Douglas DC-3

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Douglas DC-3
Tyyppi liikennelentokone, kuljetuskone
Valmistaja Douglas Aircraft Company
Suunnittelija Arthur E. Raymond
Neitsytlento 17. joulukuuta 1935
Status yli 400 yksilöä edelleen käytössä
Valmistusmäärä yli 13 000
Kehitetty mallista Douglas DC-2
Muunnelmat C-47 Skytrain
Lisunov Li-2

Douglas DC-3 (Douglas Commercial 3, tunnetaan myös nimillä Dakota, C-47 ja Skytrain) on kiinteäsiipinen, yksitasoinen ja kaksimoottorinen matkustaja- ja kuljetuslentokone. Sitä valmistettiin 1930-luvun puolivälistä alkaen ainakin 13 000 kpl.

Douglasin lentokonetehtaan kolmannesta matkustajalentokone- ja kuljetuskonemallista DC-3:sta tuli kaikkien aikojen suosituin kuljetuslentokone. DC-3-koneet ja sen sotilasversiot (C-47 ja C-53) palvelivat toisessa maailmansodassa mm. Yhdysvaltain armeijan ilmavoimissa, Englannin RAF:ssa ja Neuvostoliiton ilmavoimissa.

Sodan jälkeen DC-3 saavutti suuren suosion lentoyhtiöiden ja eri maiden asevoimien palveluksessa sen alhaisen myyntihinnan, ajankohdan eurooppalaisen lentokoneteollisuuden lamatilan ja yksinkertaisen huollon ansiosta.

Neuvostoliitossa valmistettiin sen vuonna 1938 ostamalla DC-3:n lisenssillä 2 000 konetta nimellä Lisunov Li-2.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Suunnittelu

Suomen ainoa lentokuntoinen DC-3, Kaliforniassa vuonna 1942 valmistunut OH-LCH Vaasan lentokentällä 18. huhtikuuta 2006.
Suomen ainoa lentokuntoinen DC-3, Kaliforniassa vuonna 1942 valmistunut OH-LCH Vaasan lentokentällä 18. huhtikuuta 2006.
DC-3:n ohjaamo
DC-3:n ohjaamo

DC-3:n suunnitteli Douglasin pääsuunnittelija Arthur E. Raymond. DC-3:n ensilento tapahtui 17. joulukuuta 1935, päivälleen 32 vuotta Wrightin veljesten ensilennon jälkeen. Kone vastasi American Airlines -yhtiön vaatimuksiin, joita se halusi käyttämäänsä DC-2 -koneeseen. DC-3:n merkittävimpiä uudistuksia lentomatkustamiseen oli lentäminen Yhdysvaltain rannikolta toiselle rannikolle vain yhdellä välilaskulla tankkausta varten.

[muokkaa] Käyttö Suomessa

Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvaltain ilmavoimien ylijäämäkoneita hankittiin lukuisiin maihin. Suomessa niitä hankittiin mm. Finnairin, Veljekset Karhumäen ja Suomen ilmavoimien käyttöön.

Suomessa koneista poistettiin niihin alun perin kuulunut autopilotti; näin siksi, että katsottiin että automaatin käyttö pitkillä lennoilla rappeuttaisi lentoperämiesten ohjaustaidot. Lisäksi alkuperäinen autopilotti piti koneen vaakalennossa, mutta ei korjannut korkeusmuutoksia, joten koneen lentokorkeuden muuttuessa automatiikka jätti koneen vaakalentoon tähän uuteen korkeuteen. Tämän vuoksi koneita piti ohjata koko ajan käsin.

Matkustajalentokoneena Dakotat korvautuivat Convair Metropolitan -koneilla 1960-luvun alkupuolella. Ilmavoimat käytti konetta lähinnä laskuvarjojoukkojen kuljetuskoneena, kunnes Fokker F.27 korvasi Dakotat 1970-luvun lopussa.

