Punarinta

Wikipedia

Punarinta
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Varpuslinnut Passeriformes Heimo: Siepot Muscicapidae Suku: Erithacus Laji: rubecula
Kaksiosainen nimi
Erithacus rubecula (Linnaeus, 1758)
Katso myös
Punarinta Wikispeciesissä   Punarinta Commonsissa

Punarinta (Erithacus rubecula) on pieni varpuslintu, joka luokiteltiin ennen rastaisiin, mutta nyttemmin on siirretty sieppojen heimoon. Punarinta on yleinen eurooppalainen lintu ja se tunnetaan riidanhaluisesta käyttäytymisestään^lähde?. Punarinta ääntelee tikitystä muistuttavalla äänellä ”tik-tik-tik…”. Punarinnan laulu on kaunista, vienoa ja voidaan kuulla erityisesti hämärän aikoihin.

Aikuinen punarinta on helppo tunnistaa oranssista rinnasta ja kurkusta. Nuori lintu on ruskea ja kauttaaltaan vaaleanruskeiden täplien kirjavoima. Sekä vanhoilla että nuorilla punarinnoilla on täydellinen sulkasato elo–syyskuussa, minkä jälkeen niitä on vaikea maastossa määrittää iälleen.

Vanhin suomalainen rengastettu punarinta on ollut 11 vuotta 4 kuukautta 8 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut puolalainen 17 vuotta 3 kuukautta vanha punarinta.

Sisällysluettelo 1 Esiintyminen 2 Elinympäristö 3 Lisääntyminen 4 Ravinto 5 Lähteet 6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Esiintyminen

Punarintoja tavataan koko Euroopassa ja keskisessä Aasiassa Siperiaan saakka, sekä Pohjois-Afrikassa. Euroopassa pesii 32–43 miljoonaa paria, joista Britteinsaarilla noin 6 miljoonaa. Suomen pesimäkanta oli 1990-luvulla vähintään miljoona paria, ja se on Etelä-Suomen 3. tai 4. runsain pesimälintu. Skandinaviassa ja Venäjällä pesivät yksilöt muuttavat talveksi Britteinsaarille. Suomalaiset punarinnat talvehtivat pääasiassa Iberian niemimaalla, Ranskassa, Italiassa ja Pohjois-Afrikassa. Saurolan* artikkelin satojen punarintalöytöjen joukossa on vain 2 löytöä Isosta-Britanniasta.

[muokkaa] Elinympäristö

Havu- ja sekametsät, varttuneet taimikot, puistot, puutarhat ja muut asutut alueet.

[muokkaa] Lisääntyminen

Pesä on tavallisesti maassa jossain kolossa tai kiven alla, kannon tai mättään kupeella, matalalla pensaassa tai risukasassa. Se voi olla myös rakennuksessa tai matalalla olevassa linnunpöntössä. Muninta alkaa toukokuussa. Munia 4–6, valkoisia ja ruskehtavapilkkuisia. Naaras hautoo 2 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä kaksiviikkoisina. Pesii tavallisesti kaksi kertaa kesässä, toinen pesue on juhannuksen tienoilla.

[muokkaa] Ravinto

Hyönteiset ja muut selkärangattomat, talvella siemenet, marjat ja mahdollisesti ruokintapaikkojen antimet.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Saurola, Pertti 1983: Miksi syyskuun ja lokakuun punarinnat talvehtivat eri alueilla? – Lintumies 3.1983 s. 108–115. LYL.