Vincent van Gogh

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Van Gogh” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Vincent van Gogh
Omakuva, 1888.
Omakuva, 1888.
Syntynyt 30. maaliskuuta 1853
Zundert, Alankomaat
Kuollut 29. heinäkuuta 1890 (37 vuotta)
Auvers-sur-Oise, Ranska
Kansallisuus hollantilainen
Ala taidemaalari
Taidesuuntaus postimpressionismi, ekspressionismi
Kuuluisimpia töitä Perunansyöjät 1885, Tähtikirkas yö 1889, Vehnäpelto ja variksia 1890
Signeeraus Vincent van Gogh signature.png

Vincent Willem van Gogh Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys? (30. maaliskuuta 1853 Zundert, Pohjois-Brabant, Alankomaat29. heinäkuuta 1890 Auvers-sur-Oise, Val-d'Oise, Ranska) oli alankomaalainen, postimpressionistinen taidemaalari. Vaikka hänen maalauksensa eivät saaneet aikanaan suosiota, kuolemansa jälkeen häntä on pidetty ja edelleen pidetään yhtenä tärkeimmistä eurooppalaisista kuvataiteilijoista. Hänen teoksillaan oli suuri vaikutus ekspressionismiin, fauvismiin ja varhaiseen abstraktin taiteen syntyyn, kuten myös merkittävään osaan 1900-luvun taiteesta.

Van Gogh teki lähes 900 maalausta ja 1 100 piirustusta kymmenen vuoden aikana, minkä jälkeen hän sairastui psyykkisesti.[1] Suurin kokoelma hänen töitään on van Gogh -museossa Amsterdamissa ja toiseksi suurin Kröller–Müller-taidemuseossa Hollannin Otterlossa. Useat van Goghin työt kuuluvat kaikkien aikojen kalleimpiin maalauksiin.

Elämä ja työ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Van Gogh kolmentoista vuoden ikäisenä

Vincent van Gogh syntyi 30. maaliskuuta 1853 Zundertin kylässä Brabantissa. Hän oli ensimmäinen lapsi Theodor van Goghin ja Anna Cornelia Carbentusin kuusilapsisessa perheessä. Vincentin isä ja isoisä olivat molemmat pappeja. Vincent van Gogh aloitti piirtämällä maisemia 12-vuotiaana, ja ura maalaustaiteessa alkoi hänen ollessaan 27-vuotias. Vaihtelevan koulumenestyksen takia hänet siirrettiin kyläkoulusta sisäoppilaitokseen, mutta sekin koulu jäi kesken. Vincent oli ahkera lukemaan, mutta hänen keskinkertainen koulumenestyksensä ei tyydyttänyt hänen vanhempiaan. He lähettivät Vincentin Haagiin työskentelemään Goupil & Cien taidegalleriaan. Vincentin nuorempi veli Theo seurasi häntä kaksi vuotta myöhemmin samaan työpaikkaan. Veljekset olivat läheisiä ystäviä koko elämänsä ajan, ja Theo päätyi myöhemmin elättämään veljeään. Heidän suhteensa on hyvin dokumentoituna heidän ahkerassa kirjeenvaihdossaan, joka säilyi ja julkaistiin kirjana vuonna 1914.

Työpaikka taidegalleriassa vei Vincent van Goghin Lontooseen ja Pariisiin. Hän alkoi yhä enemmän kiinnostua uskonnosta, vaikka nuorena hän oli ilmaissut halveksuntansa isänsä pappeutta kohtaan. Van Gogh irtisanottiin vuonna 1876, minkä jälkeen hän sai työpaikan opettajana Englannin Kentistä. Van Gogh palasi seuraavana vuonna Amsterdamiin opiskelemaan teologiaa.

Taideopiskelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Van Gogh 19-vuotiaana

Teologian opinnot kesken jättänyt van Gogh ei kuitenkaan saanut työpaikkaa kirkoista, joten hän lähti vuonna 1878 Belgiaan lähetyssaarnaajaksi louhoksille. Van Gogh irtisanottiin kuuden kuukauden jälkeen, mutta hän jatkoi työtä palkatta. Tänä aikana hän alkoi tehdä hiilipiirustuksia. Kaksi vuotta myöhemmin Vincent van Gogh päätti tehdä kuvataiteesta ammatin veljensä Theon ehdotuksesta.

Van Gogh oli taiteilijana suurimmalta osin itseoppinut, joskin hän sai jonkin aikaa oppitunteja Anton Mauvelta Haagissa ja opiskeli pari kuukautta Antwerpenin taideakatemiassa. Van Gogh lopetti Mauven oppitunnit jouduttuaan taiteellisiin erimielisyyksiin hänen kanssaan. Hän kävi läpi kaksi kertaa Charles Barguen piirustuskurssin, jossa kopioitiin litografioita. Van Gogh kirjoitti veljelleen Theolle vuonna 1881: Huolellinen tutkiminen ja jatkuva & toistuva Barquen harjoitusten kopioiminen on antanut minulle näkemystä viivapiirustukseen. Olen oppinut mittaamaan ja näkemään ja katsomaan paksuja ääriviivoja, niin että Jumalan kiitos, se mikä minusta näytti äärimmäisen mahdottomalta aikaisemmin on tulossa nyt vähitellen mahdolliseksi. En ole enää luonnon edessä niin avuton kuin aikaisemmin.[2]

Haagin koulukunnan opit vaikuttivat van Goghin maalausten valon käyttöön ja siveltimen vetoihin, mutta erityisesti värien käytössä van Gogh erottautui Mauvesta. Jean-François Milletin maalaukset puolestaan innostivat van Goghia käyttämään maalaustensa aiheena maalaisihmisiä ja -maisemia.