[muokkaa] Veljekset Karhumäki

  • Douglas C-53-DO MSN: 4828 OH-VKA, rakennettu Santa Monicassa 1941. 41-20058.
  • Douglas DC-3A-214 MSN: 1975 OH-VKB, rakennettu Santa Monicassa 1937. SE-BAC.
  • Douglas DC-3D MSN: 42970, OH-VKC rakennettu Oklahoma Cityssä 7.3.1946. NC34974.
  • Douglas C-47-DL MSN: 4346, OH-VKD rakennettu Long Beachissä 1942. 41-7847.

[muokkaa] Aero OY/Finnair

  • Douglas C-47A-35-DL MSN: 9799 OH-LCA, rakennettu Long Beachillä 1943. 42-23937.
  • Douglas C-47A-70-DL MSN: 19109 OH-LCB, rakennettu Long Beachillä 1943. 42-100646.
  • Douglas C-47A-30-DK MSN: 25511 OH-LCC, rakennettu Oklahoma Cityssä 1944. 43-48250.
  • Douglas C-47A-75-DL MSN: 19309 OH-LCD, rakennettu Long Beachillä 1943. 42-100846.
  • Douglas C-47A-20-DK MSN: 12970 OH-LCE, rakennettu Oklahoma Cityssä 1944. 42-93096.
  • Douglas C-47A-30-DK MSN: 25515 OH-LCF, rakennettu Oklahoma Cityssä 1944. 43-48254.
  • Douglas C-53D-DO MSN: 11750 OH-LCG, rakennettu Santa Monicassa 1943. 42-68823.
  • Douglas C-53C-DO MSN: 6346 OH-LCH, rakennettu Santa Monicassa 1942. NC34953.
  • Douglas C-47A-80-DL MSN: 19560 OH-LCI, rakennettu Long Beachillä 1944. 43-15094.
  • Douglas C-47A-1-DK MSN: 12050 OH-LCK, rakennettu Oklahoma Cityssä 1943. 42-92268.

[muokkaa] Suomen ilmavoimat

  • DO-4 ex OH-LCF, DO-5 ostettiin Lufthansalta joulukuussa 1960 ja poistettiin ensimmäisenä DC-3:na Ilmavoimien käytöstä kesällä 1967.
  • DO-6 ex OH-LCI
  • DO-7 ex OH-LCB
  • DO-8 ex OH-LCD
  • DO-9 ex OH-LCG
  • DO-10 ex OH-LCK
  • DO-11 ex OH-LCH
  • DO-12 ex OH-LCE.

[muokkaa] Onnettomuuksia

[muokkaa] Museokoneita Suomessa

[muokkaa] Tekniset tiedot

[muokkaa] Yleiset ominaisuudet

  • Miehistö: 2
  • Matkustajia: 28–32
  • Kärkiväli: 28,96 m
  • Pituus: 19,66 m
  • Korkeus: 5,16 m
  • Siipipinta-ala: 91,7 m²
  • Tyhjäpaino: 8 030 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: 12 700 kg
  • Voimalaitteet: 2 kpl 1 200 hv:n(895 kW) Pratt & Whitney Twin Wasp 14 tai 2 kpl 1 200 hv:n (895 kW) Wright Cyclone

[muokkaa] Suoritusarvot

  • Suurin matkalentonopeus 346 km/h, taloudellisin matkalentonopeus 266 km/h.
  • Nousunopeus 344,424 m/min
  • Lentomatka 2 420 km, enimmäiskuormalla 563 km

[muokkaa] Filatelia

Suomen posti on julkaissut 2.6.1988 ja 3.3.2003 DC-3 -aiheisen postimerkin.

[muokkaa] Katso myös

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Douglas DC-3.

[muokkaa] Lähteet

  • Heinonen, Timo: Thulinista Hornetiin - 75 vuotta Suomen ilmavoimien lentokoneita. Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo, 1992. ISBN 951-95688-2-4.
Douglasin ja McDonnell Douglasin matkustajakoneet
Potkurikoneet: Dolphin · DC-1 · DC-2 · DC-3 · DC-4 · DC-5 · DC-6 · DC-7
Suihkukoneet: DC-8 · DC-9/MD-80/MD-90/MD-95 · DC-10 · MD-11
Perutut hankkeet: MD-12
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Douglas_DC-3
Henkilökohtaiset työkalut