Hyvinkää

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hyvinkää

vaakuna

sijainti
www.hyvinkaa.fi
Sijainti 60°37′50″N, 24°51′35″E
Lääni Etelä-Suomen lääni
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Perustettu 1917
– kaupungiksi 1960
Kuntaliitokset Hyvinkään mlk (1969)
Kokonaispinta-ala 336,79 km²
274:nneksi suurin 2009 [1]
– maa 322,64 km²
– sisävesi 14,15 km²
Väkiluku 44 989
23:nneksi suurin 31.3.2009 [2]
– väestötiheys 139,4 as/km² (31.3.2009)
Demografiatiedot 2008 [3]
– 0–14-v. 17,8 %
– 15–64-v. 66,9 %
– yli 64-v. 15,3 %
Äidinkieli 2008 [4]
– suomenkielisiä 95,9 %
– ruotsinkielisiä 0,8 %
– muut 3,4 %
Kunnallisvero 18,5 %
351:nneksi suurin 2009 [5]
Kaupunginjohtaja Raimo Lahti
Kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
  2004 - 2008[6]
 • SDP
 • Kok.
 • Kesk.
 • Vihr.
 • Vas.
 • Sit.
 • KD
15
12
6
5
5
5
3
Hyvinkään rautatieasema ennen vuotta 1900

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Etelä-Suomen läänissä, Uudenmaan maakunnassa. Vuonna 1917 Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnaksi, sitä ennen Hyvinkään alue oli jaettu Hausjärven ja Nurmijärven kuntien kesken. Hyvinkään kauppala erkaantui maalaiskunnasta 1926. Kauppala sai kaupunkioikeudet vuonna 1960 ja vuonna 1969 maalaiskunta ja kaupunki yhdistyivät Hyvinkään kaupungiksi. Tänä päivänä Hyvinkää on väkiluvultaan Uudenmaan neljänneksi suurin kaupunki.

Hyvinkään naapurikunnat ovat Hausjärvi, Loppi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Riihimäki, Tuusula ja Vihti.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Kaupunki on rakennettu jääkauden aikaansaaman reunamuodostuman päälle ja sen pääväylä Hämeenkatu - Uudenmaankatu kulkee muodostelman suuntaisesti rautatien toimiessa kaupungin jakajana.

1500-luvulta alkaen paikkakunnalla oli kestikievari nykyisen Hyvinkäänkylän alueella, paikka on kutakuinkin puolimatkassa Helsingin ja Hämeenlinnan välissä. Samalla alueella ovat myös ensimmäiset veroluetteloihin merkityt talot.

1800-luvulla Hyvinkäälle perustettiin villatehdas ja se olikin piristysruiske paikkakunnalle. Nykyisessä Hyvinkään kaupungin vaakunassakin kuvataan kolmea kudonnassa käytettävää sukkulaa. Sittemmin tekstiiliteollisuus on hiipunut, mutta villatehtaan rakennuksille on keksitty uuskäyttöä muun muassa teknologiakeskuskonseptia toteuttavan kehitysyhtiö TechVillan ja messutoiminnan muodossa. Wanhalla villatehtaalla on nykyään museo ja liiketoimintaa, esimerkiksi tavaratalo.

[muokkaa] Väkiluvun kehitys

  • 1917: 7 657
  • 1920: 7 641
  • 1925: 8 641
  • 1930: 9 133
  • 1935: 10 424
  • 1940: 12 222
  • 1945: 13 244
  • 1950: 28 792
  • 1955: 23 438
  • 1960: 27 109
  • 1965: 30 952
  • 1970: 34 282
  • 1975: 36 218
  • 1980: 37 297
  • 1985: 38 742
  • 1990: 40 665
  • 2005: 43 837
  • 2008: 45 947

[muokkaa] Hyvinkään kaupunginjohtajat

Hyvinkään kaupunginjohtajat, vuoteen 1960 asti kauppalanjohtajat, ovat:[7]

Nimi Elinaika Virassa Puolue
Rieti Itkonen 1889–1951 1926–1928 SDP
K. T. B. Koskenkylä k. 1964 1928–1930
Heikki Salo 1931–1940
Pietari Salmenoja 1893–1962 1940–1942 SDP
Jorma Tuominen 1909–2002 1942–1955 SDP
Eino Luukkonen 1915–1998 1955–1962 SDP
Osmo Anttila 1926–1992 1962–1989
Tauno Kirves s. 1943 1989–2006 SDP
Ossi Savolainen s. 1956 2006–2007 Kokoomus
Raimo Lahti s. 1959 2007– Kokoomus

