Laululinnut
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Laululinnut | |
|---|---|
.jpg) Keltaoliivisieppo (Eopsaltria australis) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Alalahko: |
Laululinnut Passeri Linnaeus, 1758 |
| Heimot | |
|
|
| Katso myös | |
Laululinnut (Passeri) on varpuslintujen alalahko. Siihen kuuluu yli puolet kaikista maailman lintulajeista.[1] Laululintuihin kuuluu useita kymmeniä heimoja, joihin kuuluu kaikkiaan noin 4000 lajia.
Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laululinnut muodostavat yhden monipuolisimmista maalla elävistä selkärankaisryhmistä. Laululinnut on varpuslintujen alalahko, eli kaikki varpuslinnut eivät ole laululintuja. Kaikki eurooppalaiset varpuslinnut ovat kuitenkin laululintuja[2].
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laululinnut ovat enimmäkseen pienikokoisia. Niiden jaloissa on kolme varvasta eteenpäin ja yksi taaksepäin.[3] Maailman suurin varpuslintu on laululintuhin kuuluva korppi (70 cm). Suomen pienin varpuslintu on laululintuihin kuuluva hippiäinen.
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laululinnut ovat muiden varpuslintujen tapaan maalintuja. Laululinnuissa on huomattavaa vaihtelua, mikä merkitsee rakenteen ja elintapojen monipuolista sopeutumista erilaisiin ympäristöihin. Laululintuja voi tavata ympäri maapallon.[4]
Laulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alalahkoon kuuluu monia taitavia laulajia. Laululintujen laululla on suuri merkitys, ja sen voidaan olettaa esittäneen huomattavaa osaa näiden lintujen kehityksessä nykyiseksi valtaryhmäksi. Laululintujen laulu ei ole pelkästään ilman puhaltamista äänielimistöstä, vaan aivojen kontrolloimaa, hyvin kehittyneellä kurkunpäällä lihastoiminnan avulla aikaansaatua ääntelyä.[4]
Taksonomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Corvida[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lyyrypyrstöt (Menuridae)
- Kaljukkaat (Picathartidae)
- Käpinkäiset (Campephagidae)
- Lepinkäiset (Laniidae)
- Afrikanlepinkäiset (Malaconotidae)
- Borneonlepinkäiset (Pityriaseidae)
- Vangat (Vangidae)
- Maatimalit (Orthonychidae)
- Australiantimalit (Pomatostomidae)
- Loistotimalit (Eupetidae)
- Viiriäistimalit (Cinclosomatidae)
- Afrikansiepot (Platysteiridae)
- Pensassiepot (Petroicidae)
- Malurit (Maluridae)
- Sukasmalurit (Dasyornithidae)
- Helmikkäät (Pardalotidae)
- Tiaismalurit (Acanthizidae)
- Monarkit (Monarchidae)
- Latuskamonarkit (Machaerirhynchidae)
- Viuhkamonarkit (Rhipiduridae)
- Pensassiepot (Petroicidae)
- Viheltäjät (Pachycephalidae)
- Töyhtöviheltäjät (Falcunculidae)
- Rastasviheltäjät (Colluricinclidae)
- Filippiinienkiipijät (Rhabdornithidae)
- Australiankiipijät (Climacteridae)
- Vireot (Vireonidae)
- Kuhankeittäjät (Oriolidae)
- Irenat (Irenidae)
- Drongot (Dicruridae)
- Helttavarikset (Callaeatidae)
- Leijut (Artamidae)
- Jorat (Aegithinidae)
- Huiluvarikset (Cracticidae)
- Lavastajat (Ptilonorhynchidae)
- Paratiisilinnut (Paradisaeidae)
- Huntuparatiisilinnut (Cnemophilidae)
- Mutavarikset (Corcoracidae)
- Varikset (Corvidae)
- Tiheikkölaulajat (Atrichornithidae)
Passerida[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kiurut (Alaudidae)
- Pääskyt (Hirundinidae)
- Västäräkit (Motacillida)
- Bulbulit (Pycnonotidae)
- Lehvit (Chloropseidae)
- Tilhet (Bombycillidae)
- Koskikarat (Cinclidae)
- Peukaloiset (Troglodytidae)
- Matkijat (Mimidae)
- Rautiaiset (Prunellidae)
- Rastaat (Turdidae)
- Timalit (Timaliidae)
- Marjastajat (Melanocharitidae)
