Kurki

Wikipedia

Kurki
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Kurkilinnut Gruiformes Heimo: Kurjet Gruidae Suku: Kurjet (suku) Grus Laji: grus
Kaksiosainen nimi
Grus grus (Linnaeus, 1758)
Katso myös
Kurki Wikispeciesissä   Kurki Commonsissa

Kurki (Grus grus) on Suomen suurimpia lintuja, jonka muuttoaurat kertovat kevään tai syksyn koittaneen.

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Levinneisyys 3 Elinympäristö 4 Lisääntyminen 5 Ravinto 6 Lähteet 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Kurjen vartalo on harmaa, pää ja kaula mustavalkoiset ja päälaki punainen. Kaukaa katsottuna kurki muistuttaa ulkonäöltään harmaahaikaraa, vaikkei ole sille mitään sukua. Kurjen erottaa haikaroista varmimmin siitä, että kurjet lentävät kaula suorana, haikarat kaula taivutettuna.

Kurjen pituus on 95–120 cm, paino 4–6 kg ja siipien kärkiväli noin 2 m. Kurjen äänet ovat raikuvan voimakkaita. Poikaset ja nuoret linnut vinkuvat korkealla ja kuuluvalla äänellä.

Vanhin suomalainen rengastettu kurki on ollut 17 vuotta 2 kuukautta 25 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin.

[muokkaa] Levinneisyys

Kurki pesii Euroopan ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Suomessa pesii noin 5 000 paria.^selvennä? Suomen kurkikanta on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2004 Suomessa pesi noin 19 000 kurkiparia.^selvennä? Se on pitkän matkan muuttaja, joka talvehtii Afrikassa (Marokossa ja Etiopiassa), Etelä-Aasiassa (Pakistanissa, itäisessä Kiinassa) ja Etelä-Euroopassa. Keväällä ne saapuvat huhtikuun puolivälin paikkeilla, ja syksyllä lähtevät syyskuussa ja lokakuun alkupuoliskolla. Kurjet lentävät V-muotoisissa auroissa, joissa suurten lintujen ilmanvastus on pienempi kuin yksin lentäessä. Auran kärjessä lentävää vaihdellaan. Suurimmissa auroissa voi olla satoja lintuja.

Maailmanlaajuisesti populaatio käsittää 210 000–250 000 yksilöä, joista enin osa pesii Venäjällä ja Fennoskandiassa.

[muokkaa] Elinympäristö

Kurjet viihtyvät soilla ja rantaniityillä. Pesintä järvien ja merenlahtien ruoikoissa lisääntyy kaiken aikaa. Muuttoaikoina kurjet viihtyvät vilja- ja perunapelloilla. Kurki on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu.

[muokkaa] Lisääntyminen

Kurkien saavuttua pesimäsoilleen ne esittävät upeita soidintansseja ja trumpettimaiset törähdykset kuuluvat kauas. Kurjet muodostavat elämänikäisen parisuhteen. Ne alkavat pesiä vasta 4–6-vuotiaina. Pesä rakennetaan usein suon tai ruoikon vaikeapääsyisimpään kolkkaan. Pesä on laajahko keko ruohoja, sammalia, oksia ja muita kasvinosia. Pariskunta rakentaa pesän yhdessä. Muninta alkaa Etelä-Suomessa usein jo huhtikuussa, mutta kylminä keväinä vasta toukokuussa. Munia on yksi tai kaksi, pohjaväriltään vihertäviä tai ruskehtavia tummin laikuin. Molemmat puolisot hautovat yhteensä yli 4 viikkoa. Poikaset ovat pesäjättöisiä ja osaavat jo hyvin pieninä uida ja juosta lujaa. Ne oppivat lentämään 2½ kuukauden ikäisinä. Poikasen kerjuuääni on hyvin korkea ja kauas kantava.

[muokkaa] Ravinto

Kurjet ovat kaikkiruokaisia. Ne syövät sammakoita, jyrsijöitä, kalaa, linnunpoikasia, mutta myös viljaa, perunoita ja marjoja.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Alhainen, Jouko 1992: Missä lienee kurkiperhe poikasten kasvuajan? - Lintumies 1.1992 s. 19-22. LYL.
• Karlin, Antti 1983: Kurki - vuoden tutkimuslaji. - Lintumies 2.1983 s. 88-89. LYL.
• Karlin, Antti 1985: Kurkitutkimus 1983. - Lintumies 2.1985 s. 111-118. LYL.
• Karlin, Antti 1992: Suomen ensimmäiset satelliittikurjet. - Lintumies 1.1992 s. 23. LYL.
• Excell, Jarl 1976: Uiva jokikurki Pyhtäällä. - Lintumies 1.1976 s. 29. SLY.
• Keskpaik, Juri & Rinne, Juhani 1986: Suomalais-neuvostoliittolainen kurkityö. - Lintumies 5.1986 s. 217-220. LYL.
• Luhta, Jorma. Kurkimaa. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy. 1980. (ISBN 951-95452-3-9).
• Rinne, Juhani 1983: Liian monta kurkea kevätmuutolla 1981. - Lintumies 3.1983 s. 99-107. LYL.
• Rinne, Juhani 1986: Kommentit Karlinin kurkiin. - Lintumies 1.1986 s. 28-29. LYL.
• Rinne, Juhani 1991: Kurjen kevätmuutto 1988. - Lintumies 3.1990 s. 104-112. LYL.
• Rinne, Juhani 1991: Kurjen muuttoa tutkitaan satelliitin avulla. - Lintumies 5.1991 s. 199-200. LYL.
• Rinne, Juhani 1992: Jännittäviä kurkilöytöjä Läntiseltä Valtaväylältä. - Lintumies 1.1992 s. 14-18. LYL.
• Kurki Lintukuva.fi -verkkopalvelussa