[muokkaa] Rautatie

Hyvinkää on tunnettu rautatiekaupunkina ja sen nykyinen keskusta määräytyikin Helsinki–Hämeenlinna-radan rakentamisen perusteella. Asemarakennus on yksi harvoista alkuperäisistä asemarakennuksista, joka vielä on alkuperäisessä käytössään. Kaupungissa on myös Rautatiemuseo ja VR:n konepaja. Hyvinkään ja Karkkilan välillä (noin 45 km) toimi vuosina 1918–1967 kapearaiteinen Hyvinkään–Karkkilan rautatie. Hyvinkäältä haarautuu myös Hyvinkää–Karjaa-rata Hangon suuntaan (avattu liikenteelle 08.10.1873) ja 1900-luvun alussa silloinen asemakylä oli välietappi monelle amerikansiirtolaisille, jotka Hangosta lähtivät Atlantin toiselle puolelle. Rata suljettiin matkustajaliikenteeltä syyskuussa 1983, mutta toimii edelleen tavaraliikenteelle välillä Hyvinkää-Karjaa.

Lähellä rautatieasemaa on vuonna 1957 paljastettu rautateiden rakentajien muistomerkki.

[muokkaa] Kaupunki

Hyvinkäällä on myös ollut maine puhtaan ilman kaupunkina ja sinne rakennettiinkin erityinen sanatorio eli parantola, johon varakkaat venäläiset ja suomalaiset tulivat saamaan hoitoa ja lepäämään. Parantolassa ovat olleet toipumassa muun muassa Saima Harmaja ja Anna Ahmatova. Sanatoriosta on muistona kaupunginosan nimi Parantola.

Hyvinkää palkittiin myös turvallisuuskehittämisestä WHO:n myöntämällä Safe Community (suom. turvallinen paikallisyhteisö) -jäsenyydellä. Hyvinkää on ensimmäinen kaupunki Suomessa, jolle tämä tunnustus on myönnetty.

Hyvinkää on tunnettu myös pesäpallojoukkueestaan, Hyvinkään Tahkosta.

Hyvinkään Sanomat yhdistettiin Riihimäen sanomien kanssa vuoden 2003 lopussa Hyvinkään, Nurmijärven, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen yhteiseksi lehdeksi, Aamupostiksi.

[muokkaa] Rakennukset

Hyvinkään tunnetuin rakennus on varmastikin pyramidimainen Hyvinkään kirkko (1961, Aarno Ruusuvuori). Muita tunnettuja kohteita ovat muun muassa Vanha kirkko (1896, Yrjö Sadeniemi), Kytäjän kartano sekä kirkko (1939, Väinö Vähäkallio) ja kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva arkkitehti V. Vähäkallion suunnittelema funkkis-risteys. Hyvinkäällä sijaitsee kaksi golfkenttää: Kytäjä golf (2x18 reikää) sekä Hyvinkää golf (18 reikää). Hyvinkäänkadulla sijaitsevassa Suomen Rautatiemuseossa käy yli 20 000 kävijää vuodessa.

Hyvinkäällä sijaitsevat muun muassa KONE Oyj:n, Konecranesin, Saint Gobain Isoverin ja Myllyn Parhaan tehtaat. Hyvinkään kaupungin pääkirjasto on myös hyvin suosittu. Se sijaitsee Hyvinkään keskustassa.

[muokkaa] Luonto

Vuonna 1935 rakennettu Sveitsin hyppyrimäki on mielenkiintoinen rakennelma Sveitsin luonnonpuistossa, mutta siitä ollaan tekemässä purkusopimusta, joka tulee toteen vuoden 2008-2009 aikana.
Kytäjärven luontoa järven pohjoispuolen kalliolta.

Sveitsin luonnonpuistossa on talvella hiihtoladut ja Sveitsin Hiihtokeskus (entinen Kulomäki), sekä hyppyrimäki (käyttökiellossa), kesällä lenkkipolut, Sveitsin Uimala ja maauimala. Sveitsin Uimalan sisäosa on toki auki myös talvella. Puiston koko on noin 200 hehtaaria. Usmin erämaastossa on talvella pitkät hiihtoladut ja kesällä maastopyöräilyreitit. Hyvinkään Kytäjällä sijaitsevat ulkoilureitit tarjoavat liikkumismahdollisuudet talvella ja kesällä. Reittejä on monen eri tasoisia aloittelijoille ja kokeneillekin patikoitsijoille.

Koko Hyvinkään alue kuuluu Vantaanjoen vesialueeseen. Hyvinkään suurimpia järviä ovat Kytäjärvi, Suolijärvi, Hirvijärvi (suurimmaksi osaksi Riihimäen puolella), Ridasjärvi, Sykäri sekä Sääksjärvi (osaksi Nurmijärven puolella). Keskustasta länteen, Kytäjän suuntaan, olevalla laajalla metsäalueella on useita pikkujärviä. Kaukasten kylällä Keravanjoen varrella on oivalliset kalastusmahdollisuudet.