- Sääskikertut (Polioptilidae)
- Kertut (Sylviidae)
- Hertut (Cisticolidae)
- Hippiäiset (Regulidae)
- Siepot (Muscicapidae)
- Pyrstötiaiset (Aegithalidae)
- Pussitiaiset (Remizidae)
- Tiaiset (Paridae)
- Nakkelit (Sittidae)
- Tulinakkelit (Neosittidae)
- Puukiipijät (Certhiidae)
- Kukastajat (Dicaeidae)
- Medestäjät (Nectariniidae)
- Rillit (Zosteropidae)
- Mesikot (Meliphagidae)
- Kapinmesikot (Promeropidae)
- Varpuset (Passeridae)
- Sirkut (Emberizidae)
- Tangarat (Thraupidae)
- Kardinaalit (Cardinalidae)
- Banaanikerttulit (Coerebidae)
- Kerttulit (Parulidae)
- Vuorikerttulit (Peucedramidae)
- Turpiaalit (Icteridae)
- Peipot (Fringillidae)
- Loistopeipot (Estrildidae)
- Kutojat (Ploceidae)
- Lesket (Viduidae)
- Kottaraiset (Sturnidae)
Suomessa tavatut laululinnut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiurut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Arokiuru (Melanocorypha calandra) Tavattu useita kertoja[5]
- Ylänkökiuru (Melanocorypha bimaculata) Tavattu neljästi[5]
- Valkosiipikiuru (Melanocorypha leucoptera) Tavattu kolmesti[5]
- Mustakiuru (Melanocorypha yeltoniensis) Tavattu kahdesti[5]
- Lyhytvarvaskiuru (Calandrella brachydactyla) Tavataan vuosittain[3]
- Pikkukiuru (Calandrella rufescens) Tavattu kolmesti[5]
- Töyhtökiuru (Galerida cristata) Tavataan lähes vuosittain[5]
- Kangaskiuru (Lullula arborea) Pesii vakituisesti[3]
- Kiuru (Alauda arvensis) Pesii vakituisesti[3]
- Tunturikiuru (Eremophila alpestris) Pesii vakituisesti[3]
Pääskyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Törmäpääsky (Riparia riparia) Pesii vakituisesti[3]
- Kalliopääsky (Ptyonoprogne rupestris) Tavattu kolmesti[5]
- Haarapääsky (Hirundo rustica) Pesii vakituisesti[3]
- Ruostepääsky (Hirundo daurica) Tavattu useita kertoja[5]
- Räystäspääsky (Delichon urbicum) Pesii vakituisesti[3]
Västäräkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Isokirvinen (Anthus richardi) Säännöllinen läpimuuttaja[3]
- Mongoliankirvinen (Anthus godlewskii) Tavattu useita kertoja[5]
- Nummikirvinen (Anthus campestris) Tavataan vuosittain, pesinyt useita kertoja[6]
- Taigakirvinen (Anthus hodgsoni) Tavattu useita kertoja[5]
- Metsäkirvinen (Anthus trivialis) Pesii vakituisesti[3]
- Tundrakirvinen (Anthus gustavi) Tavattu kerran[5]
- Niittykirvinen (Anthus pratensis) Pesii vakituisesti[3]
- Lapinkirvinen (Anthus cervinus) Pesii vakituisesti [3]
- Luotokirvinen (Anthus petrosus) Pesii vakituisesti[3]
- Keltavästäräkki (Motacilla flava) Pesii vakituisesti[3]
- Sitruunavästäräkki (Motacilla citreola) Tavataan vuosittain [3]
- Virtavästäräkki (Motacilla cinerea) Pesii vakituisesti [3]
- Västäräkki (Motacilla alba) Pesii vakituisesti[3]
Tilhet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koskikarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Peukaloiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) Pesii vakituisesti[3]
Rautiaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rautiainen (Prunella modularis) Pesii vakituisesti[3]
- Taigarautiainen (Prunella montanella) Tavattu useita kertoja[5]
- Mustakurkkurautiainen (Prunella atrogularis) Tavattu useita kertoja[5]
- Alppirautiainen (Prunella collaris) Tavattu neljä kertaa[5]
Rastaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ruostepyrstö (Cercotrichas galactotes) Tavattu kerran[5]
- Punarinta (Erithacus rubecula) Pesii vakituisesti[3]
- Satakieli (Luscinia luscinia) Pesii vakituisesti[3]
- Etelänsatakieli (Luscinia megarhynchos) Tavattu useita kertoja[5]
