Tunturikiuru
Sivulta puuttuu | Tunturikiuru | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||
| Eremophila alpestris (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||
 Tunturikiuru Wikispeciesissä |
Tunturikiuru (Eremophila alpestris) on pohjoisen pallonpuoliskon varpuslintu.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Linnun pituus on 14–17 cm, siipien kärkiväli 30–35 cm ja paino 30–40 g. Jonkin verran pienempi kuin kiuru. Pää on mustan ja keltaisen kirjava. Musta juova päälaen yli kulkee ikään kuin sarviksi pään molemmille puolille. Leveä, musta, puolikuunmuotoinen laikku yli kuvun. Koiras on naarasta suurempi, ja sen pään kuviot ovat selkeämmät.
Esiintyminen [muokkaa]
Tunturikiuru esiintyy hyvin laajalla alueella lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Se elää suurimmassa osassa Pohjois-Amerikkaa, Keski-Aasiaa ja Siperian pohjoisosia. Maailman populaation kooksi on arvioitu 140 miljoonaa yksilöä. Euroopassa esiintyminen on kaksiosainen: Skandinaviassa Kölivuoristossa, Lapin tuntureilla ja Venäjän Jäämeren rannikkoseudun tundralla, sekä Kaakkois-Euroopan, Lähi- ja Keski-Idän sekä Atlasvuoristoissa.[2]
Suomen nykyinen parimäärä on 0–20, ja laji on lähes kadonnut maan pesimälinnustosta. Vuonna 2010 Suomessa tehtiin vain neljä tunturikiurun pesimähavaintoa.[3] Euroopan pesimäkannaksi arvioidaan 6 000 – 18 000 paria.
Tunturikiurumme talvehtinevat Kaakkois- ja Etelä-Euroopassa. Suomessa se on harvinainen talvehtija lähinnä rannikkoseudun rikkaruohokentillä ja ulkosaaristossa. Keväällä se palaa maalis-toukokuussa, syksyllä lähtee loka–marraskuussa.
Elinympäristö [muokkaa]
Tuntureilla, tundralla ja vuoristoseuduilla. Karaistunut kylmänkestävä lintu.
Lisääntyminen [muokkaa]
Pesä on maassa hyvässä piilossa. Naaras munii 3–5 tummaa, rusehtavien täplien kauttaaltaan peittämää munaa. Naaras hautoo 10–11 päivää. Poikaset pysyvät pesässä 9–12 vuorokautta ja lentävät 16–18 vuorokauden ikäisinä. Pohjoisilla leveysasteiila lajilla on vain 1 pesye, lämpimämmillä seuduilla 2 pesyettä kesän aikana.[2]
Ravinto [muokkaa]
Kesällä hyönteiset ja kasvinosat sekä siemenet, talvella siemenet ja rantojen pikkueläimet.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Eremophila alpestris IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b Cramp, Stanley (päätoim.) 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. – Oxford University Press. Hongkong.
- ↑ Hamilo, Marko: Suomen luonnon tuntemus harrastajien varassa. Tiede -lehti, 2010, nro 9, s. 50. ISSN 1457-9030.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Hildén, Olavi 1987: Tunturikiuru katoamassa Suomesta. – Lintumies 2.1987 s. 51-59. LYL.