Vuonna 1886 Vincent van Gogh muutti Pariisin veljensä Theon luokse opiskeltuaan muutaman kuukauden Belgiassa Antwerpenin taideakatemiassa. Pariisin kausi oli van Goghille taiteellisesti ratkaiseva: van Gogh tapasi useita taidemaalareita, ja löysi impressionismin. Van Gogh piti erityisesti impressionistien valon ja värien käytöstä, sekä pointillismista, ja otti käyttöönsä myös niin kutsutut täydentävät värit.

Theo-veli 1888

Muutto Arlesiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

van Goghin huone mielisairaalassa.

Van Gogh muutti vuonna 1888 Arlesin kaupunkiin Ranskan Bouches-du-Rhônessa, koska hän halusi perustaa taiteilijoiden siirtokunnan taloonsa. Ainoastaan Paul Gauguin, jonka töitä Van Gogh ihaili, liittyi van Goghin seuraan. Heidän tapaamisensa on kerrottu loppuneen kuuluisaan riitaan, jonka seurauksena van Gogh leikkasi palan vasemmasta korvalehdestään irti. Van Goghin kerrotaan luovuttaneen palan sanomalehteen kiedottuna Rachel-nimiselle prostituoidulle paikallisessa ilotalossa ja kehottaen tätä "pitämään sitä huolellisesti".lähde? Vuonna 2009 saksalainen tutkijakaksikko kyseenalaisti tapahtuman kulun uudessa kirjassaan, joka perustuu poliisitutkinnan lähteisiin ja taiteilijoitten kirjeisiin. Tutkijat väittivät, että Gauguin olisi sivaltanut van Goghin korvan irti riidassa bordellin edustalla[3]. Van Goghin masennus syventyi entisestään, ja lopulta vuonna 1889 hänet otettiin mielisairaalaan.

Vincent van Gogh jatkoi maalaamista ollessaan mielisairaalassa käyttäen sairaalaa ja sen puutarhaa maalaustensa aiheena. Seuraavana vuonna van Gogh muutti lähelle Pariisia ollakseen lähempänä veljeään Theoa. Van Gogh asui lääkäri Paul Gachetin luona, joka oli aiemminkin hoitanut taiteilijoita.

Vincent van Goghin masennus kuitenkin paheni ja hänen sairautensa lopulta kulminoitui itsemurhaan. Van Gogh ampui itseään rintaan 27. heinäkuuta ja kuoli kaksi päivää myöhemmin Theon vieressä. Veljensä kuoleman murtama Theo van Gogh kuoli kuusi kuukautta myöhemmin. Hänet haudattiin Vincentin haudan vierelle Auvers-sur-Oisen hautausmaalle.

Vaikka mielenterveydelliset ongelmat varjostivat varsinkin taiteilijan viimeisiä vuosia, hänen varsinaisesta sairaudestaan ei ole varmaa tietoa. Joidenkin tutkimusten perusteella on mahdollista, että Gogh olisi kärsinyt skitsofreniasta.[4]

Kuoleman jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasta hieman kuolemansa jälkeen Vincent van Goghin – joka myi elämänsä aikana ainoastaan yhden teoksistaan – maalaukset alkoivat saada sen arvostuksen, jossa niitä nykyään pidetään. Vuodesta 1901 lähtien van Goghin töitä alettiin esitellä suurissa näyttelyissä ympäri maailmaa.

Teosten keltaisen vähittäistä tummumista on pohdittu, ja siihen on löytynyt syyksi van Goghin käyttämä kromikeltainen, joka hapettuessaan tummuu. Hapettumisen aiheuttaa valon UV-säteily.[5][6]

Teosten myyntitietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toistaiseksi kalleimmalla hinnalla myyty van Goghin maalaamista tauluista on vuonna 1890 maalattu Muotokuva Tohtori Gachet'sta. Se myytiin newyorkilaisessa huutokaupassa japanilaiselle liikemiehelle Ryoei Saitolle 82,5 miljoonan dollarin hintaan.[7]

Omakuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita merkittäviä maalauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Gogh, Vincent van: Kirjeitä veljelleni. (Dear Theo: The autobiography of Vincent van Gogh, 1937.) Toimittanut Irving Stone. Suomentanut Raija Mattila. Otava, 1981. ISBN 951-1-06475-4.
  • Kivalo, Erkki: Taiteilija ja hänen sairautensa: Vincent van Gogh 1853–1890. Helsinki: Otava, 1989. ISBN 951-1-10483-7.
  • Naifeh, Steven – Smith, Gregory White: Van Gogh: The Life. New York: Random House, 2011. ISBN 978-0-375-50748-9.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vincent van Gogh.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vincent van Goghin omakuvia.

Museot, teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]