- Rubiinisatakieli (Luscinia calliope) Tavattu kolmesti[5]
- Sinirinta (Luscinia svecica) Pesii vakituisesti[3]
- Sinipyrstö (Tarsiger cyanurus) Pesii vakituisesti[3]
- Mustaleppälintu (Phoenicurus ochruros) Pesii vakituisesti[3]
- Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) Pesii vakituisesti[3]
- Pensastasku (Saxicola rubetra) Pesii vakituisesti[3]
- Mustapäätasku (Saxicola rubicola)
- Idänpensastasku (Saxicola maurus)
- Nokitasku (Saxicola caprata) Tavattu kerran[7]
- Arotasku (Oenanthe isabellina) Tavattu useita kertoja[7]
- Kivitasku (Oenanthe oenanthe) Pesii vakituisesti[3]
- Nunnatasku (Oenanthe pleschanka) Tavattu useita kertoja[7]
- Rusotasku (Oenanthe hispanica) Tavattu neljästi[7]
- Aavikkotasku (Oenanthe deserti) Tavattu useita kertoja[7]
- Kivikkorastas (Monticola saxatilis) Tavattu neljästi[7]
- Sinirastas (Monticola solitarius) Tavattu kahdesti[7]
- Kirjorastas (Zoothera dauma) Tavattu useita kertoja[7]
- Korpirastas (Catharus ustulatus) Tavattu kahdesti[7]
- Sepelrastas (Turdus torquatus) Pesii vakituisesti[3]
- Mustarastas (Turdus merula) Pesii vakituisesti[3]
- Harmaakurkkurastas (Turdus obscurus) Tavattu useita kertoja[7]
- Ruosterastas (Turdus naumanni) Tavattu neljästi[5]
- Ruostesiipirastas (Turdus eunomus) Tavattu useita kertoja[7]
- Mustakaularastas (Turdus atrogularis) Tavattu useita kertoja[7]
- Räkättirastas (Turdus pilaris) Pesii vakituisesti[3]
- Laulurastas (Turdus philomelos) Pesii vakituisesti[3]
- Punakylkirastas (Turdus iliacus) Pesii vakituisesti[3]
- Kulorastas (Turdus viscivorus) Pesii vakituisesti[3]
Kertut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viirusirkkalintu (Locustella lanceolata) Tavattu useita kertoja[7]
- Pensassirkkalintu (Locustella naevia) Pesii vakituisesti[3]
- Viitasirkkalintu (Locustella fluviatilis) Pesii vakituisesti[3]
- Ruokosirkkalintu (Locustella luscinioides) Tavattu useita kertoja[7]
- Paksunokkakerttunen (Acrocephalus aedon) Tavattu kerran[7]
- Sarakerttunen (Acrocephalus paludicola) Tavattu useita kertoja[7]
- Ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) Pesii vakituisesti[3]
- Rytikerttunen (Acrocephalus scirpaceus) Pesii vakituisesti[3]
- Luhtakerttunen (Acrocephalus palustris) Pesii vakituisesti[3]
- Viitakerttunen (Acrocephalus dumetorum) Pesii vakituisesti[3]
- Kenttäkerttunen (Acrocephalus agricola) Tavattu useita kertoja[7]
- Rastaskerttunen (Acrocephalus arundinaceus) Pesii vakituisesti[3]
- Vaaleakultarinta (Hippolais pallida) Tavattu kolmesti[7]
- Pikkukultarinta (Hippolais caligata) Tavattu useita kertoja[7]
- Aavikkokultarinta (Hippolais rama) Tavattu kerran[7]
- Kultarinta (Hippolais icterina) Pesii vakituisesti[3]
- Mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) Pesii vakituisesti[3]
- Lehtokerttu (Sylvia borin) Pesii vakituisesti[3]
- Hernekerttu (Sylvia curruca) Pesii vakituisesti[3]
- Pensaskerttu (Sylvia communis) Pesii vakituisesti [3]
- Kääpiökerttu (Sylvia nana) Tavattu useita kertoja[7]
- Ruskokerttu (Sylvia undata) Tavattu kerran[7]
- Rusorintakerttu (Sylvia cantillans) Tavattu useita kertoja[7]
- Samettipääkerttu (Sylvia melanocephala) Tavattu kolmesti[7]
- Mustakurkkukerttu (Sylvia rueppelli) Tavattu kahdesti[7]
- Amurinuunilintu (Phylloscopus coronatus) Tavattu kerran[7]
- Idänuunilintu (Phylloscopus trochiloides) Pesii vakituisesti[3]
- Burjatianuunilintu (Phylloscopus plumbeitarsus) Tavattu kerran[7]
- Lapinuunilintu (Phylloscopus borealis) Pesii vakituisesti[3]
- Hippiäisuunilintu (Phylloscopus proregulus) Tavataan vuosittain[3]
