Ruokokerttunen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruokokerttunen
Acrocephalus schoenobaenus 1 (Marek Szczepanek).jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Kertut Sylviidae
Suku: Ruokokerttuset Acrocephalus
Laji: schoenobaenus
Kaksiosainen nimi
Acrocephalus schoenobaenus
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Ruokokerttunen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ruokokerttunen Commonsissa

Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) on kerttuihin kuuluva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkonäkö: Aikuisella yksilöllä on raidallinen ruskea, hieman kirjava selkä ja vaalea vatsapuoli. Otsa on luisu ja siinä on tyypillinen valkea silmäkulmajuova. Molemmat sukupuolet ovat ulkonäöltään samanlaisia, nuorilla linnuilla on rinnasta alaspäin raidallisuutta, joka katoaa iän myötä.

Pituus: 13 cm. Paino 11 g.

Ääni: Laulu on nopea, säksättävä ja se katkeaa vihellyksillä ja matkimisäänillä. Kutsu- ja varoitusääni on kova ”tsäk”.

Kaikilla ruokokerttusilla on täydellinen sulkasato talvehtimisalueella. Sen jälkeen eri ikäluokkia ei voi erottaa toisistaan.

Vanhin suomalainen rengastettu ruokokerttunen on ollut 10 vuotta 16 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin ruokokerttunen.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esiintyy koko Euroopassa sekä Länsi- ja Keski-Aasiassa. Suomessa pesii koko maassa, Lapissa harvalukuisempana. Paimäärä Suomessa on n. 400 000 paria. Ruokokerttunen on muuttolintu ja se talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Se muuttaa suoraan etelään Unkarin ja entisen Jugoslavian kautta talvehtimisalueilleen. Keväällä ne saapuvat touko–kesäkuussa, syksyllä poistuvat elo–syyskuussa. Euroopassa pesii yli 2 miljoonaa ruokokerttusparia.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikenlaiset kosteikot ja rannat. Erityisen runsas se on laajoissa järviruoikoissa. Jokivarsilla ja järvien rannoilla se on tavallinen. Muuttoaikoina tavataan myös ulkosaariston luodoilla.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesä ruo'oista ja ruohoista tehty. Usein maassa tai matalalla kasvillisuuden kätkössä. Muninta alkaa Etelä-Suomessa touko–kesäkuun vaihteessa. Naaras munii 3–7, tavallisesti 5 kirjavaa munaa. Haudonta kestää vajaa 2 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä vajaan 2 viikon ikäisinä. Emot hoitavat niitä vielä 1–2 viikkoa. Pesii usein kahdesti kesässä. Sukukypsä 1-vuotiaana.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokokerttunen on hyönteisyöjä, mutta sille kelpaa myös muu ravinto, kuten etanat, hämähäkit ja madot (sekä marjat?).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Acrocephalus schoenobaenus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 27.12.2013. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koskimies, Pertti & Saurola, Pertti 1981: Autumn migration strategies of Reed and Sedge Warblers. - Ornis Scandinavica 12: 1-12.
  • Koskimies, Pertti & Saurola, Pertti 1988: Ruokokerttusprojekti 1987. - Lintumies 4.1988 s. 171-175. LYL.
  • Rantamäki, Ari 1992: Kolmisiipinen ruokokerttunen Porissa. - Lintumies 5.1992 s. 222. LYL.
  • Saurola, Pertti 1981: Euroopan rengastusprojekti - kohdelajeina ruokokerttunen ja punakylkirastas. - Lintumies 2.1981 s. 65-70. LYL.
  • Vickholm, Markku 1980: Ryti- ja ruokokerttusen rinnakkaiselo. - Lintumies 3.1980 s. 114-120. LYL.
  • Yrjölä, Rauno, Routasuo, Pekka, Mikala, Antti & Mikkola, Markku 1988: Nuorten ruokokerttusten syysmuuton strategiaa eli minne asti skönäri lentääkään? - Lintumies 3.1988 s. 122-125. LYL.
  • Yrjölä, Rauno, Routasuo, Pekka, Mikala, Antti, Mikkola, Markku & Laurila, Anssi 1989: Nuoren linnun piirteitä omaava vanha ruokokerttunen Espoon Iso-Huopalahdella 6.8.1988.-Lintumies 2.1989 s. 88. LYL.
  • Ruokokerttunen Lintukuva.fi-verkkopalvelussa
  • LuontoPortti: Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus)
  • ITIS: Acrocephalus schoenobaenus (englanniksi)