Gluteeni
Gluteeni on vehnän, ohran ja rukiin sisältämien varastoproteiinien, gliadiinin ja gluteniinin, muodostama aine. Gluteenilla on merkittävä rooli leivän ja leivonnaisten valmistuksessa. Jauhoista ja vedestä tehtyä taikinaa vaivatessa gliadiini ja gluteniini järjestyvät gluteeniksi, eli tiiviiksi, venyväksi ja joustavaksi verkostoksi, joka antaa taikinalle sen sitkon.[1]
Keliakia [muokkaa]
Joillakin ihmisillä on gluteeni-intoleranssi eli keliakia, jossa gluteenin prolamiiniosa gliadiini aiheuttaa ohutsuolessa tulehduksen[2]. Keliaakikoille on olemassa tuotteita, jotka on valmistettu luontaisesti gluteenittomista aineksista tai joista gluteeni on poistettu teollisesti. Ne jaetaan kahteen luokkaan: Erittäin vähägluteeninen tuote saa sisältää gluteenia enintään 100 mg/kg. Gluteeniton tuote saa sisältää gluteenia enintään 20 mg/kg.[3] Luontaisesti gluteenittomia viljoja ovat muun muassa riisi, hirssi, tattari ja maissi[4] sekä puhtaasti tuotettu kaura[5].
Keliaakikot ja gluteiinia huonosti sietävät ihmiset noudattavat usein gluteenitonta ruokavaliota.[6]
Vehnägluteeni [muokkaa]
Vehnägluteenista valmistetaan seitania, jota voidaan käyttää lihan korvikkeena.[7]
Lähdeviitteet [muokkaa]
- ↑ Gluteeniton leivonta
- ↑ http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00026
- ↑ http://www.glu.fi/keliakia/
- ↑ http://www.keliakialiitto.fi/liitto/keliakia/keliakian_hoito/ruokavalion_paapiirteet/
- ↑ http://www.provena.fi/fi/gluteeniton_ruokavalio/
- ↑ Gluteeniton dieetti on uusin muotivillitys ja Vatsavaivojen syy voi olla gluteeniyliherkkyys, HS.fi 21.2.2013, Satu Kaaria. "Kirjoitusta varten on haastateltu keliakiatutkija Katri Kaukista, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaista, ravitsemustieteilijä Anu Kososta ja Keliakialiiton ravitsemusterapeutti Henna Lehikoista."
- ↑ Versokauppa
