Lapinkirvinen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lapinkirvinen
Anthus cervinus2.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Västäräkit Motacillidae
Suku: Kirviset Anthus
Laji: cervinus
Kaksiosainen nimi
Anthus cervinus
(Pallas, 1811)
Alalajit
  • A. c. cervinus
  • A. c. rufogularis
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Lapinkirvinen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Lapinkirvinen Commonsissa

Lapinkirvinen (Anthus cervinus) on västäräkkeihin (Motacillidae) kuuluva lintu (Aves).

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Täysikasvuisen yksilön pituus on 14–16 cm, ja paino noin 20 grammaa. Kesäpuvussa vanha lintu on helppo erottaa muuten samankokoisesta ja -näköisestä niittykirvisestä (Anthus pratensis) ruosteenpunaisesta kurkusta. Koiraalla voi punaista olla myös naamassa. Syksyllä sen erottaa niittykirvisestä parhaiten selkäpuolen värityksestä: lapinkirvisellä on selviä mustia täpliä, jotka niittykirviseltä joko puuttuvat tai ovat himmeitä, ja selän perusväri on ruskea. Naamassa selkeämmät kuviot kuin niittykirvisellä. Lapinkirvisen nokka on ohut ja koivet punertavat.

Lajin äni on tunnusomainen, korkea ja terävä ”psiii”. Lapinkirvinen varoittaa inttävästi ”jypp…”. Laulu esitetään tavallisesti laululennossa, ja se on nopea rytmikäs säe, jossa on hyvin korkeita ja surisevia ääniä.

Lapinkirvisen käyttäytyminen on enemmän metsä- kuin niittykirvisen tyyppistä. Syysmuutolla laji muodostaa pieniä parvia.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapinkirvinen on tundran lintu, jonka levinneisyysalue ulottuu Skandinavian pohjoisosista aina Alaskaan asti. Se on tundran yleisin pesimälintu. Parimäärä Suomessa on 2 000 – 5 000. Nimensä mukaisesti se pesii vain Lapissa. Talvehtii trooppisessa Afrikassa. Keväällä lapinkirvinen saapuu toukokuun jälkipuoliskolla, ja on silloin harvinaisuus. Syysmuuton aikana syyskuussa on yleisempi, ja tavataan silloin koko maassa kosteilla avomailla ja pelloilla.

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapinkirvisen tyypillistä elinympäristöä ovat tundran suoalueet.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaras munii 5–6 harmahtavaa, tummatäpläistä munaa heinänkorsista kyhättyyn pesään, joka tavallisesti suolla mättäässä. Niitä naaras hautoo 11–14 vuorokautta, ja molemmat emot sitten ruokkivat 12 vuorokauden ajan. Poikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä, ja emot hoitavat niitä vielä pari viikkoa.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin pääsiallista ravintoa ovat hyönteiset, hämähäkit, madot ja siemenet. Poikasia ruokitaan erityisesti sääskillä ja vaaksiaisilla.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Anthus cervinus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 18.3.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]