Vehnä
Wikipedia
| Vehnä | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Triticum aestivum L. |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Vehnä Wikispeciesissä |
Vehnä (Triticum aestivum) on vehnien sukuun kuuluva viljalaji, josta tehdään muun muassa leipää ja pastaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Vehnänviljelyn historia
Vehnä on yksi vanhimmista viljelykasveista, ja sitä on kasvatettu ensimmäisenä Lähi-idässä jo 10 000 vuotta[1] tai ainakin 6000 vuotta[2] ennen ajanlaskun alkua. Antiikin Roomassa leipä oli perusravintoa, aikuinen mies söi kilon vehnäleipää päivässä.[3]
Suomessa vehnän viljely yleistyi vasta 1900-luvun kuluessa.[4]
[muokkaa] Vehnänviljely nykyisin
Vehnä on riisin ja maissin ohella yksi maailman kolmesta eniten viljellystä viljalajista, ja vuosittain sitä tuotetaan maailmassa noin 600 miljoonaa tonnia. Se on eniten viljelty viljalaji lauhkeassa vyöhykkeessä, kuten suuressa osassa Eurooppaa, Yhdysvaltojen pohjoisosissa, Kanadassa, Pohjois-Kiinassa ja myös eteläisellä pallonpuoliskolla esimerkiksi Argentiinassa. FAOn tilastoissa vuosilta 2002-2004 vehnä oli maailman selvästi laajimmalla alalla (yli 200 miljoonaa hehtaaria) viljelty viljalaji[5]
Suomessa vehnän viljely rajoittuu pääasiassa maan lounaisosiin, koska vehnä tarvitsee pidemmän kasvukauden kuin ohra ja kaura ja on myös maaperän suhteen vaativa kasvatettava.[6] Syysvehnän pohjoisraja on Etelä-Suomessa, kevätvehnää viljellään suotuisilla paikoilla Oulun läänin korkeudelle asti.[7]
Suomessa viljellään kahdentyyppisiä vehnälajikkeita, syysvehniä ja kevätvehniä. Syysvehnät kylvetään syksyllä ja ne talvehtivat oraana. Kevätvehnät kylvetään vasta keväällä. Noin viidesosa Suomessa viljellystä vehnästä on syysvehnää ja neljä viidesosaa kevätvehnää. Vuotuinen vehnäsato on noin 700–800 miljoonaa kiloa.[8]
[muokkaa] Vehnän hinta
Vehnän hintaa säädellään Euroopan unionissa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisesti.
- Suomi: 50/2008: 165,00 € / tn
- Ruotsi: 49/2008: 154,19 € / tn
- Saksa: 49/2008: 127,00 € / tn
- Ranska: 49/2008: 125,15 € / tn
- Lontoon pörssin futuurinoteeraukset 18.12.2008
- tammikuu 2009: 102,85 € / tn
- maaliskuu 2009: 106,43 € / tn
- Chicagon raaka-ainepörssi
- maaliskuu 2009: 143,43 € / tn
[muokkaa] Vehnä ravintona
Puolikarkeissa vehnäjauhoissa on sataa grammaa kohden 1408 kJ (336 kCal) energiaa. Hiilihydraatteja on 70%, rasvaa 1,2% ja proteiineja 10,2%.[9]
Vehnän kuten muidenkin viljavalmisteiden terveellisyys riippuu siitä, mitä jyvän osia viljatuotteeseen on käytetty. Täysjyväviljassa on enemmän kivennäisaineita kuin "valkoisissa jauhoissa", joihin käytetään pelkäkää jyvän ydinosaa. Ytimessä on B-ryhmän vitamiineja, erityisesti riboflaviinia, niasiinia ja pantoteenihappoa.[10]
Vehnä ei sovi keliakiaa sairastaville sisältämänsä gluteenin takia. Myös vähähiilihydraattista dieettiä noudattavat välttelevät vehnän käyttöä.
Vehnänjyvistä tehdään jauhamalla ja seulomalla erilaisia tuotteita: mannasuurimoita, graham-, ydin- ja hiivaleipäjauhoja, leseitä, hiutaleita ja couscousia. Parhaan pastan valmistukseen käytetään erityisen kovaa durumvehnää, jonka valkuaispitoisuus on 15 % ja sakoluku ainakin 300.[2]
[muokkaa] Katso myös
 |
 |
 |
 |
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Estimated wheat yields during the emergence of agriculture based on the carbon isotope discrimination of grains
- ↑ 2,0 2,1 Leipätiedotus: vehnä
- ↑ Doug Smith: Buying Power of Ancient Coins
- ↑ Korhonen, T.: Peltoviljely: Peltokasvit ja peltoalan kasvu Helsingin yliopisto, kansatiede.
- ↑ Cereal Statistics Gramene: Cold Spring Harbor Laboratory and Cornell University, USA..
- ↑ Finfood
- ↑ Soveri & Ulvinen & Kalliola: Viljakasvien pohjoisrajat. 1956.
- ↑ Vehnäsato ennätyssuuri - jos ilmat sallivat 15.7.2004. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike).
- ↑ Fineli
- ↑ Viljavalmisteet Avoin yliopisto.
