Vehnä
Wikipedia
| Vehnä | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Triticum aestivum L. |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
Vehnä (Triticum aestivum) on vehnien sukuun kuuluva viljalaji, josta tehdään muun muassa leipää. Se on riisin ja maissin ohella yksi maailman kolmesta eniten viljellystä viljalajista, ja vuosittain sitä tuotetaan maailmassa noin 600 miljoonaa tonnia. Se on eniten viljelty viljalaji lauhkeassa vyöhykkeessä, kuten suuressa osassa Eurooppaa, Yhdysvaltojen pohjoisosissa, Kanadassa, Pohjois-Kiinassa ja myös eteläisellä pallonpuoliskolla esimerkiksi Argentiinassa.
Suomessa vehnän viljely rajoittuu pääasiassa maan lounaisosiin, koska vehnä tarvitsee pidemmän kasvukauden kuin ohra ja kaura ja on myös maaperän suhteen vaativa kasvatettava.[1] Jonkin verran vehnää viljellään myös muualla eteläisemmässä Suomessa Oulun läänin korkeudelle asti.lähde?
Suomessa viljellään kahdentyyppisiä vehnälajikkeita, syysvehniä ja kevätvehniä. Syysvehnät kylvetään syksyllä ja ne talvehtivat oraana. Kevätvehnät kylvetään vasta keväällä. Noin viidesosa Suomessa viljellystä vehnästä on syysvehnää ja neljä viidesosaa kevätvehnää. Vuotuinen vehnäsato on noin 700–800 miljoonaa kiloa.[2]
Puolikarkeissa vehnäjauhoissa on sataa grammaa kohden 1408 kJ (336 kCal) energiaa. Hiilihydraatteja on 70%, rasvaa 1,2% ja proteiinejä 10,2%.[3]
[muokkaa] Katso myös
 |
 |
 |
 |
