Heinäkasvit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo heinäkasveista. Sanan heinä muista merkityksistä katso Heinä (täsmennyssivu).
Heinäkasvit
Ruokohelpi (Phalaris arundinacea)
Ruokohelpi (Phalaris arundinacea)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Barnhart[1]
Alaheimot
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Heinäkasvit Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Heinäkasvit Commonsissa

Heinäkasvit (Poaceae, aikaisemmin myös Graminaceae) on yksisirkkaisten luokkaan kuuluva kasviheimo. Heimoon kuuluu noin 600 sukua ja 10 000 lajia. Useimmat lajit elävät luonnostaan vain yhdellä mantereella, mutta ihmisen mukana ne ovat levinneet laajalle.[2] Arviolta 20 % maapallon kasvillisuuspinnasta on heinien peittämää. Heinäkasvit on taloudellisesti tärkein kasviheimo.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinien varsi on ontto korsi. Varressa on solmumaisia nivelkohtia, joista tapahtuu suurimmaksi osaksi pituuskasvu. Korsi voi olla suureksi osaksi puutunut tai kokonaan puutunut (kuten bambuilla).

Lehti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehden tyvi on solmusta lähtevä vartta ympäröivä tuppi. Lehtilapa on pitkä ja kapea.

Kukinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkasvin kukinto kaavamaisesti

Tuulipölytteiset kukat voivat olla tähkissä, kerrannaistähkissä, tertuissa tai röyhyissä. Hedelmä on jyvä. Ulkokale ja sisäkale (kuvassa A:t) ovat heinäkasvien tähkylän uloimmaiset suomut, jotka suojaavat kukintoa. Ulkokale on sisäkaletta hieman lähempänä kukintoperää. Vihne (kuvassa C) on pieni sukanen, joka on tavallisesti kiinnittynyt heinäkasvien ulkohelpeen (kuvassa B) kärkeen tai selkään.[3] Viljakasveista vihneet näkyvät selvästi ohralla ja rukiilla.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinäkasveihin kuuluvat monet kaikkein tärkeimmistä viljelykasveista. Heinäkasveja, joiden jyviä käytetään ihmisten ravinnoksi, kutsutaan viljoiksi. Viljoista tärkeimpiä ovat vehnä, riisi, maissi, ohra, ruis ja kaura. Ne muodostavat tärkeän energian- ja proteiininlähteen ihmisille. Sokeriruoko on sokerintuotannon tärkeä lähde.

Lisäksi heimoon kuuluu joukko kotieläinten, etenkin nautojen ja lampaiden rehuksi viljeltäviä kasveja, joita tavallisesti tarkoitetaankin puhuttaessa heinistä tai heinästä. Sellaisia ovat esimerkiksi nurmipuntarpää ja timotei. Niitä voidaan käyttää karjan rehuksi useilla tavoilla: karja voi laiduntaa niitä suoraan pellolta tai erilaisilta luonnonbiotoopeilta, ne voidaan niittää karjalle tuoreena nurmirehuksi tai valmistaa säilörehuksi yhdessä muiden nurmikasvien kanssa tai niistä voidaan valmistaa karjan talvirehuksi kuivaa heinää. Näistä kuiva heinä oli yhdessä esimerkiksi lehdesten kanssa aiemmin pääasiallinen talvirehun tuotantotapa pohjoisilla alueilla, mutta säilörehun yleistyttyä kuivan heinän tuotanto talvirehuksi on vastaavasti vähentynyt.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website (Version 9) June 2008. Viitattu 28.10.2010. (englanniksi)
  2. Britannica
  3. Eliöiden määritys: Heinäkasvit Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto