Joutsenet
| Joutsenet | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) | ||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Lajit | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||
| |
Joutsenet (Cygnus) on hanhien alaheimon (Anserinae) suku, johon kuuluu 6 nykyistä lajia. Joutsenet ovat vesilintuja ja niillä on pitkä kaula ja yleensä valkoinen höyhenpeite.
Joutsenet voivat pitkän kaulansa ansioista syödä ruokaa kohtalaisen syvältä. Ne ovat raskaita lintuja, joten niiden lentoonlähtö on työlästä. Joutsenet solmivat elinikäisen parisuhteen kumppaninsa kanssa.[1]
Mustajoutsenen alalaji uudenseelanninjoutsen (Cygnus atratus sumnerensis) on kuollut sukupuuttoon. Sitä on pidetty aikaisemmin omana lajinaan. Ankkajoutsen (Coscoroba coscoroba)[2] ei kuulu joutsenten sukuun vaan Coscoroba-sukuun, jonka ainoa laji se on. Se muistuttaa joltain osin enemmän hanhia.
Joutsenlajit [muokkaa]
- Mustajoutsen (Cygnus atratus)[2]
- Uudenseelanninjoutsen eli isomustajoutsen (Cygnus atratus sumnerensis, syn. Cygnus sumnerensis, syn. Cygnus calcitrans[3]) (hävinnyt)
- Trumpettijoutsen (Cygnus buccinator)[2]
- Pikkujoutsen (Cygnus columbianus, alalajit Cygnus columbianus columbianus ja Cygnus columbianus bewickii)
- Laulujoutsen (Cygnus cygnus)[2]
- Mustakaulajoutsen (Cygnus melancoryphus)[2]
- Kyhmyjoutsen (Cygnus olor)[2]
- Joutsenlajien erotustuntomerkkejä
- Euroopan joutsenlajit
-
Laulujoutsen (Cygnus cygnus)
-
Kyhmyjoutsen (Cygnus olor)
-
Pikkujoutsen (Cygnus columbianus)
- Muun maailman joutsenlajit
-
Mustakaulajoutsen (Cygnus melancoryphus)
-
Mustajoutsen (Cygnus atratus)
-
Trumpettijoutsen (Cygnus buccinator)
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 14. Kustannusyhtiö Otava Oy, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
- ↑ a b c d e f Otavan lintutieto - Maailman linnut (päätoimittaja Christopher M. Perris, suomalaisen laitoksen päätoimittaja Juhani Lokki, Otava, ISBN 951-1-12001-8, alk.per. The Illustrated Encyclopaedia of Birds: The Definitive Guide to Birds of the World, 1990)
- ↑ Järvinen, Olli; Miettinen, Kaarina: Sammuuko suuri suku? – Luonnon puolustamisen biologiaa, s. 56. Vantaa: Suomen luonnonsuojelun tuki Oy, 1987. ISBN 951-9381-20-1.