- Taigauunilintu (Phylloscopus inornatus) Tavataan vuosittain[3]
- Kashmirinuunilintu (Phylloscopus humei) Tavattu useita kertoja[7]
- Siperianuunilintu (Phylloscopus schwarzi) Tavattu useita kertoja[7]
- Ruskouunilintu (Phylloscopus fuscatus) Tavattu useita kertoja[7]
- Vuoriuunilintu (Phylloscopus bonelli) Tavattu kolmesti[7]
- Balkaninuunilintu (Phylloscopus orientalis) Tavattu kahdesti[7]
- Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) Pesii vakituisesti[3]
- Tiltaltti (Phylloscopus collybita) Pesii vakituisesti[3]
- Iberiantiltaltti (Phylloscopus ibericus)[8]
- Pajulintu (Phylloscopus trochilus) Pesii vakituisesti[3]
Hippiäiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hippiäinen (Regulus regulus) Pesii vakituisesti[3]
- Tulipäähippiäinen (Regulus ignicapilla) Tavattu useita kertoja[7]
Siepot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Harmaasieppo (Muscicapa striata) Pesii vakituisesti[3]
- Pikkusieppo (Ficedula parva) Pesii vakituisesti[3]
- Sepelsieppo (Ficedula albicollis) Tavataan vuosittain[3]
- Kirjosieppo (Ficedula hypoleuca) Pesii vakituisesti[3]
Timalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viiksitimali (Panurus biarmicus) Pesii vakituisesti[3]
Pyrstötiaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus) Pesii vakituisesti[3]
Tiaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viitatiainen (Parus palustris) Tavattu useita kertoja[7]
- Hömötiainen (Parus montanus) Pesii vakituisesti[3]
- Lapintiainen (Parus cinctus) Pesii vakituisesti[3]
- Töyhtötiainen (Parus cristatus) Pesii vakituisesti[3]
- Kuusitiainen (Parus ater) Pesii vakituisesti[3]
- Sinitiainen (Parus caeruleus) Pesii vakituisesti[3]
- Valkopäätiainen (Parus cyanus) Tavattu useita kertoja[7]
- Talitiainen (Parus major) Pesii vakituisesti[3]
Pähkinänakkelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pähkinänakkeli (Sitta europaea) Tavataan vuosittain, pesii satunnaisesti[3]
Puukiipijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Puukiipijä (Certhia familiaris) Pesii vakituisesti[3]
Pussitiaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pussitiainen (Remiz pendulinus) Tavataan vuosittain[6]
Kuhankeittäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kuhankeittäjä (Oriolus oriolus) Pesii vakituisesti[3]
Lepinkäiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Punapyrstölepinkäinen (Lanius isabellinus) Tavattu useita kertoja[7]
- Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) Pesii vakituisesti[3]
- Mustaotsalepinkäinen (Lanius minor) Tavataan vuosittain[3]
- Isolepinkäinen (Lanius excubitor) Pesii vakituisesti[3]
- Etelänisolepinkäinen (Lanius meridionalis) Tavattu neljästi[7]
- Punapäälepinkäinen (Lanius senator) Tavattu useita kertoja[7]
- Valko-otsalepinkäinen (Lanius nubicus) Tavattu kerran[7]
Varikset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Närhi (Garrulus glandarius) Pesii vakituisesti[3]
- Kuukkeli (Perisoreus infaustus) Pesii vakituisesti [3]
- Harakka (Pica pica) Pesii vakituisesti[3]
- Pähkinähakki (Nucifraga caryocatactes) Pesii vakituisesti[3]
- Naakka (Corvus monedula) Pesii vakituisesti[3]
- Idännaakka (Corvus dauuricus) B Tavattu kerran[7]
- Mustavaris (Corvus frugilegus) Pesii vakituisesti[3]
- Varis (Corvus corone, ml. nokivaris) Pesii vakituisesti[3]
- Korppi (Corvus corax) Pesii vakituisesti[3]
Kottaraiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kottarainen (Sturnus vulgaris) Pesii vakituisesti[3]
- Punakottarainen (Sturnus roseus) Tavataan vuosittain[6]
