Metsähanhi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Metsähanhi
Bean.goose.600pix.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Sorsalinnut Anseriformes
Heimo: Sorsat Anatidae
Alaheimo: Hanhet Anserinae
Suku: Harmaahanhet Anser
Laji: fabalis
Kaksiosainen nimi
Anser fabalis
(Latham, 1787)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Metsähanhi Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Metsähanhi Commonsissa

Metsähanhi (Anser fabalis) on hanhiin kuuluva lintulaji, joka elää Euraasian pohjoisoisissa.

Sisällysluettelo

Koko ja ulkonäkö [muokkaa]

Metsähanhia on kahta alalajia. Metsähanhen nimialalaji on "taigametsähanhi" (Anser fabalis fabalis), jonka yleisväri on harmaanruskea, pää on tummempi ja valkeassa pyrstössä on tumma kärkivyö. Sen nokka on pitkä, tyvestä musta ja kärjestä keltainen. Jalat ovat oranssinkeltaiset. Pituus on 75–82 cm, siipien kärkiväli 160 cm, paino 1,7–3,6 kg. Lentoääni on nenäsointinen ka-gia, ga-ga-gia / ka-ga-ga, ka-ga. Yhteysääni matala tjö-tjö, tjö-tjö-tjöt. Toinen alalaji, "tundrametsähanhi" (Anser fabalis rossicus), on hyvin samannäköinen mutta pienempi ja lyhytkaulaisempi. Sen nokka on pienempi, ja värityksessä on enemmän mustaa.

Vanhin suomalainen rengastettu metsähanhi on tavattu elossa 19 vuotta 7 kuukautta 22 päivää poikasena tapahtuneen rengastuksen jälkeen[2]. Euroopan vanhin oli saksalainen hanhi, joka löydettiin kuolleena 25 vuotta 7 kuukautta rengastuksen jälkeen[3].

Levinneisyys [muokkaa]

Metsähanhi pesii Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa ja talvehtii etelässä. Suomalaiset metsähanhet talvehtivat Keski- ja Länsi-Euroopassa. Luoteisvenäjän metsähanhia muuttaa suomen eteläosien yli arviolta 40.000-60.000 yksilöä. Suomessa laji on ennenkaikkea lapin ja Pohjois-Pohjanmaan asukas, mutta esiintyy suoalueilla myös keskisessä Suomessa aina Satakunnan rajoille saakka lännessä ja Pohjois-Karjalan itäosiin saakka idässä[4]. Maamme pesimäkannan kooksi arvidaan nykyään 1700-2500 paria, mutta tämäkin luku on epävarma, koska riittävän hyvää tutkimustietoa arvion pohjaksi ei ole[5]. Toinen esitetty arvio on 1000-2000 paria[6]. Tällä hetkellä pyritään löytämään luotettavia tapoja arvioida pesimäkantamme kokoa ja kannan kehityssuuntaa, sekä tilastoimaan vuosittainen metsähanhisaalis tarkemmin.

