Ruotsinpihlaja
| Ruotsinpihlaja | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Sorbus intermedia (Ehrh.) Pers. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Ruotsinpihlaja Wikispeciesissä |
Ruotsinpihlaja (Sorbus intermedia) on Etelä-Ruotsissa ja lounaisimmassa Suomessa kasvava, muuallakin puistopuuna yleinen pihlajalaji. Alkujaan Linné antoi sille tieteellisen nimen S. suecica.
Sisällysluettelo |
Levinneisyys ja kasvupaikat [muokkaa]
Ruotsinpihlaja kasvaa luonnonvaraisena pääasiassa Ruotsissa, suunnilleen Uppsalasta Göteborgiin ulottuvan linjan eteläpuolella sekä Suomessa Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa. Hajanaisia esiintymiä on Lounais-Suomessa, Baltian maissa ja Etelä-Norjassa. Istutettuna puisto- ja pihapuuna sitä kasvatetaan Etelä-Suomessa.
Se viihtyy avoimilla ja kuivilla kalkkipitoisilla kasvupaikoilla, kalliolehdoissa ja kivikkoisilla avoimilla rinteillä.
Ulkonäkö [muokkaa]
Ruotsinpihlaja kasvaa enintään 10–15 metriä korkeaksi. Se eroaa kotipihlajasta etenkin lehtien muodon perusteella: kotipihlajanlehdissä on 5–6 paria ja lehdykät ovat parittain, ruotsinpihlajan lehdet ovat parihalkoisia tai parijakoisia, joskus harvoin voi lehden tyvessä olla lehdykkäpari. Samannäköisen suomenpihlajan lehden tyvessä on 1 tai 2 lehdykkäparia. Ruotsinpihlajan lehden alapinta on harmaakarvainen. Marja on soikea ja punaruskea.
Käyttö [muokkaa]
Marja on syötävä ja siitä voi valmistaa mehua. Puuaines on vaaleaa ilman sydänpuun tummuutta ja se on hyvin kovaa, sitkeää ja vaikeasti halottavaa. Puusepänteollisuudessa se on kysytty ainespuu. Puistopuuna laji on siitä erinomainen, että se kestää hyvin leikkaamista ja pakkasia.
Lähteet [muokkaa]
- Retkeilykasvio (toim. Leena Hämet-Ahti, Juha Suominen, Tauno Ulvinen, Pertti Uotila, Seppo Vuokko). Suomen Luonnonsuojelun tuki. Helsinki, 1984. ISBN 951-9381-02-3
- Metsävastaa
euroopanpähkinäpensas | halava | harmaaleppä | hieskoivu | jokipaju | kaunopihlaja | korpipaatsama | kotipihlaja | kynäjalava | metsähaapa | metsälehmus | metsäomenapuu |
metsävaahtera | mustuvapaju | orapaatsama | outapaju | raita | rauduskoivu | ruotsinpihlaja | saarni | suippoliuskaorapihlaja | suomenpihlaja | talvikkipaju | tammi |
tervaleppä | tunturikoivu | tuomi | tylppäliuskaorapihlaja | vuorijalava
