Kurki

Kurki
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Linnut Aves Lahko: Kurkilinnut Gruiformes Heimo: Kurjet Gruidae Suku: Kurjet Grus Laji: grus
Kaksiosainen nimi
Grus grus (Linnaeus, 1758)
Katso myös
Kurki Wikispeciesissä   Kurki Commonsissa

Kurki (Grus grus) on kurkilintujen lahkoon kuuluva lintulaji.

Koko ja ulkonäkö

Kurki

Kurjen vartalo on harmaa, pää ja kaula mustavalkoiset ja päälaki punainen. Kaukaa katsottuna kurki muistuttaa ulkonäöltään harmaahaikaraa, vaikkei ole sille mitään sukua. Kurjen erottaa harmaahaikarasta varmimmin siitä, että kurki lentää kaula suorana, harmaahaikara kaula taivutettuna.

Kurjen pituus on 95–120 cm, paino 4–6 kg ja siipien kärkiväli noin 2 m. Kurjen äänet ovat raikuvan voimakkaita. Poikaset ja nuoret linnut vinkuvat korkealla ja kuuluvalla äänellä.

Vanhin suomalainen rengastettu kurki on ollut 17 vuotta 2 kuukautta 25 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin.

Levinneisyys

Kurki pesii Euroopan ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Suomen kurkikanta on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2004 Suomessa pesi noin 19 000 kurkiparia. Vuosina 2006-2009 kannanarvio oli jo 30-40 000 paria. Se on pitkän matkan muuttaja, joka talvehtii Afrikassa (Marokossa ja Etiopiassa), Etelä-Aasiassa (Pakistanissa, itäisessä Kiinassa) ja Etelä-Euroopassa. Keväällä ne saapuvat huhtikuun puolivälin paikkeilla, ja syksyllä lähtevät syyskuussa ja lokakuun alkupuoliskolla. Kurjet lentävät V-muotoisissa auroissa, joissa suurten lintujen ilmanvastus on pienempi kuin yksin lentäessä. Auran kärjessä lentävää vaihdellaan. Suurimmissa auroissa voi olla satoja lintuja. Suomalaisten kurkien muuttoreittejä on tutkittu satelliittilähettimien avulla vuodesta 2006.

Maailmanlaajuisesti populaatio käsittää 210 000–250 000 yksilöä, joista enin osa pesii Venäjällä ja Fennoskandiassa.

Elinympäristö

Kurjet viihtyvät soilla ja rantaniityillä. Pesintä järvien ja merenlahtien ruoikoissa lisääntyy kaiken aikaa. Muuttoaikoina kurjet viihtyvät vilja- ja perunapelloilla. Kurki on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu. Kurki on aiheena myös Tervolan vaakunassa.

Lisääntyminen

Kurkien saavuttua pesimäsoilleen ne esittävät upeita soidintansseja ja trumpettimaiset törähdykset kuuluvat kauas. Kurjet muodostavat elämänikäisen parisuhteen. Ne alkavat pesiä vasta 4–6-vuotiaina. Pesä rakennetaan usein suon tai ruoikon vaikeapääsyisimpään kolkkaan. Pesä on laajahko keko ruohoja, sammalia, oksia ja muita kasvinosia. Pariskunta rakentaa pesän yhdessä. Muninta alkaa Etelä-Suomessa usein jo huhtikuussa, mutta kylminä keväinä vasta toukokuussa. Munia on yksi tai kaksi, pohjaväriltään vihertäviä tai ruskehtavia tummin laikuin. Molemmat puolisot hautovat yhteensä yli 4 viikkoa. Poikaset ovat pesäjättöisiä ja osaavat jo hyvin pieninä uida ja juosta lujaa. Ne oppivat lentämään 2½ kuukauden ikäisinä. Poikasen kerjuuääni on hyvin korkea ja kauas kantava.

Ravinto

Kurjet ovat kaikkiruokaisia. Ne syövät sammakoita, jyrsijöitä, kalaa, linnunpoikasia, mutta myös viljaa, perunoita ja marjoja.

Aiheesta muualla

• Kurki Lintukuva.fi -verkkopalvelussa
• LuontoPortti: Kurki (Grus grus)
• ITIS: Grus grus (englanniksi)
• Eero Murtomäki. Kurkirannikko. PrioRita 2010.
• Lassi Kujala. Kurki. Forssan kustannus 1990.
• Jorma Luhta. Kurkimaa. Suomen luonnonsuojelun tuki 1980.