Kiljuhanhi
Wikipedia
| Kiljuhanhi | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1] |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Anser erythropus (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Kiljuhanhi Wikispeciesissä |
Kiljuhanhi (Anser erythropus) on tundrahanhen läheinen sukulainen, uhanalaisin hanhi koko Euraasiassa, ja kaikkialla kannan kehitys menee hälyttävästi alaspäin. Maailmankannaksi arvioidaan enää n. 25 000 yksilöä. Pohjoismaiden (Norja, Suomi, Ruotsi) pesimäkannaksi arvioidaan tällä hetkellä enää 20–30 paria, ja kannan kehitys on edelleen taantuva. Suomesta ei ole pesimälöytöjä viime vuosilta. Monia istutusprojekteja meneillään ja suurin osa eteläisessä Pohjolassa tavattavista kiljuhanhista lienee näistä kokeiluista lähtöisin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Tämä pieni hanhi on heinäsorsan kokoinen, yleisväriltään ruskehtava. Muistuttaa lähinnä lähisukulaistaan tundrahanhea, mutta on pienempi, keltainen silmärengas on voimakas ja otsan valkea "kilpi" jatkuu päälaelle. Jalat ovat kirkkaanoranssit. Pituus 60 cm, siipien kärkiväli 110 cm, paino 1,6–2,5 kg.
Vanhin suomalainen rengastettu kiljuhanhi on ollut 3 vuotta 10 kuukautta 30 päivää vanha.
[muokkaa] Levinneisyys
Kiljuhanhi pesii Aasian pohjoisosissa, lähinnä Siperiassa, sekä Lapissa ja Kölivuoristossa, talvehtii Etelä-Euroopassa kuten Kreikassa sekä Kiinassa. Muuttomatkoillaan linnut levähtävät usein Kazakstanissa missä niitä on metsästetty massoittain. Talvehtimis- ja muuttoreittien metsästystä pidetään nykyisin kiljuhanhien suurimpana uhkana.
Euroopassa pesii ainoastaan 49–70 paria, Venäjällä ehkä 1 000 – 2 500 paria.
[muokkaa] Elinympäristö
Kiljuhanhi viihtyy metsätundralla.
[muokkaa] Ravinto
Pajunlehtiä, silmuja ja poikaset syövät hyönteisiä.
[muokkaa] Suojelu
1900-luvun alussa pohjoismaissa pesi tuhansia kiljuhanhipareja, nykyisin pesiviä pareja on jäljellä alle 15. Laji rauhoitettiin Suomessa 1969. WWF:llä on kiljuhanhityöryhmä. 1980-luvulta alkaen kiljuhanhia on kasvatettu tarhoissa ja istutettu luontoon sekä Suomessa että Ruotsissa, jonne on syntynyt pysyvä kanta.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ IUCN 2008 Red List IUCN. Viitattu 17.10.2008.
