Aapasuo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen metsien kasvupaikkatyypit
lehtometsätyypit
kangasmetsätyypit
lehtomainen kangasmetsä
tuore kangasmetsä
kuivahko kangasmetsä
kuiva kangasmetsä
karukkokangasmetsä
Suomen suotyypit
suometsät: korpi, räme
avosuot: neva, letto
Suomen suoyhdistymätyypit
keidassuo
aapasuo
palsasuo
Niittysuon aapaa Utajärvellä Hillatien varressa.

Aapasuo on suoyhdistymätyyppi, jossa suoalueen keskikohta on selvästi sen reunoja alempana. Aapasoita on Suomessa etenkin Pohjois-Suomessa.

Suon rakenne ja syntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aapasuot ovat yleensä suuria avosoita. Keskeltä ne ovat hyvinkin märkää nevaa tai lettoa, koska vesi valuu kohti keskustaa. Keskustan nevoilla on märkiä rimpiä ja kuivia jänteitä. Aapasoiden reunoilla on tavallisesti korpia tai rämeitä. Aapasuot ovat minerotrofisia soita, joilla turve voi olla runsasravinteista, koska kevättulvat tuovat joka vuosi lisäravinteita ympäröiviltä kivennäismailta. Eräs aapasuon tyyppi on rinnesuo, joita on Suomessa etenkin Posiolla ja Itä-Lapissa. Sijaintinsa puolesta aapasuot voidaan jakaa kolmeen tyyppiin, Pohjanmaan, Peräpohjolan ja Lapin aapasuot. Tyypillisimmät aapasuot ovat Peräpohjolassa.

Kasvillisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aapasuolla ei kasva niin paljon rahkasammalta kuin keidassuolla. Järvikorte on yleinen aapasoiden vetisillä nevoilla, samoin kuin raate, erilaiset sarat ja heinät taas suon laita-alueilla. Putkilokasveja suolla on yleensä paljon, erityisesti suon märillä keskialueilla, jotka ovat runsasravinteisia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Miettinen M., Huhta V., Mikkola K., Häyrinen U., Kuronen I., Rapeli M. 1978. Suoaapinen. Julkaisija: Suomen luonnonsuojeluliitto, ss. 36-38.



Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.