Laululinnut

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Laululinnut
Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis)
Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Alalahko: Laululinnut
Passeri
Heimot
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Laululinnut Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Laululinnut Commonsissa

Laululinnut (Passeri) on varpuslintujen alalahko. Siihen kuuluu yli puolet kaikista maailman lintulajeista.[1] Laululintuihin kuuluu useita kymmeniä heimoja, joihin kuuluu kaikkiaan noin 4000 lajia. [2]

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laululinnut muodostavat yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Myös varpuslintuja kutsutaan puhekielessä toisinaan laululinnuiksilähde?.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laululinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[3] Maailman suurin varpuslintu on laululintuhin kuuluva korppi (70 cm).lähde? Suomen pienin varpuslintu on laululintuihin kuuluva hippiäinen ja suurin korppi.

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laululinnut ovat muiden varpuslintujen tapaan maalintuja. Laululinnuissa on huomattavaa vaihtelua, mikä merkitsee rakenteen ja elintapojen monipuolista sopeutumista erilaisiin ympäristöihin. Laululintuja voi tavata ympäri maapallon.[2]

Laulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alalahkoon kuuluu monia taitavia laulajia. Laululintujen laululla on suuri merkitys ja sen voidaan olettaa esittäneen huomattavaa osaa näiden lintujen kehityksessä nykyiseksi valtaryhmäksi. Laululintujen laulu ei ole pelkästään ilman puhaltamista äänielimistöstä, vaan aivojen kontrolloimaa, hyvin kehittyneellä kurkunpäällä lihastoiminnan avulla aikaansaatua ääntelyä.[2]

Taksonomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Corvida[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Passerida[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tavatut laululinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiurut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääskyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Västäräkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilhet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tilhi (Bombycilla garrulus) Pesii vakituisesti[3]

Koskikarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peukaloiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautiaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rastaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kertut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hippiäiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siepot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Timalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyrstötiaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pähkinänakkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puukiipijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pussitiaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuhankeittäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lepinkäiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varikset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kottaraiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varpuset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peipot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kerttulit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sirkut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Birds of Britain Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
  2. a b c Eläinten maailma, s. 874-875. . ISBN 951-1-01257-6.
  3. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl cm cn co cp cq cr cs ct cu cv cw cx cy cz da db dc dd Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
  4. a b c d e f g h i j k l m n o p q r Rariteettikomitea
  5. a b c d e Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2010. ISBn 978-951-1-21351-2.
  6. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay Rariteettikomitea
  7. a b Iberiantiltaltille lajivahvistus. Kymen Sanomat, 6.3.2013, s. 22.