[muokkaa] Lentokenttä

Hyvinkään lentokenttä toimi jatkosodan jälkeen vuodet 1944-47 valtakunnan päälentokenttänä, Malmin lentoaseman ollessa liittoutuneiden valvontakomission käytössä. Sen kautta lennettiin myös kansainvälinen liikenne. Finnairin DC-3-lentäjät koulutettiin konetyyppiin Hyvinkään kentällä vuonna 1948.[8]

Nykyisin kentällä on vilkasta harrastuslentotoimintaa muun muassa purjelentoa ja moottorilentoa muun muassa Hyvinkään ilmailukerhon, joka juhli 60-vuotista toimintaansa 16.8.2008, ja Mäntsälän ilmailukerhon toimesta. Lentokentän läheisyydessä on moottoriurheilukeskus.

[muokkaa] Kaupunginosat

Hakala, Hakalanmäki, Kalteva, Keskusta, Kirjavatolppa, Kittelä, Kruununpuisto, Martti, Metsä-jurva, Mustamännistö, Nummenkärki, Nummisilta, Paavola, Pavinmäki, Parantola, Pilvenmäki, Puolimatka, Rääkänpää, Sahanmäki, Sveitsi, Talvisilta, Tanssikallio, Tapainlinna, Tehdasalue, Vehkoja, Veikkari, Vieremä, Viertola

[muokkaa] Kylät

Ahdenkallio, Hyvinkäänkylä, Kaukas, Kytäjä, Myllykylä, Noppo, Nukari, Palopuro, Ridasjärvi, Suomies, Takoja, Usmi, Uusikylä, Vaivero, Ylentola

[muokkaa] Päätöksenteko

Hyvinkää kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kaupunginvaltuustossa on 51 kaupunginvaltuutettua.[9]

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. SKDL
Vas.		 Kesk. LKP SKL
KD		 Vihr. RKP SMP
PS		 sit. Muut
1976 17 12 12 3 5 2 -- -- -- 76,0%
1980 17 14 12 3 3 2 -- -- 76,2%
1984 17 13 5 4 3 4a 1 2 2b 70,3%
1988 17 14 7 4 1 2 1 -- 5c 65,1%
1992 19 10 6 3 3a 10d 69,9%
1996 17 13 5 5 2 2 1 6 -- 56,0%
2000 15 10 5 5 2 4 1 8 1e 49,6%
2004 15 12 5 6 3 5 -- -- 5 -- 53,9%
2008 13 16 5 6 1 5 -- 3 2 -- 55,6%
a Hyvinkään vihreiden yhteislista[10][11]
b Hyvinkään kommunistien ja demokraattien yhteislista[10]
c Puolueisiin sitoutumattomien ja liberaalien yhteislista (3),
Demokraattinen Vaihtoehto (1), SEP (1)[12]
d Terveen kunnallistalouden puolesta -yhteislista[11]
e Remonttiryhmä
Lähteet: Tilastokeskus,[13] Oikeusministeriö[14]

[muokkaa] Koulutus

Hyvinkäällä toimii 20 perusopetusta antavaa koulua, jotka ovat: Anttilan koulu, Aseman koulu, Hakalan koulu, Hyvinkäänkylän koulu, Hämeenkadun koulu, Härkävehmaan koulu, Kaukasten koulu, Kytäjän koulu, Martin koulu, Nopon koulu, Paavolan koulu, Palopuron koulu, Pohjoispuiston koulu, Puolimatkan koulu, Ridasjärven koulu, Svenska skolan i Hyvinge, Talvisillan koulu, Tapainlinnan koulu, Uudenkylän koulu ja Vehkojan koulu.

Kaupungissa toimii myös kaksi lukiota: Hyvinkään Sveitsin lukio ja Hyvinkään Yhteiskoulun lukio.

Ammatillista opetusta antavat: Ammattioppilaitos, Kauppaoppilaitos, Terveydenhuolto-oppilaitos, Uudenmaan maaseutuopisto (alkujaan Pienviljelysneuvojaopisto), Laurea-ammattikorkeakoulu ja Hyvinkään taidekoulu.

Muu koulutus: Hyvinkään kansalaisopisto (myös avoimen yliopiston kursseja), Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus, Oppisopimuskeskus, Konecranes Nosturi-instituutti, Hyvinkään musiikkiopisto ja Suomen Rockopisto.

