Pikkujoutsen

Wikipedia

Pikkujoutsen
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Luokka: Linnut Aves Lahko: Sorsalinnut Anseriformes Heimo: Sorsat Anatidae Suku: Joutsenet Cygnus Laji: columbianus
Kaksiosainen nimi
Cygnus columbianus (Ord, 1815)
Alalajit
C. c. columbianus C. c. bewickii
Katso myös
Pikkujoutsen Wikispeciesissä   Pikkujoutsen Commonsissa

Pikkujoutsen (Cygnus columbianus) on pieni pohjoisten alueiden joutsen. Sitä on kaksi alalajia: C. c. columbianus Amerikassa ja C. c. bewickii Eurooppassa. Lajin kuvasi yhdysvaltalainen George Ord.

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Levinneisyys 3 Elinympäristö 4 Lisääntyminen 5 Ravinto 6 Lähteet 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Pikkujoutsen on laulujoutsenen näköinen mutta pienempi, pituus 115–127 cm ja siipien kärkiväli 170–195 cm. Kaula on lyhyempi ja nokassa on huomattavasti enemmän mustaa. Pikkujoutsenen ääni muistuttaa laulujoutsenen trumpetintoitotusta mutta on haukkuvampi, nasaalimpi.

Euroopan vanhin rengastettu pikkujoutsen on ollut vähintään 23 vuotta 7 kuukautta vanha brittiläinen lintu.

Pikku-, laulu- ja kyhmyjoutsenen väliset erot
Pikkujoutsenen nokka	Pikkujoutsenen lyhyt kaula ja vaakasuora pyrstö
Laulujoutsenen nokka	Laulujoutsenen suora kaula ja lyhyt pyrstö
Kyhmyjoutsenen nokkakyhmy ja punainen nokka	Kyhmyjoutsenen kaareva kaula ja pitkä, pystyyn nouseva pyrstö

[muokkaa] Levinneisyys

Pikkujoutsen pesii Kuolan niemimaalla ja muualla Pohjois-Venäjällä Tyynen valtameren rannoille asti, sekä Pohjois-Amerikan arktisilla alueilla. Maailman populaation koko on noin 300 000 yksilöä. Ne muuttavat Vienanmeren, Suomen ja Viron kautta Elbe-joelle, Alankomaihin ja Britteinsaarille. Pohjois-Venäjän itäosien populaatiot talvehtivat Kiinassa ja Japanissa. Suomessa pikkujoutsenia nähdään säännöllisesti levähtämässä muuttomatkallaan, varsinkin keväisin.

[muokkaa] Elinympäristö

Pesii tundralla lammilla, järvillä ja joissa.

[muokkaa] Lisääntyminen

Pikkujoutsenet pariutuvat eliniäkseen 2–3-vuotiaina. Kekomainen pesä tehdään kasvinjätteistä maalle lähelle vesirajaa, usein pienelle saarelle. Naaras munii 2–7 valkoista munaa, ja hautoo niitä 30–32 päivää koiraan vartioidessa pesää.

[muokkaa] Ravinto

Pikkujoutsen syö vesikasveja.

[muokkaa] Lähteet

• EURING

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Pikkujoutsen Lintukuva.fi -verkkopalvelussa