Varpuset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Varpunen (Passer domesticus) Pesii vakituisesti[3]
- Pensasvarpunen (Passer hispaniolensis) Tavattu kerran[7]
- Pikkuvarpunen (Passer montanus) Pesii vakituisesti[3]
Peipot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Peippo (Fringilla coelebs) Pesii vakituisesti[3]
- Järripeippo (Fringilla montifringilla) Pesii vakituisesti[3]
- Keltahemppo (Serinus serinus) Tavataan vuosittain[6]
- Viherpeippo (Carduelis chloris) Pesii vakituisesti[3]
- Tikli (Carduelis carduelis) Pesii vakituisesti[3]
- Vihervarpunen (Carduelis spinus) Pesii vakituisesti[3]
- Hemppo (Carduelis cannabina) Pesii vakituisesti[3]
- Vuorihemppo (Carduelis flavirostris) Pesii vakituisesti[3]
- Urpiainen (Carduelis flammea) Pesii vakituisesti[3]
- Tundraurpiainen (Carduelis hornemanni) Pesii vakituisesti[3]
- Kirjosiipikäpylintu (Loxia leucoptera) Pesii vakituisesti[3]
- Pikkukäpylintu (Loxia curvirostra) Pesii vakituisesti[3]
- Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus) Pesii vakituisesti[3]
- Aavikkotulkku (Bucanetes githagineus) Tavattu kolmesti[7]
- Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) Pesii vakituisesti[3]
- Taviokuurna (Pinicola enucleator) Pesii vakituisesti[3]
- Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) Pesii vakituisesti[3]
- Nokkavarpunen (Coccothraustes coccothraustes) Pesii vakituisesti[3]
Kerttulit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viirukerttuli (Dendroica striata) Tavattu kerran[7]
Sirkut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Valkokurkkusirkku (Zonotrichia albicollis) Tavattu kolmesti[7]
- Lapinsirkku (Calcarius lapponicus) Pesii vakituisesti[3]
- Pulmunen (Plectrophenax nivalis) Pesii vakituisesti[3]
- Harmaapääsirkku (Emberiza spodocephala) Tavattu kerran[7]
- Mäntysirkku (Emberiza leucocephalos) Tavattu useita kertoja[7]
- Keltasirkku (Emberiza citrinella) Pesii vakituisesti[3]
- Kivikkosirkku (Emberiza buchanani) Tavattu kerran[7]
- Peltosirkku (Emberiza hortulana) Pesii vakituisesti[3]
- Ruostekurkkusirkku (Emberiza caesia) Tavattu neljästi[7]
- Pohjansirkku (Emberiza rustica) Pesii vakituisesti[3]
- Pikkusirkku (Emberiza pusilla) Pesii vakituisesti[3]
- Kastanjasirkku (Emberiza rutila) Tavattu kerran[7]
- Kultasirkku (Emberiza aureola) Pesinyt aiemmin, nykyään tavataan satunnaisesti[3][6]
- Pajusirkku (Emberiza schoeniclus) Pesii vakituisesti[3]
- Mustapääsirkku (Emberiza melanocephala)Tavattu useita kertoja[7]
- Harmaasirkku (Emberiza calandra) Tavattu useita kertoja[7]
- Kettusirkku (Passerella iliaca)[8]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Birds of Britain blx1.bto.org. Viitattu 1.1.2008. (englanniksi)
- ↑ Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salainen elämä, s. 136. Atena, 2016. ISBN 978-952-300-248-7.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs bt bu bv bw bx by bz ca cb cc cd ce cf cg ch ci cj ck cl cm cn co cp cq cr cs ct cu cv cw cx cy cz da db dc dd Laine, Lasse J.: Suomalainen Lintuopas, s. 25. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
- ↑ a b Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 2. Iilimato–Leopardit, s. 874–875. Helsinki: Otava, 1974. ISBN 951-1-01422-6.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 6.1.2014.
- ↑ a b c d e Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay Rariteettikomitea birdlife.fi. Arkistoitu 9.4.2009. Viitattu 6.1.2014.
- ↑ a b Iberiantiltaltille lajivahvistus. Kymen Sanomat, 6.3.2013, s. 22.
|