Järviruoko

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Järviruoko
Phragmites australis1.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Ruo'ot Phragmites
Laji: australis
Kaksiosainen nimi
Phragmites australis
(Cav.) Trin. ex Steud.
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Järviruoko Wikispeciesissä

 Commons-logo.svg Järviruoko Commonsissa

Järviruoko eli ryti (Phragmites australis) on rannoilla kasvava monivuotinen ruohokasvi, jonka käyttö on hyvin monimuotoista. Se on ainoa Suomessa kasvava ruokolaji. Varsi on pysty ja tavallisesti 1–3 m korkea, hyvin ravinteisissa paikoissa jopa 4 m. Lämpimillä seuduilla se voi kasvaa 7 m korkeaksi. Lehdet ovat pitkiä ja 1–2 cm leveitä, vihreitä ja terävälaitaisia. Röyhy on tuuhea, miehen kämmenen kokoinen. Juurakko on haarova ja pitkä. Järviruoko lisääntyy sekä siemenistä että kasvullisesti juurakosta.

Tehokkaan lisääntymistapansa avulla laji on levittäytynyt lähes koko maapallolle.[1] Suomessa sitä esiintyy koko maassa, pohjoisimmassa Lapissa harvakseltaan. Vesistöjen rehevöityminen on parantanut lajin elinmahdollisuuksia, ja se onkin paikoin täysin vallannut meren- ja järvenrannat. Laiduntamisen loppuminen on auttanut leviämistä, sillä karja syö mielellään sen lehtiä ja nuoria, meheviä varsia. Luonnon monimuotoisuuden kannalta järviruo'on hallitseva asema on ongelmallinen.

Ruo'ikossa elää monipuolinen lintulajisto. Suomessa kaulushaikara, rastas- ja rytikerttunen ja viiksitimali ovat täysin riippuvaisia ruo'ikoista. Myös mm. luhtakana, niittysuohaukka, pajusirkku, ruokokerttunen ja ruskosuohaukka ovat suuresti riippuvaisia ruo'ikoista. Muuttoaikoina suurin osa selkärangattomia ravinnokseen käyttävistä linnuista ruokailee ruo'ikoissa, missä hyönteisten määrä on valtava. Mm. kirvat muodostavat erittäin suuren energiavaraston lintujen tankatessa syysmuuttoa varten.

Nisäkkäistä hirvi, minkki, piisami ja supikoira viihtyvät ruo'ikossa.

Järviruokoa kutsutaan usein kaislaksi; järvikaisla (Schoenoplectus lacustris) on kuitenkin aivan toinen laji.

[muokkaa] Hyötykäyttö

Järviruo'on käyttö on ikivanhaa ja hyvin monipuolista. Tärkeimpiä käyttömuotoja ovat olleet:[2]

[muokkaa] Lähteet

  1. Anderberg, A & A-L: Den virtuella Floran (myös levinneisyyskartta) 2004-2009. Tukholma: Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 12.6.2009. (ruotsiksi)
  2. ruoko.fi Lounais-Suomen ympäristökeskus

[muokkaa] Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut