Ärtynyt suoli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS, Irritable Bowel Syndrome) on hyvänlaatuinen suolisto-oireisto, josta käytettiin aiemmin nimeä ärtyvä paksusuoli (colon irritabile). Vatsakipu, ulostamishäiriöt ja turvotuksen tunne ovat ärtyvä suoli -oireyhtymän pääoireita. Ärtyvä suoli -oireyhtymään sopivat oireet ovat väestössä yleisiä: jopa 22 % kokee siihen sopivia oireita.

Vaikka ärtyvän suolen oireiden perimmäistä syytä ei tunneta, oireiston taustalta vaikuttaisi löytyvän suoliston säätelyjärjestelmän oireita selittäviä poikkeavuuksia. Ärtyneestä suolesta kärsivät aistivat normaalin kaasunmuodostuksen, kouristustilan ja paineennousun missä tahansa ruoansulatuskanavan osassa kipuna tai turvotusoireena tai molempina muita ihmisiä herkemmin. Ärtyvä suoli ei aiheuta laboratorio- tai suolentähystystutkimuksissa nähtäviä poikkeavuuksia, lukuun ottamatta siitä kärsivien potilaiden suurempaa kivuliaisuutta reaktiona suoliston tähystyksen aiheuttamaan suolen venytykseen. Oireyhtymästä kärsivät epäilevät usein ruoka-aineiden olevan suolisto-oireiden syynä. Kunnon osoitusta minkään ruoka-aineen osuudesta vaivaan ei kuitenkaan ole olemassa.

Monet tekijät voivat pahentaa oireita. Niihin kuuluvat esimerkiksi paljon FODMAP-hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio[1] ja stressi[2].

Ärtynyt suoli -oireyhtymään ei liity mitään vakavaa, henkeä uhkaava sairautta, eikä se lisää tällaisen sairauden riskiä. Oireyhtymään ei tunneta hyvää, kaikille tehoavaa hoitoa. Perinteisesti ärtynyttä suolta on pyritty hoitamaan kuituvalmisteilla. Näyttö niiden tehosta vaivan hoidossa on melko vähäinen. Ärtyvän suolen oireyhtymää hoidetaan myös monenlaisilla lääkkeillä, mutta tutkimukseen perustuva näyttö niiden tehosta on huono. Liikunnan on todettu lievittävän oireita joissain tapauksissa[3].

Hyvänlaatuisuudestaan huolimatta ärtyvän suolen oireet vaikuttavat potilaiden elämänlaatuun yhtä paljon kuin monet sairaudet, joilla on huonompi ennuste. Ärtyvän suolen hoidossa ei turvauduta leikkauksiin[4].

Ärtyvän suolen oireista kärsivillä potilailla esiintyy enemmän masennusta ja ahdistuneisuutta kuin muulla väestöllä. Psyykkisten tekijöiden osuutta oireistoon onkin syytä pyrkiä arvioimaan ja niiden hoito voi merkittävästi helpottaa myös potilaan suolisto-oireita. Erilaisista rentoutustekniikoista ja kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta on hyötyä varsinkin heille, jotka kokevat IBS:n liittyvän stressiin.[5]

Väärät diagnoosit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaistu tutkimus on osoittanut, että jotkin heikot hoitotulokset johtuvat siitä, että ripuli on väärin diagnosoitu IBS:ksi. Tavallisia esimerkkejä ovat tarttuvat taudit , keliakia [6], Helicobacter pylori,[7][8] ja loiset.[9] [10][11]

Keliakia erityisesti on usein diagnosoitu väärin ärtyneeksi suoleksi. American College of Gastroenterology suosittelee, että kaikilta potilailta, joilla on IBS-oireita, testataan keliakia.[12]

Sappihappojen imeytymishäiriö on myös usein tulkittu IBS:ksi potilailla, joilla on ripuli vaivana. Sappihappojen imeytymistutkimustestit (SeHCAT) osoittavat, että noin 30 prosentissa tapauksia D-IBS on tämä sairaus, ja usein sappihappoja sitovat lääkkeet antavat hyvän hoitovasteen.[13]

Tiettyjen rauhoittavien ja hypnoottisten lääkkeiden krooninen käyttö, erityisesti bentsodiatsepiinien, voi aiheuttaa ärtyvää suolta muistuttavia oireita, jotka voivat johtaa ärtyneen suolen oireyhtymän diagnoosiin.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lääkärin CD 1/2005, Kustannus Oy Duodecim

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. FODMAP-ruokavalio ärtyvän suolen oireyhtymässä
  2. Ärtyvän suolen oireyhtymä IBS
  3. suoli Ärtyvän suolen oireyhtymä
  4. WebMD: Irritable Bowel Syndrome (IBS) Surgery
  5. "Stressivatsa" kiusaa lukuisia työikäisiä Työpiste-verkkolehti. 15.4.2014. Viitattu 15.10.2014.
  6. Spiegel BM, DeRosa VP, Gralnek IM, Wang V, Dulai GS (2004). "Testing for celiac sprue in irritable bowel syndrome with predominant diarrhea: a cost-effectiveness analysis". Gastroenterology 126 (7): 1721–32. doi:10.1053/j.gastro.2004.03.012. PMID 15188167. 
  7. Su YC (August 2000). "The association between Helicobacter pylori infection and functional dyspepsia in patients with irritable bowel syndrome". Am. J. Gastroenterol. 95 (8): 1900–5. doi:10.1111/j.1572-0241.2000.02252.x. PMID 10950033. 
  8. Gerards C, Leodolter A, Glasbrenner B, Malfertheiner P (2001). "H. pylori infection and visceral hypersensitivity in patients with irritable bowel syndrome". Dig Dis 19 (2): 170–3. doi:10.1159/000050673. PMID 11549828. 
  9. Stark D, van Hal S, Marriott D, Ellis J, Harkness J (2007). "Irritable bowel syndrome: a review on the role of intestinal protozoa and the importance of their detection and diagnosis". Int. J. Parasitol. 37 (1): 11–20. doi:10.1016/j.ijpara.2006.09.009. PMID 17070814. 
  10. Grazioli B (March 2006). "Giardia lamblia infection in patients with irritable bowel syndrome and dyspepsia: a prospective study". World J. Gastroenterol. 12 (12): 1941–4. PMID 16610003. 
  11. Vernia P, Ricciardi MR, Frandina C, Bilotta T, Frieri G (1995). "Lactose malabsorption and irritable bowel syndrome. Effect of a long-term lactose-free diet". The Italian journal of gastroenterology 27 (3): 117–21. PMID 7548919. 
  12. American College of Gastroenterology Task Force on Irritable Bowel Syndrome (January 2009). "An Evidence-Based Systematic Review on the Management of Irritable Bowel Syndrome". Am J Gastroenterology 104 (Supplement 1): S1–S35. doi:10.1038/ajg.2008.122. PMID 19521341. 
  13. Wedlake, L; A'Hern, R, Russell, D, Thomas, K, Walters, JR, Andreyev, HJ (2009). "Systematic review: the prevalence of idiopathic bile acid malabsorption as diagnosed by SeHCAT scanning in patients with diarrhoea-predominant irritable bowel syndrome". Alimentary pharmacology & therapeutics 30 (7): 707–17. doi:10.1111/j.1365-2036.2009.04081.x. PMID 19570102. 
  14. Professor C Heather Ashton (1987). "Benzodiazepine Withdrawal: Outcome in 50 Patients". British Journal of Addiction 82: 655–671. 

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]