Puukiipijä

Puukiipijä
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Luokka: Linnut Aves Lahko: Varpuslinnut Passeriformes Heimo: Puukiipijät Certhiidae Suku: Certhia Laji: familiaris
Kaksiosainen nimi
Certhia familiaris Linnaeus, 1758
Katso myös
Puukiipijä Wikispeciesissä   Puukiipijä Commonsissa

Puukiipijä (Certhia familiaris) on pieni käyränokkainen varpuslintu.

Levinneisyys

Puukiipijän voi tavata poikki Euroopan ja Aasian Irlannista Japaniin ulottuvalla alueella. Se pesii miltei koko Euroopassa, meillä maan etelä- ja keskiosassa Etelä-Lappia myöten. Suomen pesimäkanta oli 1990-luvun lopulla 70 000 – 150 000 paria. Euroopan kanta on 2,7–3,6 miljoonaa paria, joista Britteinsaarilla 200 000. Osa puukiipijöistämme talvehtii meillä, osa muuttaa syys–lokakuussa lounaaseen, Ruotsiin ja läntiseen Eurooppaan. Talvisin lyöttäytyy tiaisparviin. Kovat pakkasjaksot aiheuttavat talvehtivalle kannallemme suuria tappioita.

Elinympäristö

Havumetsät, puistot ja vanhat lehtimetsät.

Lisääntyminen

Pesä on yleensä jossain rakosessa, usein kuolleen männyn repsottavan kaarnan alla, katkenneen puun kannossa, rungon halkeamassa, seinälaudoituksen raossa tms. Pesii mielellään erityiseen puukiipijälle tehtyyn linnunpönttöön. Muninta alkaa huhtikuussa. Naaras munii 3–9 munaa, joita haudotaan 13–15 vrk. Poikaset lähtevät pesästä 2-viikkoisina. Usein toinen pesue kesäkuussa.

Ravinto

Puukiipijän ruokavalioon kuuluvat pääasiassa hämähäkit, hyönteiset ja muut pienet selkärangattomat, talvisin myös siemenet. Voi myös käydä ruokintapaikoilla syömässä rasvaa.

Aiheesta muualla

² Rengastajan vuosikirja 2005.

• Kuitunen, Markku & Suhonen, Jukka 1987: Puukiipijää harrastaen ja tutkien. – Lintumies 5.1987 s. 186–189. LYL.