Pajut
| Pajut | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Pajut Wikispeciesissä |
Pajut (Salix) on puuvartisten kasvien suku pajukasvien (Salicaceae) heimossa. Pajujen suvussa on noin 450 kaksikotista varpu-, pensas- tai puumaista lajia. Suomessa eri pajulajeja kasvaa noin 20. Niitä kasvaa varsinkin purojen, ojien ja pienten jokien varsilla.
Nopeakasvuisuutensa vuoksi pajuja hyödynnetään energiapuuna (vesipaju). Pajun kuoressa on salisylaatteja, minkä vuoksi sitä on käytetty lääkekasvina. Salisylaatit imeytyvät ruoansulatuskanavasta elimistöön ja hajoavat siellä salisyylihapoksi, joka on tulehduskipulääke. Rohdosten raaka-aineeksi tarkoitettua salisylaattipajua voidaan myös viljellä. Pajut ovat notkeita ja nopeasti pitkän ohkaisiksi vitsoiksi kasvavina hyvin soveltuvia punontatöihin siinä missä rottinki tai bambukin. Useimmista pajuista voidaan valmistaa pajupilli.
Paju versoo uinuvista silmuista ja juurivesoista ja on siksi vaikea hävitettävä. Pelto-ojien varsilla kasvavat pajut ovat usein haitallisia rikkakasveja. Perimätiedon mukaan pajukot saadaan katoamaan lopullisesti siten, että katkaistaan ne 7–8 päivää ennen mustaa- eli uuttakuuta[1].
Useimmat pajut kukkivat varhain keväällä, ennen kuin niihin on kasvanut lehtiä. Niiden kukintoja sanotaan pajunkissoiksi.
Pajulajeja ja -lajikkeita[muokkaa]
Pajulajeista, joita kasvaa Pohjoismaissa, erotetaan usein alalajeja ja muunnoksia. Pajut myös risteytyvät helposti ja risteymät muistuttavat vaihtevasti kantalajejaan.
- Ahopaju (Salix starkeana) [2]
- Kangaspaju (Salix starkeana ssp. cinerascens) [3]
- Ahopaju (Salix starkeana ssp. starkeana) [3]
- Halava (Salix pentandra) [3]
- Hanhenpaju (Salix repens) [2]
- Hietikkopaju (Salix repens var. argentea [3], ssp. argentea[2], ssp. repens var. argentea[4])
- Hanhenpaju (Salix repens var. repens [3], ssp. repens[2], ssp. repens var. repens[4])
- Kapealehtipaju (Salix repens ssp. rosmarinifolia [3], Salix rosmarinifolia[2])
- Härmäpaju (Salix daphnoides)
- Itkupaju (Salix babylonica) [3]
- Jokipaju (Salix triandra) [3]
- Juolukkapaju (Salix myrtilloides) [3]
- Kalvaspaju (Salix hastata) [3]
- Kiiltopaju (Salix phylicifolia) [3]
- Koripaju (Salix viminalis) [3]
- Kujapaju eli kujasalava (Salix x rubens) [3][2]
- Kääpiöpaju (Salix arbuscula) [3]
- Lettopaju (Salix myrsinites) [3]
- Mustuvapaju (Salix myrsinifolia)
- Outapaju (Salix myrsinifolia ssp. borealis tai Salix borealis) [3][2]
- Kuolanpaju (Salix myrsinifolia ssp. kolaënsis) [3]
- Mustuvapaju (Salix myrsinifolia ssp. myrsinifolia) [3]
- Napapaju (Salix polaris) [3]
- Pohjanpaju (Salix lapponum) [3]
- Punapaju (Salix purpurea) [3]
- Raita (Salix caprea) [3]
- Metsäraita (Salix caprea ssp. caprea) [3]
- Vuonoraita (Salix caprea ssp. sphacelata [3], ssp. sericea[2])
- Riippakeltasalava (Salix x sepulcralis 'Chrysocoma')
- Salava eli piilipuu (Salix fragilis) [3][2]
- Terijoensalava (Salix fragilis 'Bullata') [2]
- Siperianpaju (Salix schwerinii)
- Talvikkipaju (Salix pyrolifolia) [3]
- Tuhkapaju (Salix cinerea) [3]
- Tundrapaju (Salix arctica) [3]
- Tunturipaju (Salix glauca)
- Tunturipaju (Salix glauca ssp. glauca) [3]
- Korvakepaju (Salix glauca ssp. stipulifera) [3]
- Valkosalava (valkopaju) (Salix alba) [3]
- Hopeasalava (Salix alba var. sericea 'Sibirica', Salix 'Sibirica'[2]) Hopeasalavaa on pidetty myös kujasalavaan kuuluvana lajikkeena.[4]
- Vaivaispaju (Salix herbacea) [3]
- Vanajansalava (Salix x alopecuroides) [3]
- Vannepaju (Salix dasyclados) [3]
- Verkkolehtipaju (Salix reticulata) [3]
- Villapaju (Salix lanata)
- Virpapaju (Salix aurita) [3]
Katso myös[muokkaa]
Lähteet[muokkaa]
- ↑ http://www.pirkka.fi/koti/kysy-maijalta/arkisto/puutarha/musta-kuu-ja.aspx (Toimimaton linkki, 14. heinäkuuta 2007)
- ↑ a b c d e f g h i j k Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 68–81. Suom. Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1.
- ↑ a b c Hämet-Ahti, L., Kurtto, A., Lampinen, R., Piirainen, M., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila., P. & Väre, H. 2005: Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen – Lutukka 21:41–85.
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Savela, Markku: Lepidoptera and some other life forms Salix
- Den virtuella floran: Salix (ruotsiksi)
- ITIS: Salix (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Salix (englanniksi)
- Flora of China: Salix (englanniksi)
euroopanpähkinäpensas | halava | harmaaleppä | hieskoivu | jokipaju | kaunopihlaja | korpipaatsama | kotipihlaja | kynäjalava | metsähaapa | metsälehmus | metsäomenapuu |
metsävaahtera | mustuvapaju | orapaatsama | outapaju | raita | rauduskoivu | ruotsinpihlaja | saarni | suippoliuskaorapihlaja | suomenpihlaja | talvikkipaju | tammi |
tervaleppä | tunturikoivu | tuomi | tylppäliuskaorapihlaja | vuorijalava
