Järviruoko
Wikipedia
| Järviruoko | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Phragmites australis (Cav.) Trin. ex Steud. |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
| |
Järviruoko eli ryti (Phragmites australis) on rannoilla kasvava monivuotinen ruohokasvi, jonka käyttö on hyvin monimuotoista. Se on ainoa Suomessa kasvava ruokolaji. Varsi on pysty ja tavallisesti 1–3 m korkea, hyvin ravinteisissa paikoissa jopa 4 m. Lämpimillä seuduilla se voi kasvaa 7 m korkeaksi. Lehdet ovat pitkiä ja 1–2 cm leveitä, vihreitä ja terävälaitaisia. Röyhy on tuuhea, miehen kämmenen kokoinen. Juurakko on haarova ja pitkä. Järviruoko lisääntyy sekä siemenistä että kasvullisesti juurakosta.
Tehokkaan lisääntymistapansa avulla laji on levittäytynyt lähes koko maapallolle.[1] Suomessa sitä esiintyy koko maassa, pohjoisimmassa Lapissa harvakseltaan. Vesistöjen rehevöityminen on parantanut lajin elinmahdollisuuksia, ja se onkin paikoin täysin vallannut meren- ja järvenrannat. Laiduntamisen loppuminen on auttanut leviämistä, sillä karja syö mielellään sen lehtiä ja nuoria, meheviä varsia. Luonnon monimuotoisuuden kannalta järviruo'on hallitseva asema on ongelmallinen.
Ruo'ikossa elää monipuolinen lintulajisto. Suomessa kaulushaikara, rastas- ja rytikerttunen ja viiksitimali ovat täysin riippuvaisia ruo'ikoista. Myös mm. luhtakana, niittysuohaukka, pajusirkku, ruokokerttunen ja ruskosuohaukka ovat suuresti riippuvaisia ruo'ikoista. Muuttoaikoina suurin osa selkärangattomia ravinnokseen käyttävistä linnuista ruokailee ruo'ikoissa, missä hyönteisten määrä on valtava. Mm. kirvat muodostavat erittäin suuren energiavaraston lintujen tankatessa syysmuuttoa varten.
Nisäkkäistä hirvi, minkki, piisami ja supikoira viihtyvät ruo'ikossa.
Järviruokoa kutsutaan usein kaislaksi; järvikaisla (Schoenoplectus lacustris) on kuitenkin aivan toinen laji.
[muokkaa] Hyötykäyttö
Järviruo'on käyttö on ikivanhaa ja hyvin monipuolista. Tärkeimpiä käyttömuotoja ovat olleet:[2]
- rakentaminen
- eriste
- soittimet
- maanparannusaine
- matot, himmelit ym. kotitalous- ja askartelutarvikkeet
- tyynyjen ja patjojen täyte
- lankojen värjäys
- paperinvalmistus
- karjan ruoka ja talvirehu
- karjan kuivike
- energia
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Anderberg, A & A-L: Den virtuella Floran (myös levinneisyyskartta) 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 12.6.2009. (ruotsiksi)
- ↑ ruoko.fi Lounais-Suomen ympäristökeskus
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Sooster, Siim 2006: Ruoko- ja olkikattojen valmistusopas. Cursor Oy. Kotka.
- Pinkka, Lajituntemuksen oppimisympäristö: Järviruoko (Phragmites australis)
- Nettikasvio: Järviruoko (Phragmites australis)
- ITIS: Phragmites australis (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Phragmites australis (englanniksi)
- Flora of China: Phragmites australis (englanniksi)