Punarinta

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Punarinta
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Siepot Muscicapidae
Suku: Erithacus
Laji: rubecula
Kaksiosainen nimi
Erithacus rubecula
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
  Punarinta Wikispeciesissä

  Punarinta Commonsissa

Punarinta (Erithacus rubecula) on pieni varpuslintu, joka luokiteltiin ennen rastaisiin, mutta nyttemmin on siirretty sieppojen heimoon. Punarinta on yleinen eurooppalainen lintu ja se tunnetaan riidanhaluisesta käyttäytymisestäänlähde?. Punarinta ääntelee tikitystä muistuttavalla äänellä ”tik-tik-tik…”. Punarinnan laulu on kaunista, vienoa ja voidaan kuulla erityisesti hämärän aikoihin.

Aikuinen punarinta on helppo tunnistaa oranssista rinnasta ja kurkusta. Nuori lintu on ruskea ja kauttaaltaan vaaleanruskeiden täplien kirjavoima. Sekä vanhoilla että nuorilla punarinnoilla on täydellinen sulkasato elo–syyskuussa, minkä jälkeen niitä on vaikea maastossa määrittää iälleen.

Vanhin suomalainen rengastettu punarinta on ollut 11 vuotta 4 kuukautta 8 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut puolalainen 17 vuotta 3 kuukautta vanha punarinta.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Esiintyminen

Punarintoja tavataan koko Euroopassa ja keskisessä Aasiassa Siperiaan saakka, sekä Pohjois-Afrikassa. Euroopassa pesii 32–43 miljoonaa paria, joista Britteinsaarilla noin 6 miljoonaa. Suomen pesimäkanta oli 1990-luvulla vähintään miljoona paria, ja se on Etelä-Suomen 3. tai 4. runsain pesimälintu. Skandinaviassa ja Venäjällä pesivät yksilöt muuttavat talveksi Britteinsaarille. Suomalaiset punarinnat talvehtivat pääasiassa Iberian niemimaalla, Ranskassa, Italiassa ja Pohjois-Afrikassa. Saurolan* artikkelin satojen punarintalöytöjen joukossa on vain 2 löytöä Isosta-Britanniasta.

[muokkaa] Elinympäristö

Havu- ja sekametsät, varttuneet taimikot, puistot, puutarhat ja muut asutut alueet.

[muokkaa] Lisääntyminen

Pesä on tavallisesti maassa jossain kolossa tai kiven alla, kannon tai mättään kupeella, matalalla pensaassa tai risukasassa. Se voi olla myös rakennuksessa tai matalalla olevassa linnunpöntössä. Muninta alkaa toukokuussa. Munia 4–6, valkoisia ja ruskehtavapilkkuisia. Naaras hautoo 2 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä kaksiviikkoisina. Pesii tavallisesti kaksi kertaa kesässä, toinen pesue on juhannuksen tienoilla.

[muokkaa] Ravinto

Hyönteiset ja muut selkärangattomat, talvella siemenet, marjat ja mahdollisesti ruokintapaikkojen antimet.

[muokkaa] Lähteet

  1. IUCN 2008 Red List IUCN. Viitattu 15.10.2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla

  • Saurola, Pertti 1983: Miksi syyskuun ja lokakuun punarinnat talvehtivat eri alueilla? – Lintumies 3.1983 s. 108–115. LYL.

Henkilökohtaiset työkalut