Euroopan pesimäkannaksi on karkeasti arvioitu 2 700 – 3 640 paria, joista valtaosa pesii Suomessa. Euroopanpuoleisella Venäjällä pesii arviolta n. 140 000 paria. Koko maailman populaatiosta ei ole tarkkoja tietoja, yhden arvion mukaan sen koko olisi noin 800.000 yksilöä[7]. Tundrametsähanhia pesii Suomessa vain jokusia pareja pohjoisimmassa Lapissa. Venäjällä se on kuitenkin runsas ja kannan katsotaan olevan vakaa tai kasvava. Sensijaan taigametsähanhi, joita Suomen pesimälinnut pääosin ovat, on taantunut viime vuosikymmeninä. Tähän viittavat varsinkin talvehtimisalueilla tehdyt laskennat, joiden mukaan 1990-luvun puolivälissä talvehtimisalueilla oleili n. 100.000 taigametsähanhea, mutta 2011 enää n. 45.000 yksilöä[8]. Suomalaisten rengastusaineistojen perusteella on todettu metsähanhella hyvin suurta aikuisten lintujen kuolleisuutta (30-35% vuosittainen kuolleisuus)[9]. Metsästyksen ja soiden ojitusten on Suomessa arvioitu olevan metsähanhien kantaan voimakkaimmin vaikuttavia tekijöitä. Laulujoutsenta on epäilty yhdeksi metsähanhen kilpailijaksi, joka sukupuuton partaalta palatessaan olisi syrjäyttänyt metsähanhen joiltain paikoin [10]. Laulujoutsenen merkityksestä metsähanhelle ei kuitenkaan ole paljoakaan tutkimustietoa. On myös pohdittu isojen vesilintujen välisen kilpailun merkitystä talvehtimisalueella, useiden muiden lajien runsastuttua viime vuosikymmeninä. Myös monet hanhia tai niiden poikasia saalistavat petoeläimet, kuten suurpedot, kotkat ja ketut sekä supikoirat ovat runsastuneet viime vuosikymmeninä. Suomen kantaan saattaa vaikuttaa myös Venäjän puolella tapahtuva kuolleisuus, varsinkin kun osa suomalaisista hanhista siirtyy sulkasatoajaksi Venäjälle[11].

Elinympäristö [muokkaa]

Tundra ja taiga. Pohjoisen aapasuot. Suomessa erityisesti vetisillä aapasoilla Itä- ja Pohjois-Suomessa. Myös rimpisoilla etelä-lapissa ja peräpohjolassa. Muuttomatkoilla lepäilevät peltoaukeilla, eritoten pohjanmaalla.

Lisääntyminen [muokkaa]

Pesä sijaitsee mättäällä suolla, joskus metsässä tai hakkuuaukealla, usein pensaan tai puun juurella. Naaras munii huhtikuun lopulla 4–6 munaa, joita naaras hautoo 27-29vrk ja koiras vahtii. Poikaset oppivat lentämään noin 40 päivän ikäisenä. Poikaset pysyvät vanhempiensa seurassa kesän ja seuraavat niitä syysmuutolla ja talvehtimisalueella kevääseen saakka. Saavuttaa sukukypsyyden 3-vuotiaana.

Ravinto [muokkaa]

Pesimäaikana metsähanhen ravintoa ovat sarat tai muut kosteikkokasvit, muuttoaikana viljanjyvät, orasruoho, apila ja muut vehreät ruohot.

Lähteet [muokkaa]

  1. Anser fabalis IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
  2. http://www.luomus.fi/elaintiede/rengastus/tuloksia/ikaennatykset.htm Suomessa rengastettujen lintujen ikäennätykset
  3. http://www.euring.org/data_and_codes/longevity.htm Euroopan rengastettujen lintujen ikäennätykset
  4. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/mets%C3%A4hanhi Metsähanhen pesimäalueet lintuatlaksessa
  5. http://www.riista.fi/data/attachments/riistan_vuoksi_2012_lokakuu.pdf Riistan vuoksi lokakuu 2012 s.6-8
  6. http://www.suomenluonto.fi/arkisto/2010/3-10/hanhimiehen-haave Hanhimiehen haave - Suomen luonto 3/2010
  7. Ruotsinkielinen wikipedia, lähde muuttunut tai epäselvä
  8. http://www.riista.fi/data/attachments/riistan_vuoksi_maaliskuu_2012_web.pdf Riistan vuoksi maaliskuu 2012 s.11-13
  9. http://mmm.multiedition.fi/sarvi/sarvet/4-2012/fi/3.php Aikuisten hanhien eloonjäänti ratkaisee taigametsähanhen kohtalon
  10. Laulujoutsen ajaa metsähanhet petojen suihin 27.5.2010. Kaleva.fi. Viitattu 5.2.2013.
  11. http://www.epaper.fi/pub/riista/?issue=201301&lang=fi Satelliittilähetin antaa uutta tietoa taigametsähanhesta - Metsästäjä 1/2013 s.10-12

Aiheesta muualla [muokkaa]