Sepelhanhi

Wikipedia

Sepelhanhi
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Sorsalinnut Anseriformes Heimo: Sorsat Anatidae Alaheimo: Hanhet Anserinae Suku: Kirjohanhet Branta Laji: bernicla
Kaksiosainen nimi
Branta bernicla (Linnaeus, 1758)
Katso myös
Sepelhanhi Wikispeciesissä   Sepelhanhi Commonsissa

Sepelhanhi (Branta bernicla) on pienikokoinen hanhi.

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Levinneisyys 3 Elinympäristö 4 Lisääntyminen 5 Ravinto 6 Lähteet 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Sepelhanhi on pieni ja lyhytnokkainen hanhi, jonka höyhenpeite on mustanruskean ja valkean kirjava. Pää ja rinta mustat, kaulassa valkea sepel. Selkä harmaa, kupeet vaaleanharmahtavat. Alaperä on puhtaan valkoinen ja varsinainen pyrstö hyvin lyhyt. Pyrstön avulla sen voi erottaa mm. merihanhesta ja valkoposkihanhesta.

Pituus on 56–61 cm, siipien kärkiväli 115 cm, paino 1,0–2,2 kg.

Euroopan vanhin rengastettu sepelhanhi on ollut brittiläinen 28 vuoden 8 kuukauden ikäinen lintu.

[muokkaa] Levinneisyys

Sepelhanhi pesii pohjoisilla merenrannoilla ja muuttaa Etelä-Suomen yli talvehtimaan. Pohjois-Amerikassa pesii alalaji nigricans, jolla lähes mustat kupeet, Itä-Kanadasta Huippuvuorille vaaleakupeinen alalaji hrota. Euroopan pesimäkanta asustaa Huippuvuorilla (noin 5 000 paria) ja Venäjällä Kaninin niemimaalla. Euroopassa talvehtii noin 320 000 sepelhanhea, joista 300 000 on kotoisin Venäjältä, pääosin Taimyrin niemimaalta. Maailmassa arvioidaan olevan noin 570 000 yksilöä.

[muokkaa] Elinympäristö

Arktisten alueiden rannat ja tundra. Vetiset luhdat ja suot. Muuttoaikoina tavataan meri- ja järvialueilla. Kevätmuutto tapahtuu toukokuussa, jolloin Suomenlahden yli muuttaa muutamassa päivässä lähes koko Euroopassa talvehtinut populaatio. Syysmuutto tapahtuu pitemmän ajan kuluessa syys-lokakuussa, eikä kevätmuuttoon verrattavaa massatapahtumaa esiinny.

[muokkaa] Lisääntyminen

Pesä on maassa, usein lammen rannalla. Sepelhanhi tekee 3–5 munaa, joita naaras hautoo 24–26 päivää. Poikaset ovat pesäpakoisia. Parisuhde on monivuotinen, ja pari on hyvin pesäpaikkauskollinen. Sukukypsä 3-vuotiaana.

[muokkaa] Ravinto

Pesimäalueilla laiduntaa ruohoa, sammalta ja jäkälää, sekä puolisukeltaa vesikasveja ja -hyönteisiä. Talvehtimisalueilla etenkin Zostera-suvun lajien juuret, korret ja lehdet ovat sepelhanhen suosiossa.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Lisätietoa sepelhanhesta
• Hottola, Petri 1984: Sepelhanhen Branta bernicla nigricans-rotu ensi kertaa Suomessa. - Lintumies 3.1984 s. 102-105. LYL.
• Rosendahl, Leo & Saarinen, Eino 1980: Havainto sepelhanhiparven levähtämisestä Hirvensalmen Puulavedellä. - Lintumies 4.1980 s. 181. LYL.
• Wiss, Kai & Andersson, Göran 1979: Prutgäss Branta bernicla kolliderade med färja. - Ornis Fennica 56:172.
• Sepelhanhi Lintukuva.fi -verkkopalvelussa