Hyvinkään lentokenttä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hyvinkään lentokenttä
IATA
HYV
ICAO
EFHV
Yleiskuva Hyvinkään lentokentästä
Yleiskuva Hyvinkään lentokentästä
Sijainti Hyvinkää
Koordinaatit 60°39′16″N, 024°52′52″EKoordinaatit: 60°39′16″N, 024°52′52″E
Tyyppi julkinen
Ylläpitäjä Hyvinkään Ilmailukerho
Valmistumisvuosi 1940
Korkeus 131 m
Liikenneyhteydet
Tärkein keskus ja etäisyys Hyvinkää – 1 km
Kiitotiet
Suunta Pituus (m) Leveys (m) Pintamateriaali
04/22 1 260 18 asfaltti
12/30 790 15 asfaltti/sora
Huomioita
Lähteet VFR Suomi/Finland[1]
Koneita Hyvinkään kentällä

Hyvinkään lentokenttä (IATA: HYVICAO: EFHV) on Hyvinkäällä sijaitseva lentopaikka. Se on niin kutsuttu korpikenttä, sillä kentällä ei ole lennonjohtoa.

Purjelentoa varten kentällä on käytössä purjelentoalue G-47, mikä mahdollistaa purjelentotoiminnan Helsingin lähestymisalueella ilman transponderia. Kentän osoite on Lentokentäntie 50, 05820 Hyvinkää.

Kentällä toimivat muun muassa Jukolan Pilotit, Hyvinkään Ilmailukerho ja Mäntsälän ilmailukerho. Lentokonekorjaamo Konekorhonen sijaitsee myös kentällä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinkään lentokenttää alettiin rakentaa välirauhan aikana. Kentän sijaintipaikkaan vaikuttivat Hyvinkään ja Riihimäen rautateiden risteyskohdat sekä sijainti lähellä Helsinkiä.

Kentän rakentaminen oli Tie- ja vesirakennushallituksen vastuulla ja rakentamiseen käytettiin muun muassa työvelvollisia sekä joukkuetta virolaisia vapaaehtoisia. Kentän valmistumiskatsaus pidettiin 30. syyskuuta 1940 ja sen rakentaminen oli tullut maksamaan 4,7 miljoonaa silloista markkaa.

Perimätiedon mukaan ensimmäinen kentälle laskeutunut lentokone oli Bristol Blenheim, jonka miehistö oli laskeutunut vielä keskeneräiselle kentälle kyselemään polttoainetta.

Fokker D.XXI -pari
Muistomerkki

Sota-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jatkosodan alussa kentältä toimi Lentolaivue 32 komentajanaan kapteeni Erkki Heinilä. Laivue suoritti kentältä useita sotalentoja, mutta tuloksia saatiin vain 25. kesäkuuta 1941 suoritetulla torjuntalennolla, jolla seitsemän Hyvinkäältä startannutta Fokker D XXI -hävittäjää onnistui torjumaan neuvostoliittolaisten DB-3-pommikoneiden hyökkäyksen Keravan tasalla. Koneista yksi pudotettiin Malmin tasalla ja toinen putosi Suomenlahteen. Molempien pudottaja oli Veikko Evinen FR-116-koneella.

Kentän ongelmana torjunnoissa oli, että korkealla harjun päällä sijaitsevalta kentältä nousi aina selvä pölypilvi koneiden startatessa ja tämä sai viholliskoneet kääntymään takaisin ennen kuin hävittäjät olivat saavuttaneet kohteitaan. Lentolaivue 32 siirtyi pois Hyvinkäältä 2. heinäkuuta 1941 ja seuraavana päivänä kentälle saapui Lentolaivue 30:n esikunta ja 2. lentue kalustonaan Fokker D XXI -koneet. Laivue toimi Hyvinkäältä käsin työkenttänään Malmi. LLv 30 siirtyi pois Hyvinkäältä 1. syyskuuta 1941 ja toiminta-aikana laivue oli saavuttanut useita ilmavoittoja lähinnä Suomenlahdella.

Sodan loppupuolen kenttä toimi lähinnä varakenttänä ja sillä oli koulutustoimintaa mikä näkyy tilastoissa muun muassa runsaina koneiden rikkomisina. Sodan jälkeen ilmavoimilla oli vielä jonkin verran toimintaa Hyvinkäältä esikuntalentueen Brewster B 239 -koneiden pitäessä Hyvinkäätä ja Malmia tukikohtinaan.

Kentän rakennuksen yhteydessä paikalle suunniteltiin myös ilmapuolustusta. Tarinan mukaan ilmapuolustus osui muun muassa neuvostoliittolaiseen pommikoneeseen, joka syöksyi lähellä sijaitsevaan Rutikka-nimiseen lampeen, jonka pohjassa kone edelleen makaa.

Suomen päälentoasemana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan jälkeen Hyvinkään lentokenttä toimi jonkin aikaa Suomen päälentoasemana Helsinki-Malmin lentoaseman ollessa liittoutuneiden valvontakomission käytössä. Kentällä toimi tällöin Aero Oy kalustonaan muun muassa Junkers Ju 52- sekä DC-2- liikennekoneet. Aeron hankkimat DC-3:t saapuivat kentälle vähän ennen toiminnan muuttamista takaisin Malmille.

Aeron aikainen terminaalirakennus on yhä olemassa ja se toimii Hyvinkään ilmailukerhon kerhorakennuksena. Aeron kaarihallin rauniot sijaitsevat lyhyen kiitotien varrella. Halli paloi purkutöiden yhteydessä.

Harrastustoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhemmin kentällä on ollut vilkasta harrasteilmailutoimintaa. Kenttä on isännöinyt muun muassa purjelennon 15 metrin luokan SM-kisoja vuonna 1987. Puolustusvoimat käyttävät yhä kenttää jonkin verran harjoituksiinsa. Useammin nähtyjä vieraita ovat olleet ilmatorjuntarykmentin varusmiehet sekä helikopterilentue. Alkuperäisistä sodan aikaisista kiitoteistä kaksi on metsittynyt ja kaksi käytössä.

Kiitotiet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoasemalla on kaksi kiitotietä, 04/22 ja 12/30, joilta molemmilta voidaan suorittaa vintturihinauksia purjelentokoneille. Kiitotietä 12/30 ei aurata talvella.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Patolinna Petteri: Hyvin lentää: Hyvinkään lentokentän historiaa: Hyvinkään ilmailukerhon historiaa 1949–1998. Hyvinkää: Hyvinkään ilmailukerho, 1998.
  • Stenman, Kari & Keskinen, Kalevi: Suomen ilmavoimien historia 3a: Fokker D.XXI (Mercury). Helsinki: Hobby-kustannus, 2000. ISBN 952-5334-02-3.
  • Stenman, Kari & Keskinen, Kalevi: Suomen ilmavoimien historia 3b: Fokker D.XXI (Wasp). Helsinki: Hobby-kustannus, 2000. ISBN 952-5334-03-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hyvinkää, Finland – EFHV VFR Suomi / Finland. 18.11.2010. Vantaa: Finavia. Viitattu 11.8.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]