Hanhet
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Hanhet | |
---|---|
Merihanhia (Anser anser) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
Heimo: | Sorsat Anatidae |
Alaheimo: |
Hanhet Anserinae Vigors, 1825 |
Suvut | |
|
|
Katso myös | |
Hanhet (Anserinae) on sorsien (Anatidae) heimon alaheimo. Hanhien alaheimoon kuuluvat varsinaiset hanhet ja joutsenet.
Kesyhanhi on merihanhen kesytetty muoto. Kyhmyhanhi on joutsenhanhen kesytetty muoto.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hanhet ovat suurikokoisia, voimakasrakenteisia ja pitkäkaulaisia sorsalintuja. Niiden vahvat jalat sijaitsevat ruumiin keskikohdassa, joten ne pystyvät kävelemään maalla helposti. Hanhilla on kiilanmuotoinen nokka, ja ylänokan reunassa on hammastus.[1]
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hanhet kerääntyvät erityisesti muuttoaikoihin ja talvisin suuriksi parviksi. Hanhet ovat kasvinsyöjiä ja ruokailevat pääasiassa laiduntamalla. Hanhien pesä on maassa, ja se on pehmustettu untuvilla.[1]
Suomesta tavatut lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosittain pesivät lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- kanadanhanhi (Branta canadensis)
- kyhmyjoutsen (Cygnus olor)
- laulujoutsen (Cygnus cygnus)
- merihanhi (Anser anser)
- metsähanhi (Anser fabalis)
- valkoposkihanhi (Branta leucopsis)
Tietellinen nimi ja järjestys | Nimi | Vähintään | Keskimäärin | Enintään | Uhanalaisuusluokka |
---|---|---|---|---|---|
Cygnus cygnus | Laulujoutsen | 8 600 | 11 000 | 12 000 | elinvoimainen (LC) |
Branta leucopsis | Valkoposkihanhi | 6 000 | 7 000 | 8 000 | elinvoimainen (LC) |
Cygnus olor | Kyhmyjoutsen | 4 500 | 6 800 | 9 500 | elinvoimainen (LC) |
Anser anser | Merihanhi | 3 600 | 6 600 | 10 000 | elinvoimainen (LC) |
Branta canadensis | Kanadanhanhi | 4 900 | 5 700 | 6 300 | arviointiin soveltumaton (NA) |
Anser fabalis fabalis | Taigametsähanhi | 1 000 | 1 700 | 2 500 | vaarantunut (VU) |
Anser fabalis rossicus | Tundrametsähanhi | 25 | 50 | 100 | erittäin uhanalainen (EN) |
Anser erythropus | Kiljuhanhi | 0 | 0 | 5 | äärimmäisen uhanalainen (CR) |
Anser caerulescens | Lumihanhi | 0 | 0 | 1 | arviointiin soveltumaton (NA) |
Taigametsähanhi ja tundrametsähanhi ovat metsähanhen alalajeja.
Satunnaisesti pesivät lajit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- kiljuhanhi (Anser erythropus)
- tiibetinhanhi (Anser indicus)
Arktisilla seuduilla pesiviä, Suomen kautta muuttavia lajeja ovat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- pikkujoutsen (Cygnus columbianus)
- sepelhanhi (Branta bernicla)
- tundrahanhi (Anser albifrons)
- lyhytnokkahanhi (Anser brachyrhynchus)
Satunnaisvieraana Suomessa on tavattu lisäksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- punakaulahanhi (Branta ruficollis)
- lumihanhi (Chen caerulescens)
- pikkukanadanhanhi (”Branta hutchinsii”)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 16. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2
- ↑ Aleksi Lehikoinen, Antti Below, Aili Jukarainen, Toni Laaksonen, Teemu Lehtiniemi, Markku Mikkola-Roos, Jorma Pessa, Ari Rajasärkkä, Pekka Rusanen, Päivi Sirkiä, Juha Tiainen & Jari Valkama: Suomen lintujen pesimäkantojen koot Linnut 2018 -vuosikirja. BirdLife Suomi. Viitattu 22.8.2023.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Harju, Terho 1975: Hanhien massamuutto syksyllä 1974. - Lintumies 4.1975 s. 123-127. SLY.
- Hästbacka, Hans 1982: Skadskjutna gäss. - Lintumies 1.1982 s. 43. LYL.
- Pirkola, Matti K. 1980: Hanhien värimerkinnästä. - Lintumies 1.1980 s. 28-34. LYL.
- Rinne, Juhani 1979: Hanhien määrittämisen vaikeudesta. - Lintumies 1.1979 s. 39-40, LYL.
- ITIS: Anserinae (englanniksi)