Misteli

Misteli
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Kasvit Plantae Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina Luokka: Varsinaiskaksisirkkaiset Rosopsida Lahko: Santalales Heimo: Santelikasvit Santalaceae Suku: Mistelit Viscum Laji: album
Kaksiosainen nimi
Viscum album L.
Katso myös
Misteli Wikispeciesissä   Misteli Commonsissa

Misteli (Viscum album) on puoliloisiva pensas, joka elää lehmuksen, vaahteran, pihlajan ja poppelin oksilla. Misteli ottaa vettä ja mineraaleja isäntäkasvistaan. Ulkonäöltään se on pallomainen pensas. Sen erottaa puusta parhaiten talvella, kun sen isäntäpuu on lehdetön.

Ulkonäkö

Mistelillä on tukeva varsi. Sen oksat pituudeltaan 30–60 senttimetriä, ovat muhkuraiset ja vihreänruskeat. Sen pitkulaiset ja tasapariset lehdet pituudeltaan 3–8 senttimetriä, ovat nahkeat ja vaaleanvihreät. Lehtien leveys on 1–2 senttimetriä. Misteli vaihtaa lehtensä joka toinen vuosi. Sen kaksikotiset kukat keväällä ovat kellertävän vihreitä ja niiden halkaisija on 2–3 millimetriä. Hedelmät ovat hieman vihreään vivahtavia, valkoisia marjoja, joiden sisällä siemenet ovat erittäin sitkeän, liimamaisen aineen sisällä. Luonnossa misteli leviää lintujen avulla.

Suomea lähinnä luonnonvaraisia misteliesiintymiä on Tukholman seudulla. Suomessa kasvaa todistettavasti ainakin yksi misteli Paraisilla sijaitsevassa puutarhassa. Tämän yksilön isäntäpuuna toimii omenapuu.

Misteli on aina kiehtonut ihmisiä. Siihen on liitetty monenlaisia uskomuksia ja myyttejä, ja sillä voi joissain tapauksissa olla rauhoittavia ominaisuuksia.^lähde? Joissakin maissa sitä käytetään joulukoristeena. Misteli kasvaa erittäin harvoin tammessa, mutta Asterix-sarjakuvissa tammesta poimituilla misteleillä on erityisiä ominaisuuksia.

Lähteet

• Terveydenhoitouutiset: Misteli

Aiheesta muualla

• Den virtuella floran: Viscum album (ruotsiksi)
• ITIS: Viscum album (englanniksi)
• United States Department of Agriculture (USDA): Viscum album (englanniksi)