Muuttolintu

Wikipedia

Muuttolintu on lintu, joka viettää vuoden eri osat säännöllisesti eri paikoilla.

Lintuja jotka siirtyvät paikasta toiseen satunnaisesti esimerkiksi ravinnon loppuessa sanotaan vaelluslinnuiksi; pihlajanmarjojen saatavuuden mukaan liikkuvat tilhet ovat tyypillisiä vaelluslintuja.

Muuttolinnut viettävät tyypillisesti kesän lähellä napa-alueita, joissa taistelu reviireistä ja ravinnosta ei ole niin kiivasta kuin etelämpänä. Myös pitkä valoisa aika on merkityksellinen: monen lajin poikaset eivät kestäisi ruokkimatta tropiikin 12 tunnin yötä.

Muuttolinnut viettävät talven lämpimämmillä alueilla saadakseen ravintoa.

Tyypillisesti kaikki hyönteissyöjät (esimerkiksi västäräkki, tervapääsky) muuttavat talveksi pois alueilta, joiden lämpötila laskee pakkasen puolelle. Useimmat kalaa syövät linnut muuttavat sulan veden äärelle. Siemeniä syövät linnut kuten peippo voivat pysyä Suomessa paljon pitempään.

Pisimpiä muuttomatkoja tekevät lapintiirat, jotka pesivät pohjoisen napapiirin hujakoilla ja viettävät pohjoisen pallonpuoliskon talvet Etelämantereen alueella. Lapintiirasta on sanottu, että se on laji joka näkee eniten auringonpaistetta elämänsä aikana! Lyhyempiä muuttomatkoja tekevät muun muassa pulmunen ja kiuru, jotka siirtyvät lähinnä Itämeren etelärannikolle ja Länsi-Eurooppaan.

Suomessa kevätmuutto alkaa helmikuun aikana, kun lokit ja vesilinnut siirtyvät mahdollisuuksien mukaan lähemmäs pesimäseutuja. Maaliskuussa saapuvat muun muassa kottarainen, uuttukyyhky, kiuru ja monet muut linnut. Toukokuussa saapuvat arktiset vesilinnut ja viimeiset muuttajat saapuvat vasta kesäkuun aikana (mm. lapinuunilintu ja kuhankeittäjä.

Syysmuutto alkaa monilla kahlaajalajeilla jo toukokuussa. Syysmuutto huipentuu syys-lokakuun aikana ja monia vesilintuja muuttaa vielä marras-joulukuussa. Etelään siirtyvät maakotkat saattavat muuttaa etelään vielä tammikuussakin.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Björk, Erkki 1991: Eräiden lajien muuttosuuntia Pohjois-Savossa.- Lintumies 2.1991 s. 80-85. LYL.
• Harju, Terho 1977: Valtakunnallisen kevätmuuttokyselyn tulokset 1975. - Lintumies 1.1977 s. 2-13. LYL.
• Hildén, Olavi 1968: Muuttolintujen saapuminen Suomeen 1968. - Lintumies 3.1968 s. 76-79. SLY.
• Hildén, Olavi 1974: Vaelluslintujen esiintyminen lintuasemilla 1971-73. - Lintumies 3-4.1974 s. 97-110. SLY.
• Hildén, Olavi 1976: Vaelluslintujen esiintyminen lintuasemilla 1975. - Lintumies 2.1976 s. 33-40. SLY.
• Hildén, Olavi & Nikander, Pekka J. 1986: Syksyn 1985 vaelluslinnut. - Lintumies 2.1986 s. 88-93. LYL.
• Hildén, Olavi & Nikander, Pekka J. 1990: Syksyn 1989 vaelluslinnut. - Lintumies 3.1990 s. 120-128. LYL.
• Hildén, Olavi & Nikander, Pekka J. 1991: Syksyn 1990 vaelluslinnut. - Lintumies 3.1991 s. 104-117. LYL.
• Hildén, Olavi & Nikander, Pekka J. 1992: Hurja tiaisvaellussyksy 1991. - Lintumies 4.1992 s. 132-139. LYL.
• Hissa, Raimo 1990: Mitä uutta lintujen navigointi- ja suunnistuskyvystä? - Lintumies 3.1990 s. 98-103. LYL.
• Hästbacka, Hans 1985: Flyttfåglar till havs. - Lintumies 4.1985 s. 195-196. LYL.
• Koskimies, Pertti 1981: Lintukevät 1980. - Lintumies 4.1981 s. 150-158. LYL.
• Koskimies, Pertti 1983: Lintukevät 1982. - Lintumies 4.1983 s. 165-172. LYL.
• Pöyhönen, Mikko 1991: Lintujen fenologiarekisteri. - Lintumies 2.1991 s. 74-75. LYL.
• Vepsäläinen, Kari 1975: Kliinit apuna vaelluslintututkimuksissa. - Lintumies 3.1975 s. 90-94. SLY.