Tunturikiuru

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tunturikiuru
Shore Lark.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Kiurut Alaudidae
Suku: Sarvikiurut Eremophila
Laji: alpestris
Kaksiosainen nimi
Eremophila alpestris
(Linnaeus, 1758)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Tunturikiuru Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Tunturikiuru Commonsissa

Tunturikiuru (Eremophila alpestris) on pohjoisen pallonpuoliskon varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 14–17 cm, siipien kärkiväli 30–35 cm ja paino 30–40 g. Jonkin verran pienempi kuin kiuru. Pää on mustan ja keltaisen kirjava. Musta juova päälaen yli kulkee ikään kuin sarviksi pään molemmille puolille. Leveä, musta, puolikuunmuotoinen laikku yli kuvun. Koiras on naarasta suurempi, ja sen pään kuviot ovat selkeämmät.

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunturikiuru esiintyy hyvin laajalla alueella lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Se elää suurimmassa osassa Pohjois-Amerikkaa, Keski-Aasiaa ja Siperian pohjoisosia. Maailman populaation kooksi on arvioitu 140 miljoonaa yksilöä. Euroopassa esiintyminen on kaksiosainen: Skandinaviassa Kölivuoristossa, Lapin tuntureilla ja Venäjän Jäämeren rannikkoseudun tundralla, sekä Kaakkois-Euroopan, Lähi- ja Keski-Idän sekä Atlasvuoristoissa.[2]

Suomen nykyinen parimäärä on 0–20, ja laji on lähes kadonnut maan pesimälinnustosta. Vuonna 2010 Suomessa tehtiin vain neljä tunturikiurun pesimähavaintoa.[3] Euroopan pesimäkannaksi arvioidaan 6 000 – 18 000 paria.

Tunturikiurumme talvehtinevat Kaakkois- ja Etelä-Euroopassa. Suomessa se on harvinainen talvehtija lähinnä rannikkoseudun rikkaruohokentillä ja ulkosaaristossa. Keväällä se palaa maalis-toukokuussa, syksyllä lähtee loka–marraskuussa.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuntureilla, tundralla ja vuoristoseuduilla. Karaistunut kylmänkestävä lintu.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesä on maassa hyvässä piilossa. Naaras munii 3–5 tummaa, rusehtavien täplien kauttaaltaan peittämää munaa. Naaras hautoo 10–11 päivää. Poikaset pysyvät pesässä 9–12 vuorokautta ja lentävät 16–18 vuorokauden ikäisinä. Pohjoisilla leveysasteiila lajilla on vain 1 pesye, lämpimämmillä seuduilla 2 pesyettä kesän aikana.[2]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä hyönteiset ja kasvinosat sekä siemenet, talvella siemenet ja rantojen pikkueläimet.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Eremophila alpestris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 3.1.2014. (englanniksi)
  2. a b Cramp, Stanley (päätoim.) 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. – Oxford University Press. Hongkong.
  3. Hamilo, Marko: Suomen luonnon tuntemus harrastajien varassa. Tiede -lehti, 2010, nro 9, s. 50. ISSN 1457-9030.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hildén, Olavi 1987: Tunturikiuru katoamassa Suomesta. – Lintumies 2.1987 s. 51-59. LYL.