Kulorastas
| Kulorastas | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||
| Turdus viscivorus (Linnaeus, 1766) |
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
 Kulorastas Wikispeciesissä |
Kulorastas (Turdus viscivorus) on vähän laulurastasta suurempi varpuslintuihin kuuluva lintu.
Sisällysluettelo |
Koko ja ulkonäkö [muokkaa]
Kulorastaan selkäpuoli on ruskeanharmaa, vatsapuoli vaalea ja pyöreiden, selvärajaisten mustien täplien pilkuttama. Lennossa huomaa valkeat kainalohöyhenet ja pyrstön valkoiset kulmat. Väritykseltään kulorastas muistuttaa laulurastasta, mutta on suurempi, mustarastaan kokoluokkaa. Kulorastas on Suomen suurin rastas: sen pituus on 26–29 cm ja paino 100–130 g.
Kulorastaan ääni on erikoinen pärinä tai rätinä, joka tuo mieleen pikkupoikien pyöränpinnoihin kiinnitetyn päristimen. Laulu on kuuluvaa, ja sen tempo on nopeampi ja kesto lyhyempi kuin mustarastaan laulussa, jota se suuresti muistuttaa. Kulorastas on arka ja hiljainen lintu. Muuttoaikoina sitä tavataan pienissä parvissa.
Vanhin suomalainen rengastettu kulorastas on ollut 4 vuotta 10 kuukautta 17 päivää vanha.
Elinympäristö [muokkaa]
Kulorastasta tavataan havumetsissä, etenkin vanhoissa harju- ja kalliomänniköissä, ja muuttoaikoina pelloilla ja saaristossa. Keski-Euroopassa laji on yleinen puistolintu.
Lisääntyminen [muokkaa]
Pesä on suurehko ja rakennettu kuivista oksista ja ruohoista sekä jäkälästä, sisältä vuorattu savella ja heinillä. Pesä on tavallisesti männyssä muutaman metrin korkeudella. Muninta alkaa Etelä-Suomessa vapun tienoilla. Naaras munii tavallisesti neljä vihertävää, täplikästä munaa ja hautoo niitä noin kaksi viikkoa. Koiras saattaa joskus hautoa lyhyitä aikoja. Muna painaa 7,8 g. Molemmat emot hoitavat poikasia, jotka lähtevät pesästä kaksiviikkoisina ja itsenäistyvät pari viikkoa myöhemmin. Voi pesiä kahdesti kesän aikana, jolloin koiras huolehtii ensimmäisen pesyeen poikasista naaraan muniessa ja hautoessa toista.
Ravinto [muokkaa]
Kulorastas on kaikkiruokainen: se syö hyönteisiä, matoja ja marjoja. Keski-Euroopassa kulorastaan talviravintoa ovat etenkin mistelin marjat, siksi sen nimikin on monissa kielissä mistelirastas.
Lähteet [muokkaa]
- Cramp, Stanley (päätoim.) 1988: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa, V. – Oxford University Press. Hongkong. ISBN 0-19-857508-4
- ↑ Turdus viscivorus IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
