuoden lentoasemaksi.[9]

Lentoyhtiöt ja reitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reittilennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilauslennot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemalta aiemmin lentäneitä yhtiöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneyhteydet lentoasemalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Finnairin ja Blue1:n lennoille on bussiyhteys Kuopion torilta 55 minuuttia ennen lennon lähtöä sekä takaisin 5–15 minuuttia lennon saapumisen jälkeen. Pääasiassa lauantaisin ja sunnuntaisin ajaa Pohjolan Liikenne vakiovuoroa lentoasemalta moottoritien kautta Kuopioon ja takaisin. Yhteysbussia lentoasemalta Siilinjärven ja Lapinlahden kautta Iisalmeen ajaa T. Kinnunen ay.

Kuopion lentoasema saa 2011 alusta bussiliikenteen vakiovuorot (vähintään kerran tunnissa) Kuopiosta ja Siilinjärveltä.[5] Tämän mahdollistaa Rissalan yritysalueelle, lentoaseman tuntumaan rakennettava Savon Voiman pääkonttori ja sen työmatkaliikennetarve.[5] Vuoden lopussa alueelle sijoittuu 300 uutta työpaikkaa, entisten (lentoaseman ja Puolustusvoimien työntekijät) hieman yli 500:n lisäksi.[5]

Kiitotie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion lentoaseman kiitotie 15/33 on 2 800 metriä pitkä ja 60 metriä leveä. Kiitotie on varustettu suurtehovaloin ja kiitotie 33 myös ILS-tarkkuuslähestymisjärjestelmällä.[1]

Aiemmin lentoasemalla oli myös nykyisen kiitotien kanssa poikittainen sivukiitotie 06/24, joka oli 1 500 metriä pitkä ja 45 metriä leveä. Sivukiitotie oli pitkään suljettuna, ja se poistettiin pysyvästi käytöstä 20. marraskuuta 2008.[10] Nykyisin Karjalan Lennosto käyttää kiitotietä tarvittaessa koneiden seisontapaikkana.

Jatkosodan aikaan Rissalassa sijaitsi ainutlaatuinen puinen kiitotie. Sen toimittajana oli Saastamoisen Faneri Oy.[11]

Uusi lennonjohtotorni ja järviterminaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentokenttä oli suljettuna koko heinäkuun 2007, jolloin sen kiitotiet päällystettiin uudelleen ja samalla suoritettiin muita aseman kunnostukseen liittyviä huolto- ja rakennustöitä. Uuden lennonjohtotornin rakentaminen alkoi vuodenvaihteessa 2007 ja se oli käyttövalmiina vuoden lopulla. Vanha torni on tarkoitus purkaa osittain ja muuttaa toimistoksi.

Uuden tornin lähestymislennonjohto uusittiin kokonaan kesäkuussa 2009. Käyttöön otettiin muun muassa uusi tutka.[8]

Lentoasemalle valmistui myös keväällä 2008 järviterminaali, joka mahdollistaa syöttöliikenteen vesitse.

Karjalan lennosto Rissalassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentokentän rakentaminen alkoi marraskuussa 1939 ja lentotoiminta toukokuussa 1940. Lentokenttä palveli toisen maailmansodan aikana myös saksalaisten tukikohtana 19421943. Säännöllinen matkustajalentoliikenne lentoasemalle alkoi vuonna 1946.

Jatkosodan jälkeen Ilmavoimien Lentorykmentti 2 sijoitettiin Rissalaan, missä se toimi lakkauttamiseensa vuoteen 1952 saakka. Tämän jälkeen siitä syntynyt Kolmas lennosto siirtyi Uttiin. Lennosto muuttui Karjalan Lennostoksi vuonna 1961, jolloin se siirtyi takaisin Rissalaan. Toiminta alkoi Fouga Magister -harjoitushävittäjillä. MiG-21F tuli pian Karjalan lennoston torjuntahävittäjäksi ja MiG-21 -koneet olivat käytössä vuoteen 1998. Sen jälkeen kalustoksi tuli Boeing F/A-18 Hornet -hävittäjä.

Hätälaskupaikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuopion lentoasema toimii hätälaskupaikkana sen yli kulkevan Kaukoidän lentoreitin lennoille, koska se on harvoja sisämaan kenttiä, joka kestää tarvittaessa jopa Boeing 747:n painon (tilanne, jossa Boeing 747 haluaisi laskeutua aiheuttaisi kuitenkin erikoisjärjestelyjä sen pitkän siipien kärkivälin takia) ja koska Kuopion yliopistollinen sairaala on maailman huipputasoa akuuttipotilaiden hoitokyvyssä.lähde? Vuonna 2006 Japaniin matkalla ollut lento laskeutui matkustajan sydänkohtauksen vuoksi. Savon Sanomat kertoi kyseisen kaltaisia tapahtumia olevan Euroopassa vuosittain vain yksittäisiä.lähde tarkemmin? Muita kentän puolesta Boeing 747:n kestäviä varalaskeutumispaikkoja ovat etelästä ja lännestä saapuessa ainakin Turku, Tampere-Pirkkala ja Oulu, sekä pohjoisessa Rovaniemi.

Rissalan lentoturma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Rissalan lentoturma

Rissalan lentoturmassa 3. lokakuuta 1978 Suomen ilmavoimien Douglas DC-3 putosi lentoonlähdön jälkeen Juurusveteen. Turmassa menehtyivät kaikki kyydissä olleet 15 henkilöä. Uhrien joukossa oli merkittäviä politiikan ja talouselämän vaikuttajia.

Matkustajatilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosittaiset matkustajatilastot Kuopion lentoasemalle [3]
Vuosi Kotimaa Kansainvälinen Yhteensä Muutos
2005 274 954 32 785 307 739 +6,5 % Nousua
2006 289 231 42 971 332 202 +7,9 % Nousua
2007 270 430 33 774 304 204 −8,4 % Laskua
2008 252 616 37 601 290 247 −4,6 % Laskua
2009 220 018 30 546 250 564 −13,7 % Laskua
2010 207 067 46 545 253 612 +1,2 % Nousua

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b EFKU Kuopio (PDF) (osa EFKU AD 2.1) AIP Suomi / Finland. 30.6.2011. Vantaa: Finavia. Viitattu 17.7.2011.
  2. a b Finavian lentoliikennetilasto 2010, s. 7. Vantaa: Finavia. Tilaston verkkoversio (viitattu 17.7.2011).
  3. a b Liikennetilastot – Matkustajat Vantaa: Finavia. Viitattu 16.7.2011.
  4. a b Ilmasilta Kuopiosta Latviaan aukeaa. Savon Sanomat, 25.1.2008, 101. vsk, nro 24, s. A14. Kuopio: Savon Sanomat Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 17.7.2011.
  5. a b c d e f Tiihonen, Marita: Kenttä on iskussa. Savon Sanomat, 1.2.2010, s. 5. Kuopio: Savon Sanomat Oy.
  6. Lentoasemista vain neljännes kannattavia YLE Uutiset. 23.9.2007. Yleisradio Oy. Viitattu 23.9.2007.
  7. Kervinen, Kaija: Karjalan Lennosto vahvistuu enemmän kuin vuosikymmeniin Yle Savo. 27.3.2014. Viitattu 3.6.2014.
  8. a b Korhonen, Niina: Tarkkaa tietoa uudella tutkalla. Savon Sanomat, 6.6.2009, s. 28. Kuopio: Savon Sanomat Oy.
  9. Kuopiosta vuoden lentoasema 2004 8.12.2004. Ilmailulaitos. Viitattu 17.7.2011.
  10. Aerodrome Chart – ICAO. Kuopio (pdf) (s. EFKU AD 2.4-1 (ADC)) AIP Suomi / Finland. 20.11.2008. Vantaa: Finavia. Viitattu 13.10.2008.
  11. Paaskoski, Jyrki: Vastuu ja velvoitus: Kolme sukupolvea Saastamoisen perheyrityksessä. Helsinki: Saastamoisen säätiö, 2005.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuopion lentoasema.