Valosaaste

Wikipedia

Valosaaste tarkoittaa keinovaloa, joka on tarpeetonta, liian voimakasta tai joka koetaan muuten häiritsevänä. Auringonvalon ei yleensä katsota olevan valosaastetta, vaikka se heijastuisi häiritsevästi tai aiheuttaisi häikäisyä.^[1] Valosaaste häiritsee esimerkiksi taivaankappaleiden tarkkailua, minkä vuoksi parhaat observatoriot joudutaan nykyään perustamaan kauas asutuilta alueilta.

Valosaaste on ihmisen aiheuttamaa ja tulee teiden ja kaupunkien valoista. Käsitteenä valosaaste on suhteellisen uusi, koska ihminen ei ole ennen tarvinnut haittaavan suurta määrää valoa, mutta teiden ja asutusten kasvaessa valaisimien määrä on kasvanut niin paljon, että siitä on seurannut haittaa öisen taivaan tarkkailulle. Puolet eurooppalaisista ei kaupunkien valosaasteen vuoksi enää pysty havaitsemaan Linnunrataa tähtitaivaalta^[2]. Myös jotkut pimeää tarvitsevat tai ihmisten keinovaloista muuten häiriintyvät eläimet kärsivät valosaasteesta. (Huomatkaa erikoisuutena oheisen karttakaavion osoittama Pohjois Korean vähäinen valosaaste.)

Sisällysluettelo 1 Valosaasteen haitat 2 Valosaasteen torjunta 3 Katso myös 4 Lähteet

[muokkaa] Valosaasteen haitat

Valosaaste ei tuhoa luontoa muiden saasteiden mittakaavassa. Turha tai liian voimakas valaistus saastuttaa kuitenkin epäsuorasti, sillä valon tuottamiseen tarvitaan energiaa. Valosaaste voi aiheuttaa paikallisia ongelmia eri eliölajeille. Esimerkiksi hiekkarannalla kuoriutuvat kilpikonnanpoikaset suunnistavat yöllä merta kohti avoimesta taivaanrannasta näkyvän valon avulla. Valosaaste saa kuitenkin kilpikonnanpoikaset eksymään kohti kaupunkia, vaikka niiden pitäisi pikaisesti päästä mereen. Paikallisesti tämän katsotaan jopa uhkaavan kilpikonnakantoja. Monet hyönteiset ja eräät linnutkin lentävät pimeällä keinovaloja kohti, luullen reittiä avoimeksi ja valoa auringonvaloksi, ja joutuvat tällä tavoin pois suotuisilta ruokailu- tai parittelupaikoilta. Tähtien mukaan suunnistavat linnut voivat myös eksyä reitiltään keinovalojen vuoksi ja törmäillä korkeisiin rakennuksiin ja mastoihin. Yksittäinen korkea piippu tai rakennus voi aiheuttaa yhdessä yössä tuhansien lintujen kuoleman^[3].

Keinovalaistus sekoittaa lisäksi monien eliöiden päivärytmiä. Bioluminenssilla parittelukumppania hakevat eläimet voivat kärsiä valosaasteesta. Esimerkiksi Suomessa kiiltomadot ovat keinovalaistuksen vuoksi harvinaistuneet, ja niitä on vain alueilla, joilla ei ole jatkuvaa voimakasta keinovalaistusta. Valosaaste vaikuttaa myös kasveihin, esimerkiksi valaisimien lähellä kasvavat puut voivat pudottaa lehtensä myöhemmin syksyisin. Tämä ei todennäköisesti haittaa kasveja.

[muokkaa] Valosaasteen torjunta

Maailmalla on jo parissa paikassa voimassa laki valosaastetta vastaan. Useissa maissa on tehty myös erilaisia samansuuntaisia aloitteita. Valosaasteen kurissapito katsotaan osaksi hyvää kaupunkisuunnittelua.

Valosaasteen vähentämiseksi on säädetty lakeja muun muassa

• Tšekin tasavallassa
• Espanjassa
  • Kataloniassa
  • Kanariansaarilla
• Italiassa
  • Lombardiassa
  • Venetossa
  • Valle d'Aostassa

Lisäksi Italia on tehnyt EU-aloitteen (ehdotelman), joka perustuu Lombardian aluelakiin.

Valosaastetta voidaan vähentää tarpeetonta valaistusta karsimalla ja kehittämällä erilaisia teknisiä ratkaisuja. Esimerkiksi liiketunnistimien avulla voidaan kytkeä valot päälle silloin, kun niitä tarvitaan. Varjostimien avulla valaistus voidaan suunnata tarkasti. Autojen valosaastetta väheksytään, lienee silti varsin haitallista.

[muokkaa] Katso myös

• Katuvalo

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Lyytimäki, Jari: Unohdetut ympäristöongelmat, s. 60–61. Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-968-7.
2. ↑ Lyytimäki, Jari: Unohdetut ympäristöongelmat, s. 62. Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-968-7.
3. ↑ Lyytimäki, Jari: Unohdetut ympäristöongelmat, s. 75. Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-968-7.