Misteli

Wikipedia

Misteli

Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Varsinaiskaksisirkkaiset Rosopsida
Lahko:	Santalales
Heimo:	Santelikasvit Santalaceae
Suku:	Viscum
Laji:	album

Kaksiosainen nimi

Viscum album
L.

Katso myös

Misteli (Viscum album) on puoliloisiva pensas, joka elää lehmuksen, vaahteran, pihlajan ja poppelin oksilla. Misteli ottaa vettä ja mineraaleja isäntäkasvistaan. Ulkonäöltään se on pallomainen pensas. Sen erottaa puusta parhaiten talvella, kun sen isäntäpuu on lehdetön.

[muokkaa] Ulkonäkö

Mistelillä on tukeva varsi. Sen oksat pituudeltaan 30–60 senttimetriä, ovat muhkuraiset ja vihreänruskeat. Sen pitkulaiset ja tasapariset lehdet pituudeltaan 3–8 senttimetriä, ovat nahkeat ja vaaleanvihreät. Lehtien leveys on 1–2 senttimetriä. Misteli vaihtaa lehtensä joka toinen vuosi. Sen kaksikotiset kukat keväällä ovat kellertävän vihreitä ja niiden halkaisija on 2–3 millimetriä. Hedelmät ovat hieman vihreään vivahtavia, valkoisia marjoja, joiden sisällä siemenet ovat erittäin sitkeän, liimamaisen aineen sisällä. Luonnossa misteli leviää lintujen avulla.

Suomea lähinnä luonnonvaraisia misteliesiintymiä on Tukholman seudulla. Suomessa kasvaa todistettavasti ainakin yksi misteli Paraisilla sijaitsevassa puutarhassa.^[1] Tämän yksilön isäntäpuuna toimii omenapuu.

Misteli on aina kiehtonut ihmisiä. Siihen on liitetty monenlaisia uskomuksia ja myyttejä. Joissakin maissa sitä käytetään joulukoristeenakin. Misteli kasvaa erittäin harvoin tammessa. Sarjakuvassa Asterix tammesta poimitut mistelit omaavat erityisiä ominaisuuksia.