Kulorastas

Wikipedia

Kulorastas
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Luokka: Linnut Aves Lahko: Varpuslinnut Passeriformes Heimo: Rastaat Turdidae Suku: Rastaat Turdus Laji: viscivorus
Kaksiosainen nimi
Turdus viscivorus (Linnaeus, 1766)
Katso myös
Kulorastas Wikispeciesissä   Kulorastas Commonsissa

Kulorastas (Turdus viscivorus) on vähän laulurastasta suurempi varpuslintuihin kuuluva lintu.

Sisällysluettelo 1 Koko ja ulkonäkö 2 Elinympäristö 3 Lisääntyminen 4 Ravinto 5 Lähteet

[muokkaa] Koko ja ulkonäkö

Selkäpuoli on ruskeanharmaa, vatsapuoli vaalea ja pyöreiden, selvärajaisten mustien täplien pilkuttama. Lennossa huomaa valkeat kainalohöyhenet ja pyrstön valkoiset kulmat. Väritykseltään muistuttaa laulurastasta, mutta on suurempi, mustarastaan kokoluokkaa.

Pituus 26–29 cm, paino 100–130 g. Ruotsiksi kulorastas on dubbeltrast, joka tarkoittaa suomeksi kaksinkertaista rastasta, eikä ihme: kulorastas on Suomen suurin rastas.

Ääni on erikoinen pärinä tai rätinä, joka tuo mieleen pikkupoikien pyöränpinnoihin kiinnitetyn päristimen. Laulu on kuuluvaa ja sen tempo on nopeampi ja kesto lyhyempi kuin mustarastaan laulussa, jota se suuresti muistuttaa. Kulorastas on arka ja hiljainen lintu. Muuttoaikoina sitä tavataan pienissä parvissa.

Vanhin suomalainen rengastettu kulorastas on ollut 4 vuotta 10 kuukautta 17 päivää vanha.

[muokkaa] Elinympäristö

Havumetsät, etenkin vanhat harju- ja kalliomänniköt. Keski-Euroopassa laji on yleinen puistolintu. Muuttoaikoina pelloilla ja saaristossa.

[muokkaa] Lisääntyminen

Pesä on suurehko ja rakennettu kuivista oksista ja ruohoista sekä jäkälästä, sisältä vuorattu savella ja heinillä. Pesä on tavallisesti männyssä muutaman metrin korkeudella. Muninta alkaa Etelä-Suomessa vapun tienoilla. Naaras munii tavallisesti neljä vihertävää, täplikästä munaa ja hautoo niitä noin kaksi viikkoa. Koiras saattaa joskus hautoa lyhyitä aikoja. Muna painaa 7,8 g. Molemmat emot hoitavat poikasia, jotka lähtevät pesästä kaksiviikkoisina ja itsenäistyvät pari viikkoa myöhemmin. Voi pesiä kahdesti kesän aikana, jolloin koiras huolehtii ensimmäisen pesyeen poikasista naaraan muniessa ja hautoessa toista.

[muokkaa] Ravinto

Kulorastas on kaikkiruokainen, se syö hyönteisiä, matoja ja marjoja. Keski-Euroopassa kulorastaan talviravintoa ovat etenkin mistelin marjat, siksi sen nimikin on monissa kielissä mistelirastas.

[muokkaa] Lähteet

• Cramp, Stanley (päätoim.) 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa, V. – Oxford University Press. Hongkong. ISBN 0-19-857508-4