[muokkaa] Tunnettuja hyvinkääläisiä

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2009 1.1.2009. Maanmittauslaitos. Viitattu 11.4.2009.
  2. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.3.2009. Väestörekisterikeskus. Viitattu 28.4.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus: demography. Viitattu 28.4.2009.
  4. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2008. Tilastokeskus. Viitattu 11.4.2009.
  5. ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2009 1.12.2008. Verohallinto. Viitattu 11.4.2009.
  6. ↑ Helsingin sanomat: Kunnallisvaalit 2004 tulospalvelu 2.1.2008. Helsingin sanomat. Viitattu 2. tammikuuta 2008.
  7. ↑ Aamuposti 16.10.2007.
  8. ↑ Virtualpilots.fi: Hyvinkään lentokentän historiaa Vitualpilots.fi. Viitattu 23. syyskuuta 2008.
  9. ↑ kaupunginvaltuusto
  10. ↑ 10,0 10,1 Kunnallisvaalit 1984 (Tilastokeskus), s. 108.
  11. ↑ 11,0 11,1 Kunnallisvaalit 1992 (Tilastokeskus 1993), s. 177.
  12. ↑ Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 36–37, 178.
  13. ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2004 (Tilastokeskus 2008)
  14. ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997) Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008)

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hyvinkää.
Pääkaupunkiseutu ja Helsingin seutu
Pääkaupunkiseutu
Espoo | Helsinki | Kauniainen | Vantaa
Helsingin seutu
Hyvinkää | Järvenpää | Kerava | Kirkkonummi | Nurmijärvi | Sipoo | Tuusula | Vihti
Uudenmaan maakunnan kunnat
Espoo - Hanko - Helsinki - Hyvinkää - Inkoo - Järvenpää - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Lohja - Mäntsälä - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Pornainen - Raasepori - Siuntio - Tuusula - Vantaa - Vihti
Entiset kunnat
Bromarv - Degerby - Haagan kauppala - Helsingin mlk* - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Karjaa - Kulosaari - Lohjan kunta - Mustio - Nummi - Oulunkylä - Pohja - Pusula - Sammatti - Snappertuna - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola
* Muutettiin Vantaan kauppalaksi 1972.
Etelä-Suomen läänin kunnat
Artjärvi - Asikkala - Askola - Espoo - Forssa - Hamina - Hanko - Hartola - Hattula - Hausjärvi - Heinola - Helsinki - Hollola - Humppila - Hyvinkää - Hämeenkoski - Hämeenlinna - Iitti - Imatra - Inkoo - Janakkala - Jokioinen - Järvenpää - Karjalohja - Karkkila - Kauniainen - Kerava - Kirkkonummi - Kotka - Kouvola - Kärkölä - Lahti - Lapinjärvi - Lappeenranta - Lemi - Liljendal - Lohja - Loppi - Loviisa - Luumäki - Miehikkälä - Myrskylä - Mäntsälä - Nastola - Nummi-Pusula - Nurmijärvi - Orimattila - Padasjoki - Parikkala - Pernaja - Pornainen - Pukkila - Pyhtää - Porvoo - Raasepori - Rautjärvi - Riihimäki - Ruokolahti - Ruotsinpyhtää - Savitaipale - Sipoo - Siuntio - Suomenniemi - Sysmä - Taipalsaari - Tammela - Tuusula - Vantaa - Vihti - Virolahti - Ylämaa - Ypäjä
Entiset kunnat
Anjala - Anjalankoski - Bromarv - Degerby - Elimäki - Haagan kauppala - Haapasaari - Hauho - Heinolan mlk - Huopalahti - Hyvinkään mlk - Hämeenlinnan mlk - Jaala - Joutseno - Karhula - Karjaa - Kalvola - Kulosaari - Kuusankoski - Kymi - Lammi - Lappee - Lauritsala - Lohjan kunta - Nuijamaa - Nummi - Oulunkylä - Pohja - Porvoon mlk - Pusula - Renko - Saari - Sammatti - Simpele - Sippola - Snappertuna - Suursaari - Tammisaaren mlk - Tammisaari - Tenhola - Tuulos - Uukuniemi - Valkeala - Vanaja - Vehkalahti
Suomi Suomen 30 suurinta kuntaa väkiluvun mukaan (2009)

1. Helsinki 578 126
2. Espoo 242 372
3. Tampere 209 744
4. Vantaa 196 228
5. Turku 175 738
6. Oulu 137 360

7. Jyväskylä 128 245
8. Lahti 100 252
9. Kuopio 92 018
10. Kouvola 88 425
11. Pori 76 434
12. Joensuu 72 368

13. Lappeenranta 70 354
14. Hämeenlinna 66 210
15. Rovaniemi 59 351
16. Vaasa 58 746
17. Seinäjoki 56 353
18. Salo 54 749

19. Kotka 54 745
20. Mikkeli 48 702
21. Porvoo 48 322
22. Kokkola 45 766
23. Hyvinkää 44 989
24. Rauma 39 745

25. Lohja 39 171
26. Nurmijärvi 39 140
27. Järvenpää 38 365
28. Kajaani 38 112
29. Tuusula 36 496
30. Kirkkonummi 36 088
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyvink%C3%A4%C3%A4
Henkilökohtaiset työkalut